Lue keskustelun säännöt.
Kerro salaisuus, jota et ole kenellekään kertonut!
07.05.2016 |
Itse teinivuosina varastin isältä 500markkaaa, eikä hän huomannut mitään.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoittanut vasaraketjuun ilman nimimerkkiä ja saanut (tilanne hetki sitten tsekattu) 110 plussaa vs. 0 miinusta. En koskaan yllä siihen nimimerkilläni. T. Palstakeittiöpsykologi
Plussia 111 vs. 0 miinusta. Kirjoittaja numero120 ketjussa ja tarina tosi. t. PKP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
irmaw kirjoitti:
Olen ihastunut ja suorastaan rakastunut erääseen eurooppalaiseen kuuluisuuteen. Tunnen sekstistä vetovoimaa häneen. Aijon kertoa asian hänelle. Uskon että vielä löydämme toisemme jollain tasolla. Pahinta tässä salaisuudessa on sen naurettavuus. Kukaan täyspäinen henkilö ei ihastu tavalliseen naiseen kun itse on kuuluisa.
Älä heitä kirvestä kaivoon! Luultavasti on epätodennäköistä että onnistut, mutta ihmeitä tapahtuu. Mä vietin pari vuotta sitten yön erään huippu-urheilijan kanssa, enkä todellakaan suunnitellut sitä etukäteen. Nykyään viestittelemme satunnaisesti whatsappissa. Facebookissa hänellä on reilut 50 miljoonaa seuraajaa, joten ei ole ihan mikään pikkujulkkis 😊
(Ei eläinrakkaille!)
Olin lapsena auton kyydissä, joka ajoi koiran päältä. Muistan vieläkin sen hirveän näyn, kun käännyin katsomaan auton takatuulilasista tielle :( Olen jollain tasolla traumatisoitunut tapahtuman seurauksena, mutten osaa oikein hahmottaa miten, ja koen syyllisyyttä, vaikka tapahtunut ei millään tavalla ollut omaa syytäni. Koira oli vapaana kaupunkialueella, ja minä liian lyhyt näkemään ulos ikkunasta ajoissa ja varoittamaan kuljettajaa. En ole jostain syystä puhunut tästä kovinkaan monille.
Mulla oli lapsena hammasraudat. Jostain syystä häpeän sitä.
Päädyin viime viikonlopun vappubileissä sänkyyn 19-vuotiaan tytön kanssa. Olen itse 45-vuotias perheenäiti, ja aina pitänyt itseäni melkein heterona. Ja tuo ikäero hävettää, vanhin tyttäreni on melkein saman ikäinen. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
(Ei eläinrakkaille!)
Olin lapsena auton kyydissä, joka ajoi koiran päältä. Muistan vieläkin sen hirveän näyn, kun käännyin katsomaan auton takatuulilasista tielle :( Olen jollain tasolla traumatisoitunut tapahtuman seurauksena, mutten osaa oikein hahmottaa miten, ja koen syyllisyyttä, vaikka tapahtunut ei millään tavalla ollut omaa syytäni. Koira oli vapaana kaupunkialueella, ja minä liian lyhyt näkemään ulos ikkunasta ajoissa ja varoittamaan kuljettajaa. En ole jostain syystä puhunut tästä kovinkaan monille.
Tuli tosi paha olo sun puolesta :( ymmärrän hyvin miltä lapsesta tuo on voinut tuntua. Itse pyöräilin eilen ja pysähdyin risteykseen liikennevaloihin. Tien poskessa makasi auton alle jäänyt kissa. Kyyneleet tuli silmiin kun mietin että jos se on lapsiperheen rakas lemmikki niin kuinka paljon etenkin lapset tulevat kisua kaipaamaan :'(
Odotan aikaa, jolloin teini muuttaa maailmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeasti menettänyt neitsyyttä vielä silloin, kun olen väittänyt
Minut on raiskattu. Siitä tietää vain ensiavun henkilökunta ja poliisi. En pysty puhumaan asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistun syömisen äänistä (maiskuttaminen, ruoan rouskuttaminen), ulkona syömisestä ja lihavista ihmisistä todella paljon. En oikeen osaa sanoa miksi.
Kolhin kymmenen vuotta sitten eräällä parkkipaikalla toista autoa ihan kunnolla. En jättänyt yhteystietoja. Poden tästä varmaan loppuikäni syyllisyyttä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaan sukuni vaikka teeskentelen tykkääväni.
irmaw kirjoitti:
Olen ihastunut ja suorastaan rakastunut erääseen eurooppalaiseen kuuluisuuteen. Tunnen sekstistä vetovoimaa häneen. Aijon kertoa asian hänelle. Uskon että vielä löydämme toisemme jollain tasolla. Pahinta tässä salaisuudessa on sen naurettavuus. Kukaan täyspäinen henkilö ei ihastu tavalliseen naiseen kun itse on kuuluisa.
Monilla Hollywood-julkkiksillakin on ihan tavispuolisot, eli anything can happen :) Anna mennä vaan jos siltä tuntuu, vain kerranhan täällä eletään, ei sinulla ole mitään hävittävääkään. Tämä kuulostaa lapselliselta höyhötykseltä mutta sekin on parempi kuin tylsä ja mitäänsanomaton elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen koko elämäni ajan varastanut rahaa eri paikoista.
Kouluaikoina kavereiden takin taskusta, välituntisin ja liikuntatuntien aikana lompakoista.
isältä, äidiltä, isovanhemmilta, sisaruksilta ja työkavereilta.
kuntosalilla muiden laukuista
Varastan myös pikkutavaraa (enimmäkseen sellaista jota en edes tarvitse)
työpaikalta postimerkkejä jne.
Varastan silti vaikka minun ei tarvitse.
En tiedä miksi teen niin. Olen yrittänyt usein lopettaa, mutta tilaisuus on aina tehnyt varkaan.
Kaupoista en varasta.
Vierailija kirjoitti:
olen koko elämäni ajan varastanut rahaa eri paikoista.
Kouluaikoina kavereiden takin taskusta, välituntisin ja liikuntatuntien aikana lompakoista.
isältä, äidiltä, isovanhemmilta, sisaruksilta ja työkavereilta.
kuntosalilla muiden laukuista
Varastan myös pikkutavaraa (enimmäkseen sellaista jota en edes tarvitse)
työpaikalta postimerkkejä jne.
Varastan silti vaikka minun ei tarvitse.
En tiedä miksi teen niin. Olen yrittänyt usein lopettaa, mutta tilaisuus on aina tehnyt varkaan.
Kaupoista en varasta.
Miksi varastat?
Etkö ole koskaan jäänyt kiinni?
Ikävöin välillä erästä, enkä tiedä oikein miksi näin teen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä meikkaan itseni ihan huoran näköiseksi ja otan puhelimella paljastavia kuvia itsestäni. Välillä siis ihan dildotan itseä ja kuvaan sitä. Minulla on myös jääkaapissa kesäkurpitsa jonka ostin pari päivää sitten puutteessa ja ajattelin sillä masturboida. Voi olla että teen siitä kuitenkin ruokaa kun niin alkoi hävettämään koko ajatus.
Minä teen ihan samaa. Tälläydyn siis ihan pornotähden näköiseksi ja otan paljastavia kuvia ja kuvaan itseäni masturboimassa. Katson videot ja kuvat, saatan myös muokata kuvia paremman näköisiksi. Sitten poistan kuvat ja videot ja meikit ja jatkan elämääni kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olen outo :/
Ja pöh sinä mikään outo ole! Outoa on raiskata lapsia ja tappaa ihmisiä. Sinun harrastuksesi antaa iloa sinulle eikä satuta yhtäkään ihmistä tällä pallolla.
Anna mennä vaan! Hauskoja hetkiä! =))
Itken ilosta ja rakkaudesta äitiini joka ikinen kevät kun näen valkovuokkojen puhkeavan kukkaan.
Yksi varhaisimmista muistoistani on, kun äiti vei minut ja siskon katsomaan lähimetsän valkovuokkoja keväisin aina aamulla ennen iltavuoroon lähtöään. Rakastin niitä pieniä hetkiä ja aina toivoin, ettei äiti menisi töihin ja veisi meitä hoitoon.
Äiti elää vielä ja voi hyvin, näemme harvakseltaan koska asumme eri puolella Suomea. Äitienpäivänä soitan hänelle ja pahoittelen, ettei päästy taaskaan käymään.
Äiti rakastaisi kuulla tarinani valkovuokoista. En vaan ilkeä kertoa. Tuntuu lapselliselta aikuisen ihmisen itkeä lapsuusmuistoja valkovuokoista.
Yhdenyön juttu 18vuotiaana 50v kanssa.. Oh god, why.. Tapahtuneesta on jo n. 10v mutta en ole voinut kertoa kenellekään
Ei se sen lapsen vika ole.