Ystäväni ei vastaa enää viesteihin, vaikka en ole tehnyt hänelle mitään. Mitä ihmettä???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ikävää tuollainen käytös. Itse sanoisin suoraan, jos olen suuttunut tai tahdon katkaista välit, en hyväksi semmoista luimistelua ja raukkamaisuutta, että vältellään aiemmin hyvänä kaverina pitämäänsä ihmistä. Ok, joku psykopaatti moottorisahamurhaaja olisi eri juttu, mutta nyt siis puhutaan oikeasta elämästä ja suht normaaleista ihmissuhteista.

Mutta kun tätä palstaa lukee, niin tuollainen luikkiminen ja välttely tuntuu olevan monen mielestä ok toimintatapa. Ei uskalleta sanoa suoraan asioita ja pelätään vastareaktioita. Vaikka todellisuudessa tuommoinen tyky hiljaisuus vasta ihmetystä ja jopa kiukkua herättääkin.

Minusta sinulla ei ole ap vaihtoehtoja. Unohda mokoma, koska hän ei selvästikään halua vastata. Voi olla, että hän on kuullut sinusta jotakin huonoa, esim. sen, että myönsit hänen salaamansa asian. Eikä halua siitä sinulle suoraan sanoa, koska on em. tavalla pelkuri.

Ei sillä, ei sinunkaan olisi pitänyt paljastaa hänen salaisuuttaan, vaikka kysellään miten.

Se, että hän olisi hienosteleva snobi ei kuulosta ihan elävältä elämältä. Jos meinaan seurasi on tähän asti kelvannut, niin tuskin sinun alempi koulutustasosi vasta nyt hänelle selvisi.

Kaikille ei vaan voi sanoa suoraan. Toki olishan se silti reilua edes sanoa mistä on loukkaantunut ja käsitellä asia. Mutta harva ihminen oikeasti haluaa kuulla, että seura ei enää kiinnosta, vaikka toi onkin aika raukkamainen tapa osoittaa se. Mutta on mielestäni toikin aika törkeää juoruta toisten asioita, olisit voinut sanoa ettet kommentoi tai et tiedä, kukaan ei pakottanut myöntämään asiaa.

Mitä? En minä ole ap, miksi sanot, että olisin voinut sanoa jne.

Minusta kaikille voi sanoa suoraan, jos on voinut olla kaverikin. Totta kai toinen voi suuttua, mutta so what? Kyllä se suuttuu siitä välttelystäkin. Ja sen suhteen voi katkaista monella tapaa, vaikka vaan viestimällä/sanomalla, että "loukkaannuin siitä ja ja siitä, en halua enää pitää kanssasi yhteyttä. Ikävää, että näin kävi, kaikesta huolimatta hyvät jatkot" ja sitten lopettaa viesteihin vastailu. Onpa ainakin toiselle selvitetty, mistä kana pissii.

Oletko niissä laittamissasi Facebook-viesteissäsi pyytänyt anteeksi juoruamistasi? Kaverisi ei ehkä ole laittanut estoa tai poistanut sinua FB-kavereistaan, koska on halunnut antaa sinulle tilaisuuden pyytää anteeksi ja selittää, miksi kerroit muille hänen asioitaan.

Vierailija kirjoitti:

En ole juoruakka, mutta hyvä yritys. :D Ja pointti oli miettiä, että jos hän on mulle suuttunut, niin miksei hän estä minua tai sano asiasta?

Ehkä ei ole siihen energiaa, ei vaan jaksa sun tekopyhiin viesteihin vastata kun tietää että puhut hänen asioistaan eteenpäin.

Kuka tarvitsee vihamiehiä, jos on tuollaisia ystäviä?

Luotto menisi minullakin ap:n kaltaista ihmistä kohtaan. Voisit ollakin kaverini, jota en ole tavannut hetkeen. Olen uskonut hänelle tärkeän asian avioliitostani ja toivonut kirjaimellisesti, että hän ei levittelisi asiaa. Tietysti se tarkoittaa myös sitä, ettei kusyttäessäkään paljastaisi mitä tietää.

Luottamuksen voi menettää vain kerran.

Ite en masentuneena jaksanut vastailla kellekään. Kaikki ongelmat kun oli niskassa ja mieli maassa.

Ei kannata ketään ahdistella viestein. Anna olla rauhassa.

Sinulla ei ole edes hänen numeroaan? Anna nyt jösses sentään ihmisten olla rauhassa!

Ensin juoruat kavereille, nyt jauhat netissä ja analysoit ystäväsi käytöstä. Todellakin siis klassinen juoruakka. Mitäs jos keskittyisit omaan elämääsi ja jättäisit toisen rauhaan kun hän selkeästi haluaabolla sinulta rauhassa.

Miksi ensimmäisenä ajatellaan negatiivisesti, että toisella menee huonosti, kun ei ota yhteyttä. 

Ehkä  ei halua ylläpitää ystävyyttä. Moni ei vain pysty katsomaan peiliin. Minäkin olen lopettanut yhden ystävyyden koska henkilö ei ollut luotettava. Siinähän sitten miettii mitä teki väärin. Tuskin tajuaa sitä vieläkään, koska piti itseään muita parempana ja hyvänä ihmisenä.

Hänellä ei nyt ole vain aikaa sinulle. Syitä voi olla monta.

Ap vaikuttaa paskalta tyypiltä. 

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää, että hän on kertonut minulle yksityiselämästään asian jonka ei toivoisi leviävän, mutta myönsin sen kaverilleni kun hän kysyi pitääkö asia paikkansa. Ja tieto on saattanut lähteä leviämään, mutta se on arvattavissa. Mutta jos hän olisi saanut tietoonsa, että olen sen tiedon levittänyt, niin eikö hän sanoisikin asiasta minulle? Kun kysyinkin suoraan painaako jokin ja olenko tehnyt jotain väärää, mutta hän ei vastaa.

Toisaalta kukaan tuskin kehtaisi mennä kysymään asiasta häneltä naamatusten kun se on niin henkilökohtainen asia. Jep, ei ollut kovin suoraselkäistä kertoa asiasta muille, mutta kaverini oli niin varma sitä kysyessään etten jaksanut kieltääkään asiaa.

Mun teoria on, että koska hän on yliopistolainen ja minä työttömäksi jäänyt ei-opiskelija, hän on päättänyt ettei seurani ole hänelle tarpeeksi hyvää. Hän on vähän turhamainen sen suhteen keitä haluaa lähipiiriinsä ja kei

Sinun olisi ehlä kannattanut vastata kavereillesi, ettet tiedä asiasta mitään, vaikka tiesitkin.

On mahdollista, että olet menettänyt ystäväsi luottamuksen tuon asian takia ainakin joksikin aikaa.

Ystäväsi on masentunut tai uupunut mutta ei kehtaa kertoa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Ap, ikävää tuollainen käytös. Itse sanoisin suoraan, jos olen suuttunut tai tahdon katkaista välit, en hyväksi semmoista luimistelua ja raukkamaisuutta, että vältellään aiemmin hyvänä kaverina pitämäänsä ihmistä. Ok, joku psykopaatti moottorisahamurhaaja olisi eri juttu, mutta nyt siis puhutaan oikeasta elämästä ja suht normaaleista ihmissuhteista.

Mutta kun tätä palstaa lukee, niin tuollainen luikkiminen ja välttely tuntuu olevan monen mielestä ok toimintatapa. Ei uskalleta sanoa suoraan asioita ja pelätään vastareaktioita. Vaikka todellisuudessa tuommoinen tyky hiljaisuus vasta ihmetystä ja jopa kiukkua herättääkin.

Minusta sinulla ei ole ap vaihtoehtoja. Unohda mokoma, koska hän ei selvästikään halua vastata. Voi olla, että hän on kuullut sinusta jotakin huonoa, esim. sen, että myönsit hänen salaamansa asian. Eikä halua siitä sinulle suoraan sanoa, koska on em. tavalla pelkuri.

Ei sillä, ei sinunkaan olisi pitän

Sivumennen sanoen, tuollainen "luikkiminen ja välttely" oli aikaisemmin ihan normaalina pidetty tapa, kun ei halunnut olla yhteydessä joihinkin ihmisiin. 

Itselläni kaveri jäi pahasti alkoholiin koukkuun ja se meni kaiken edelle, vastasi 1-4kk välein jos vastasi. Edelleen tuo jatkuu, taitaa olla tämäkin ystävyyssuhde taputeltu lähivuosien aikana jos tahti jatkuu ikävä kyllä, vähiin käy ystävät mitä vanhemmaksi elää.

Mutta sinun tapauksessa ei taida olla tällaisista kyse. Itsekin jo myönsit viestissä tehneesi väärin ja kaiketi haet täältä synninpäästöä, mutta totuus on, että olet toisen luottamuksen pettänyt. Jotkut ihmiset ovat armollisempia ja pääsevät tällaisista yli, jotkut ottavat syvänä loukkauksena ja ovat ehdottomia, eivätkä saa enää ikinä suhdetta normalisoitua.

Annapa sille toiselle aikaa. Juttele vaikka puolen vuoden päästä uudelleen, jos ei ole hänestä siihen mennessä kuulunut. Aidosti pahoittele käytöstäsi jos siltä tuntuu. Mutta tiedä, että itse olet väärin tehnyt ja kanna vastuusi, kaikki joskus hommat kusee tahtomattaankin mutta vastuu täytyy kantaa, ei muuten ole aikuinen vaan pelkkä selkärangaton narri. Älä yritä missään nimessä vierittää syytä toisen niskoille äläkä keksi tekosyitä jostain sosiaalisesta statuksesta ym varsinkaan, jos siihen ei ole missään vaiheessa ollut mitään aihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää, että hän on kertonut minulle yksityiselämästään asian jonka ei toivoisi leviävän, mutta myönsin sen kaverilleni kun hän kysyi pitääkö asia paikkansa. Ja tieto on saattanut lähteä leviämään, mutta se on arvattavissa. Mutta jos hän olisi saanut tietoonsa, että olen sen tiedon levittänyt, niin eikö hän sanoisikin asiasta minulle? Kun kysyinkin suoraan painaako jokin ja olenko tehnyt jotain väärää, mutta hän ei vastaa.

Toisaalta kukaan tuskin kehtaisi mennä kysymään asiasta häneltä naamatusten kun se on niin henkilökohtainen asia. Jep, ei ollut kovin suoraselkäistä kertoa asiasta muille, mutta kaverini oli niin varma sitä kysyessään etten jaksanut kieltääkään asiaa.

Mun teoria on, että koska hän on yliopistolainen ja minä työttömäksi jäänyt ei-opiskelija, hän on päättänyt ettei seurani ole hänelle tarpeeksi hyvää. Hän on vähän turh

Juuri näin olisi pitänyt tehdä! Vaikka toinen asian "tietäisikin" , niin ei ole sinun tehtäväsi vahvistaa tätä tietoa. Olisit todellakin voinut sanoa, ettet tiedä asiasta etkä näin ollen ota mitään kantaa.

Mutta tuo voi tietysti ottaa luonnon päälle, että antaa jonkun ymmärtää, ettei tiedä asiasta mitään. Monestihan kun juoruilun perimmäinen syy on juuri se, että haluaa muiden tajuavan, että jollakin on sisäpiirin tietoa asiasta ja on näin ollen tärkeässä asemassa jonkun ihmisen elämässä. Ei niinkään se, että haluaisi pahantahtoisesti levittää asiaa eteenpäin.

Olet juoruillut ystäväsi asioista ja sitten ihmettelet, kun hän haluaa ottaa etäisyyttä. 

Ystäväsi tekisi viisaasti, jos poistaisi sinut kokonaan kaverien joukosta, mutta hyvä sekin, että ottaa kunnolla etäisyyttä. 

Ja mitään selitysvelvollisuutta ei ole. Panen pääni pantiksi, että olet sitä tyyppiä, joka koettaa syyllistää ystävää, vaikka itse on tehnyt väärin.

Ystävä ei kerro toisen asioita eteenpäin. Ei mistään syystä. Jos kertoo, ei ole ystävä eikä ole koskaan ollutkaan. Sitä paitsi vaikutat kateelliselta hänen opiskelupaikastaan. 

Jätä tämä ihminen rauhaan.

"Sivumennen sanoen, tuollainen "luikkiminen ja välttely" oli aikaisemmin ihan normaalina pidetty tapa, kun ei halunnut olla yhteydessä joihinkin ihmisiin. "

Totta ja sitä se on edelleen. Vain takertuvat ja oudot kuvittelevat, että olisi jokin tilivelvollisuus siitä kehen haluaa pitää yhteyttä. Ja ap:n tapauksessa kaikki ymmärtävät miksi häneen ei haluta yhteyttä pitää. Epäluotettavat kannattaa karsia ystäväpiiristä heti alkuunsa. 

Ota ap opiksesi, luottamuksen voi menettää vain kerran.

Oletko nyt varma että ne viestit on menneet perille?