Lue keskustelun säännöt.
Kerro salaisuus, jota et ole kenellekään kertonut!
07.05.2016 |
Itse teinivuosina varastin isältä 500markkaaa, eikä hän huomannut mitään.
Kommentit (66)
Pahimpaa en kerro.
Mutta toiseksi pahin...Jos olisin nyt 18 vuotias ja tietäisin sen kaiken, minkä tiedän nyt, en olisi koskaan tehnyt lapsia. Hävettää edes kirjoittaa tätä. Minulla on kaksi tervettä, aivan ihanaa lasta mutta en ole tippaakaan lapsityyppiä. Ahdistun ihan kamalasti kun luen blogeista miten äidit ovat sormet verillä värkänneet yömyöhään lapsensa synttäreille ihania koristeita tai viettävät heidän kanssaan aikaa leikkipuistoissa ja puuhamaissa. Minulle tuo kaikki on tuskaa ja kärsin joka hetki kun tiedän että lapset aistivat tämän minusta.
Esikoisen tein tosi nuorena ja kuopus tuli vain ja ainoastaan miehen painostuksesta. Mies kuopuksen täysin hoitaakin. Häpeän joka kerta kun huomaan olevani helpottunut jos lapset on pidempään jossain hoidossa ja myötäelän mukana kun toiset äidit parkuu että KAAAAAUHEETA kun joutuu Pekosta olemaan erossa kauppareissun ajan. Itselleni ei tule lapsia yhtään ikävä vaikka olisivat viikonkin pois. Tottakai rakastan heitä enkä osaisi kuvitella elämääni ilman heitä kun he jo olemassa ovat mutta paljon helpompaa elämä olisi jos olisin ikoinaan valinnut vapaaehtoisen lapsettomuuden. Ei valvottuja öitä, jatkuvaa huolta ja pelkoa siitä, tuleeko niistä kunnon ihmisiä, kiusataankko niitä, joutuuko ne jonkun hullun pedofiilin kynsiin. Kaikelta et millään niitä voi suojella vaikka miten haluaisit ja se on sellainen tieto, etten kestä sitä.
Olen psykopaatti. Tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yläkouluikäisenä harrastanut seksiä opinto-ohjaajan kanssa hänen autonsa takapenkillä. Yök!
Vierailija kirjoitti:
Vietän päivittän jopa tunteja av:lla.
Sama mulla 😔
Mahdoton aikarosvo pahimmillaan tämä av.
Johonkin hyödyllisempään jos ois käyttänyt aikansa, niin olisi jotain valmistakin jo.
Nukkunut edes riittävästi.
Onhan täältä iloakin saanut ammentaa 😃
En rakastanut lastani heti hänen synnyttyään. Kauheaa edes kirjoittaa tätä, mutta pari ensimmäistä kuukautta en todella tuntenut häntä kohtaan mitään. Lapsi oli alusta asti helppo, hyväntuulinen ja tyytyväinen köllykkä, on sitä edelleen. Pidin kyllä huolta hänen perustarpeistaan, jopa pusuttelin mutta vain koska koin että niin "kuuluu" tehdä. Nyt kun lapsi on jo melkein 8 kk en ikimaailmassa vaihtaisi häntä mihinkään ja rakastan häntä mielettömästi. Harmittaa, surettaa ja koen että olin ihan susipaska äiti silloin :'(
Vierailija kirjoitti:
Pahimpaa en kerro.
Mutta toiseksi pahin...Jos olisin nyt 18 vuotias ja tietäisin sen kaiken, minkä tiedän nyt, en olisi koskaan tehnyt lapsia. Hävettää edes kirjoittaa tätä. Minulla on kaksi tervettä, aivan ihanaa lasta mutta en ole tippaakaan lapsityyppiä. Ahdistun ihan kamalasti kun luen blogeista miten äidit ovat sormet verillä värkänneet yömyöhään lapsensa synttäreille ihania koristeita tai viettävät heidän kanssaan aikaa leikkipuistoissa ja puuhamaissa. Minulle tuo kaikki on tuskaa ja kärsin joka hetki kun tiedän että lapset aistivat tämän minusta.
Esikoisen tein tosi nuorena ja kuopus tuli vain ja ainoastaan miehen painostuksesta. Mies kuopuksen täysin hoitaakin. Häpeän joka kerta kun huomaan olevani helpottunut jos lapset on pidempään jossain hoidossa ja myötäelän mukana kun toiset äidit parkuu että KAAAAAUHEETA kun joutuu Pekosta olemaan erossa kauppareissun ajan. Itselleni ei tule lapsia yhtään ikävä vaikka olisivat viikonkin pois. Tottakai rakastan heitä enkä osaisi kuvitella elämääni ilman heitä kun he jo olemassa ovat mutta paljon helpompaa elämä olisi jos olisin ikoinaan valinnut vapaaehtoisen lapsettomuuden. Ei valvottuja öitä, jatkuvaa huolta ja pelkoa siitä, tuleeko niistä kunnon ihmisiä, kiusataankko niitä, joutuuko ne jonkun hullun pedofiilin kynsiin. Kaikelta et millään niitä voi suojella vaikka miten haluaisit ja se on sellainen tieto, etten kestä sitä.
Olen psykopaatti. Tiedän.
Et oo psykopaatti. Täällä toinen samanlainen, kolmen lapsen äiti 😕
Olen 40-vuotias nainen enkä ole koskaan seurustellut, enkä myöskään harrastanut seksiä. Häpeän sitä kamalasti ja pelkään aina että ystävien kanssa illanvietoissa tulevat puheeksi ensimmäiset seurustelukumppanit jne. ja myös minulta kysytään aiheesta.