Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystäväni ei vastaa enää viesteihin, vaikka en ole tehnyt hänelle mitään. Mitä ihmettä???
07.05.2016 |
Olemme olleet kavereita useamman vuoden ajan ja ystävystyneet viime vuonna. Viimeksi kun nähtiin niin kaikki oli hyvin ja sovittiin seuraavasta tapaamisesta. Nyt hän ei ole vastannut facebookissa viesteihini melkein kuukauteen. En voi soittaa hänelle, koska hänen numeronsa on vaihtunut ja numero ei ole yleisessä jaossa. Numeron vaihdosta ei ole ilmoittanut. Hän kuitenkin käy päivittäin facessa muttei edes lue viestejäni. Voiko kenelläkään olla niin kiire, että käy fbssä muttei vastaa toiselle? Ulkomailla kukaan tuskin on melkein kuukautta putkeen, ja hän on opiskelija. En oikeasti tajua mikä hänelle on tullut, koska yleensä ihmiset vastaa viesteihin vaikka olisi kuinka kiire ja uusi kumppani tms. En ole sanonut hänelle mitään erikoista ja hän ei ole ilmaissut että hänellä olisi minua vastaan mitään. Asumme samalla paikkakunnalla ja tiedän missä hän asuu, mutta en kyllä lähde pihalle häntä kyttäilemään.
Mikä ihme tässä on? Keksittekö mitään syytä miksi mulle ei muka voi vastata. :D
Kommentit (68)
"En oikein ymmärrä mistä tämä selitysten ja selvittämisten vaatimus oikein juontaa juurensa. Ystävyyksiä menee ja tulee, välillä joku vanha ystävyys saattaa elpyä, mutta tuskin silloin, jos toinen käy kovistelemaan miksi et pidä yhteyttä. Antakaa ihmisten olla, jos he eivät halua juuri nyt olla tekemisissä. Ei ketään voi ystäväksi pakottaa."
En vaadi, mutta minusta on täysin luonnollista että useimpia jää vaivaamaan jos joku lopettaa ystävyyden täysin ilman selitystä. Jos ystävyyttä on jatkunut jo pidempään ja toinenkin on ollut aktiivinen, voi olettaa että todellakin on tapahtunut jotain, jos toinen ei edes kysyttäessä vastaa enää viesteihin. Itse ainakin haluan jatkuvasti myös kehittyä ihmisenä ja tietää jos esim toistuvasti loukkaan tietämättäni tai olen muuten törppö. Mieluummin otan vaikka sitten sen "en enää pidä sinusta" -tiedon, kuin mykän hiljaisuuden. Olen muutenkin sillä kannalla että monien tulisi kehittää vuorovaikutustaitoja. Vaikeitakin asioita voi sanoa murskaamatta toista ja samalla ehkä säästää hänen mielenterveyttään ettei hänen tarvitse miettiä mitä on tehnyt väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa. Mulla on satunnaisia masennusjaksoja, jolloin tekee mieli eristäytyä kaikista. Viesteihin vastaaminenkin on hankalaa, mutta yritän silti välillä vastata. Voisiko olla jostain sellaisesta kyse? Muut mahdolliset vaihtoehdot voisi olla ihan joku bugi facebookissa, ettei hän saa viestejäsi. Tai sitten on syystä tai toisesta ahdistunut seurastasi eikä enää halua olla ystävä. Jos tiedät osoitteen, ehkä voisit lähettää kirjeen? Jätät hänen päätettäväkseen, haluaako olla yhteydessä ja laitat mukaan puhelinnumerosi.
Ei kannata lähettää kirjettä, menee jo ahdistelun puolelle. Ja miten kirjeeseen vastaaminen olisi masentuneelle helpompaa kuin facebookissa tai muualla vastaaminen.
Minusta ystävä voi olla rauhassa masentunut ja ottaa sitten yhteyttä kun jaksaa ja haluaa. Jos siis on hyvästä ystävästä kyse. En rupea häntä ahdistelemaan, jos haluaa olla rauha
Ei kai yksi kirje vielä ahdistelua ole.
Kyllä amisnainen löytää aina syyn loukkaantua
Vierailija kirjoitti:
Muinoin minulla oli ystävä, joka paljastui ihan muuksi kuin ystäväksi ja hän kyllä sitten kävi kotiovellakin pudottelemassa kirjeitä postilaatikosta haukkuen minut pataluhaksi.
Toivottavasti et ap ihan sille tasolle mene, että kotiin menisit. Kaikilla on oikeus valita ystävänsä ja jo kerroitkin, mikä voisi olla syynä, ettei sinuun haluta enää sen enempää yhteyksiä.
Väitän että kaikilla jotka joutuvat yhtäkkisen ghostauksen kohteeksi oikeasti on jokin käsitys siitä miksi niin tapahtui. Ainoa poikkeus ehkä tilanne, missä ystävälle on tapahtunut jotain erityistä. Mutta silloinkin ghostaus kertoo, ettei kyseessä ollut niin läheinen ystävyys kuin toinen toivoi. Eli masennus tai jokin muu yllättävä asia jaettiin niiden lähesten ystävien kanssa.
Ap voisi tästä ottaa mietintään luotettavuuden käsitteen ystävyydessä. Ystävä ei kerro luottamuksellisia asioita muille. Ei mistään syystä.
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Itselläni on välillä ollut pitkiäkin taukoja yhteydenpidosta ystäviin, kun on ollut omia ongelmia ja masennusta. Kyse ei ole yleensä ollut siitä, ettei oltaisi niin hyviä ystäviä. Esimerkiksi kerran surin toisen ystäväni kuolemaa, mutta en viitsinyt paljon tilittää asiaa parhaalle kaverilleni, koska minusta tuntui että hän ei ymmärtäisi, kun ei edes tuntenut tätä toista kaveria. Sitä paitsi hänellä oli taipumusta mustasukkaisuuteen muita ystäviäni kohtaan, enkä siksikään halunnut kiusata häntä asialla.
Tosi kurjaa, taustallahan voi olla ihan mikä syy tahansa. Tosi epäkohteliasta vaan ghostata toinen, että saattaa hyvinkin olla vaan suuttunut sulle jostain. Unohda tyyppi. Harmi että uusia ystäviä on niin vaikea löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 vuotta vanha juttu. Olisikohan jo ratkennut suuntaan tai toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää, että hän on kertonut minulle yksityiselämästään asian jonka ei toivoisi leviävän, mutta myönsin sen kaverilleni kun hän kysyi pitääkö asia paikkansa. Ja tieto on saattanut lähteä leviämään, mutta se on arvattavissa. Mutta jos hän olisi saanut tietoonsa, että olen sen tiedon levittänyt, niin eikö hän sanoisikin asiasta minulle? Kun kysyinkin suoraan painaako jokin ja olenko tehnyt jotain väärää, mutta hän ei vastaa.
Toisaalta kukaan tuskin kehtaisi mennä kysymään asiasta häneltä naamatusten kun se on niin henkilökohtainen asia. Jep, ei ollut kovin suoraselkäistä kertoa asiasta muille, mutta kaverini oli niin varma sitä kysyessään etten jaksanut kieltääkään asiaa.
Mun teoria on, että koska hän on yliopistolainen ja minä työttömäksi jäänyt ei-opiskelija, hän on päättänyt ettei seurani ole hänelle tarpeeksi hyvää. Hän on vähän turhamainen sen suhteen keitä haluaa lähipiiriinsä ja kei
No eiköhän tämä riitä. Katso sinne peiliin.
Alue: Aihe vapaa
Ei kannata lähettää kirjettä, menee jo ahdistelun puolelle. Ja miten kirjeeseen vastaaminen olisi masentuneelle helpompaa kuin facebookissa tai muualla vastaaminen.
Minusta ystävä voi olla rauhassa masentunut ja ottaa sitten yhteyttä kun jaksaa ja haluaa. Jos siis on hyvästä ystävästä kyse. En rupea häntä ahdistelemaan, jos haluaa olla rauhassa, mutta en sulje luukkuja, jos joku kivana pitämäni ihminen ei vastaa. Annan hänen olla enkä vaadi selityksiä.
En oikein ymmärrä mistä tämä selitysten ja selvittämisten vaatimus oikein juontaa juurensa. Ystävyyksiä menee ja tulee, välillä joku vanha ystävyys saattaa elpyä, mutta tuskin silloin, jos toinen käy kovistelemaan miksi et pidä yhteyttä. Antakaa ihmisten olla, jos he eivät halua juuri nyt olla tekemisissä. Ei ketään voi ystäväksi pakottaa.
Tulee osittain mieleen nämä tällaiset, joiden mielestä seurustelu tai jopa deitillä käyminen on merkki siitä, että on pakko olla yhdessä loppuelämän. Jo muutaman vuoden kevyen tuttavuuden kuvitellaan olevan ikuista ystävyyttä, joka ei koskaan saa päättyä, paitsi jos tekee jonkun "virheen". No, kyllä ystävyys usein päättyy ihan vain siihenkin, ettei jutut oikein sopineetkaan yhteen.