Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perinteinen äitienpäiväriita käyty jo tänään hyvissä ajoin.
07.05.2016 |
Perinteisesti meillä riidellään äitienpäivänä. Huomenna emme voi viettää yhdessä äitienpäivää joten pyysin että viettäisimme sitä tänään. Pyysin mieheltä sitä illalla nukkumaanmennessä. Mies vastasi katotaan. Kerroin myös toiveeni yhteiselle ajanvietteelle. Aamulla pyysin uudestaan että vietetään tänään äitienpäivää. En saanut vastausta. Sanoin että olisi kiva mennä yhdessä erääseen paikkaan ja selvittelin aukioloajat jne. Ei vastausta. Ehdotin vielä kerran että menisimme, mies sanoi että oltiin aiemmin puhuttu menevämme toiseen paikkaan. Sanoin etten muista semmoista ja alleviivasin että toivon tätä äitienpäivälahjaksi. Mies sanoi "en ala tappelee, senku".
No jos olisin tässä kohti alkanut pakata perhettä paikkaan johon halusin, olis takuuriita tullut. Meillä usein käy niin että mennään johonkin kivaan paikkaan jossa sitten syntyy riita, kun koko remmi ei ole 100% innoissaan lähdöstä. En halunnut lähteä riitelemään. Harmitti, mutta en puhunut mitään, olin vain hiljaa. Mies alkoi tenttaa mikä on. Ei mikään, sanoin. Myöhemmin samaan kysymykseen kerroin että harmittaa kun pyytää suoraan jotain lahjaa itselleen, ei voi sitten toimia sen toiveen mukaan. Mies veti marttyyrilinjalle rähisten että hän se on kyllä juu joka aina äitienpäivät pilaa, joka vuosi! No sama kuvio kuin nyt toistuu useimmiten mun synttäreillä mutta vieläkin enempi äitienpäivänä. Häntä juhlitaan hänen toiveiden mukaan isänpäivänä ja syntymäpäivänä. Lahjat on sitä mitä on toivottu.
Keittiöpsykologit, kertokaa mikä mun miestä vaivaa? Ystäväni oli sitten lähdössä kanssani sinne haluamaani paikkaan jolloin mies heti toispuolisen hymyn ja ivalliseen ääneensävyyn kertoi että voihan sitä äitienpäivän viettää kavereidenkin kanssa mutta hän irtisanoutuu näistä suunnitelmista eikä lähde mihinkään. Kun ihmettelin että eihän hän alunperinkään ollut mihinkään lähdössä ja että kyllä kaverin kanssa äitienpäivän vietto kivalla tavalla houkuttelee enemmän kuin kotona riitely miehen kanssa, ei hän osannut muuta kuin naureskella minulle ja pyöritellä päätään "just joo niinpä niin".
Tunnen oloni arvottomaksi miehen silmissä.
Kommentit (81)
ap, mites itte onnittelet omaa äitiäsi, tai miehesi äitiä, tai mmmojasi, tai miehesi mummoja? Varmaan joo olet varustautunut jo 4 kk etukäteeen suunnittelemalla isot pippalot heille? kjeh kjeh...tuskin! Kaikessahan on kyse vain ja ainoastaan sinusta!=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ap, mites itte onnittelet omaa äitiäsi, tai miehesi äitiä, tai mmmojasi, tai miehesi mummoja? Varmaan joo olet varustautunut jo 4 kk etukäteeen suunnittelemalla isot pippalot heille? kjeh kjeh...tuskin! Kaikessahan on kyse vain ja ainoastaan sinusta!=)
Miksi ap:n pitäisi huolehtia miehen äidin ja mummojen juhlista? Eiköhän se ole miehen ja tämän sisarusten sekä em. naisten puolisoiden asia. Omalle äidilleen ja mummolleen hän varmasti soittaa tai käy viemässä heille kukkia ja lahjat. Kukaan tässä ei myöskään ole vaatinut isoja pippaloita. Käsittämätöntä tulkintojen tekemistä ja kärjistämistä. Ap toivoi vain ja ainoastaan vierailua jossain mieluisassa paikassa, eikä se, että päivänsankari esittää tällaisen toiveen, ole millään mittarilla itsekästä tai kohtuutonta.
eli ap on "päivänsankari joka saa esittää vaatimuksen"mutta oma äiti saa puhelinsoiton? hahahah, no niin siinä se nähtiin!!!!!!
Jospa ongelman ydin on siinä, ettet tule anopin eli miehesi rakkaan äidin kanssa toimeen? Jos äiti kovin tärkeä miehelle, niin jossainhan sen täytyy näkyä, ettet sinä tule anopin kanssa toimeen ja mies näin joko tahallaan tai tiedostamattaan "kostaa" sinulle tämän juurikin äitienpäivänä.
Anteeksi eikä millään pahalla, mutta kyllä se olet ihan sinä itse, joka juhlasi pilaat.
Miksi sinä et vaan päätä, että nyt juhlitaan näin ja sillä selvä? Varaat liput ja teet muut asiaankuuluvat valmistelut ja kas - se et olekaan enää sinä, joka riitelee ja pilaa vaan mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä me vietämme äitienpäivää mun vanhempien kanssa. Mies ei haluaisi lähteä mihinkään äitienpäivälounaalle, mutta ei kehtaa mun vanhemmille sanoa vastaan. Joskus on mulle urputtanut siitä, kun on kallista ja paljon ihmisiä. Olen sanonut siihen paikkaan tiukasti, että liikkuu nyt vaarallisilla vesillä. Turpa kiinni ja lompakko auki. Tämä on sellainen päivä, jolloin hänen mielipiteellään ei ole merkitystä.
Ja kun joskus aika vanhemmistani jättää, vaadin tiukasti tradition jatkamista.
Vähän munaa hei naiset!
Mä en kyllä kehtais puhua miehelleni noin. Mies on kuitenkin perheen pää.
Tietysti olisin surullinen jos omana juhlapäivänä ei huomioitaisi mitenkään. Siinä saisi miettiä millaisen miehen kanssa oikein on.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi eikä millään pahalla, mutta kyllä se olet ihan sinä itse, joka juhlasi pilaat.
Miksi sinä et vaan päätä, että nyt juhlitaan näin ja sillä selvä? Varaat liput ja teet muut asiaankuuluvat valmistelut ja kas - se et olekaan enää sinä, joka riitelee ja pilaa vaan mies.
Johan ap teki jo niin. Miehen olisi vain tarvinnut lähteä mukaan, mutta sitä ei selvästi huvittanut. Ootko jotenkin tyhmä vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka kauan etukäteen saat yleensä nämä juhlapäivän viettotaoaideat, edellisenä päivänä?
Ei auta kun puhua aiheesta. Kun odotin esikoista, mieheni halusi viettää isänpäivää. Tein kakun, mentiin syömään tosi kivan ravintolaan ja ostin isän kulta bodyn, oli oikein tyytyväinen.
Lapsi syntyi, tuli äitienpäivän vuoto, ei mitään.
Olin yrittänyt vihjailla, mutta ei mitään. Lopulta aloin itkemään iltapäivällä, kun kävimme vaunuttelemassa. Kaikilla oli käsissä kukkia, kakkuja, jotain, mutta meillä ei mitään kun en ole mieheni äiti.
Siinä sitten puistossa itkin ja itkin, kotona menin telkkarin ääreen ja komensin miestä menemään lapsen kanssa päiväunille. En tehnyt mitään koko loppupäivän lapsen kanssa vaan isä sai olla lapsen kanssa yönukutukseen asti.
Kun lapsi nukkui, kerroin olleeni hyvin pettynyt ja sanoin näin ei toimita, varsinkin kin hän itse sai toimimansa isänpäivän.
Tämän jälkeen homma muuttui, saan nyt jotain, pientä, mutta lapsethan eniten huomioi.
Ystäväni mies on kasvanut lestadiolaisperheessä. Toistakymmentä lasta, mies sanoi ei muista että ikinä olisi saanut mitään joululahjaa tai synttärilahjaa, kun perhe oli niin rutiköyhä . Ei osta ikinä kenellekään mitään, kun ei muka osaa. Osaa kyllä ottaa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies huomioi nykyään oman äitinsä äitienpäivänä? Miten viettivät miehen lapsuudenkodissa äitienpäivää?
Pitää äitiään Madonnana, omien sanojensa mukaan. On isätön. Äitinsä ei tule toimeen minun kanssani joten emme käy siellä yhdessä enää. Aiemmin käytiin syömässä ja kukat, lahjat ja kortit sinne viemässä.
Ap
Tämä on se syy. Joka äitienpäivä on muistutus teidän huonoista väleistänne. Mies luultavasti tuntisi itsensä epälojaaliksi jos fiiraisi äitienpäivää sinun mielesi mukaan.
Typerää mutta luultavasti näin. Aikuinen ihminen antaisi toisten olla rauhassa kränäisiä keskenään, mutta sinulla on nyt käsissäsi äitinsä puolesta loukkaantunut lapsi, ei mikään aikuinen.
Ätienpäivä on lastenjuhla eikä parisuhdekriisin bilepäivä. Äitini selvitti ja tuuletti turhaumiaan usein äitienpäivänä koko lapsuuteni ja nuoruuteni.
Aikani niitä kuuntelin, nykyään lähetän kortin ja soitan.
Vietän ko. päivän mieheni ja lapseni kanssa, eikä se päivä ole teemalla älkää loukatko herkkää mimosaa, joka on taas ahertanut vuoden marttyyrinkruunu päässä 😈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä nyt vaan on suorituspaineita.
Ei tarttis olla jos suoraan kerrotaan mitä toivotaan. Olin katsonut kaikki tarvittavat tiedotkin valmiiksi. Helppoavkuin heinänteko, lahjaksi se että lähtee johonkin mukaan. Lahjottava itse selvittelee aukioloajat ja sijainnin jne.
Ap
No ei tarttis olla mutta on kuitenkin. Ehkei hän vain halua olla pikku puudelisi, joka vie kun sinä vikiset eikun siis vikisee, kun sinä viet.
Oi se olisi ihanaa, kun itse omatoimisesti järjestelisi ihanan äitienpäivän! Joka vuosi odotan, onkohan lounasbuffet varattu. Hän tietää että se on aina suurin toiveeni. Ei olla äitienpäivänä käyty, kun on kallista mutta isänpäivänä ollaan muutama kerta käyty. Tämäkin, kun kerroin eilen toiveestani, olisi voinut oma-aloitteisesti viedä mut tänään sinne. Ikävältä se tuntuukin että aina joutuu houkuttelemaan jos johonkin haluan, ja vielä pohjustamaan valmiiksi. Silti se ei välttämättä käy hänelle.
Miksi ihmeessä et voi olla tyytyväinen siihen mitä saat? Meinaan kun ei kai tää riitelykään sua onnesi kukkuloille saa?
Olisin tyytyväinen siihen mitä saan, jos minulle jotain olisi järjestetty. Tänään olen viettänyt kuitenkin aivan tavallista lauantaita puuronkeittoineen, kahvinkeittoineen, pyykin ripustamisine ja välipalan kattamisine. Nyt mies lähti kauppaan ja kysyi haluanko jotain kaupasta, kakkua tai muuta. Eli en ole ollut saamassakaan mitään? Ei minun mielestäni tarvitse tyytyä siihen etten saa mitään, edes yhteistä aikaa?
Ja kyllä olen lopettanut hänen hyysäämisen. En järjestä juhlia, ei kakkua. Lahjan ostan ja jälkkäri on ruoan jälkeen synttäripäivänä. Isänpäivänä mennään koko perhe syömään minun isäni kanssa. Hän syö siinä samalla. Ei lahjoja. Minun pitää edellisenä päivänä kertoa haluanko jotain k-kaupasta. Kivaa!
Ap
Pisteet sun miehelle siitä että edes kysyi. Vain siitä siis. Mikset kertonut? Itse olisin ilahtunut tuostakin.
Me ollaan miehen kanssa alusta alkaen sovittu, että sitten kun meillä on lapsia niin KAIKKI juhlapyhät jouluista lähtien vietetään oman perheen kesken kotona. Isovanhemmat ovat tervetulleita käymään kylässä/syömässä tuolloin, mutta muuta ylimääräistä juoksua eri paikoissa ei ole. Tämä on toiminut meillä erittäin hyvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidänkin oli tarkoitus "viettää" äitienpäivää tänään kun huomenna mies on töissä. Ilmoitin eilen, että mitään muuta en tarvitse kuin että saan nukkua aamulla niin pitkään kuin haluan ja hän hoitaa aamutoimet lasten kanssa (edes kerran vuodessa). Heräsin aamulla siihen kun 2v. oli herännyt ja huuteli äitiä. Hetken siinä odottelin, mies ei eväänsäkkään liikauttanut joten ei auttanut kun mennä itse. Herra sitten könysi parin tunnin päästä ja ihmetteli miksen huolinut aamupusua ja kun sanoin, että sen piti hoitaa aamu niin totes "ai niin, en mä yhtään muistanut". Meinas kyllä itku tulla. Tää oli jo neljäs äitienpäivä kun ei muistanut mua mitenkään ja esikoinen on 4v. eli ei siis kertaakaan ole muistanut. Nyt loppui meillä isänpäiväkakkujen leipominen.
Vierailija kirjoitti:
Meidänkin oli tarkoitus "viettää" äitienpäivää tänään kun huomenna mies on töissä. Ilmoitin eilen, että mitään muuta en tarvitse kuin että saan nukkua aamulla niin pitkään kuin haluan ja hän hoitaa aamutoimet lasten kanssa (edes kerran vuodessa). Heräsin aamulla siihen kun 2v. oli herännyt ja huuteli äitiä. Hetken siinä odottelin, mies ei eväänsäkkään liikauttanut joten ei auttanut kun mennä itse. Herra sitten könysi parin tunnin päästä ja ihmetteli miksen huolinut aamupusua ja kun sanoin, että sen piti hoitaa aamu niin totes "ai niin, en mä yhtään muistanut". Meinas kyllä itku tulla. Tää oli jo neljäs äitienpäivä kun ei muistanut mua mitenkään ja esikoinen on 4v. eli ei siis kertaakaan ole muistanut. Nyt loppui meillä isänpäiväkakkujen leipominen.
Hoitaako miehesi koskaan lasten aamutoimia?
Ei mulla tulis mieleenkään alkaa etukäteen vaatimalla vaatiin mitään lahjaa itselleni äitienpäivänä, tai no muutenkaan. Kyllä yleensä jos joku esim. sukulainen haluaa tarpeellisen lahjan antaa niin kysyy ennen merkkipäivää onko tarvetta jollekin. En kyllä sen suurempia juhlimaan ikinä järjestä, paitsi lapsille. Mutta kyllä aina kakkua ja kahvia saa merkkipäivinä. Mielummin en aseta mitään odotuksia miehelle lahjoista vaan ennemmin yllätyn jos hän on jotain hankkinut. Saatetaan kyllä etukäteen joskus sopia että mennään vaikka hääpäivänä syömään ja ihan yhtrisymmärryksessä valitaan paikka ja mennään. En vaan ole sen tyylinen ihminen että jaksaisin vouhotusta ties mistä kissanristiäisistä, huomennakin äitienpäivänä mies on krapulassa ja kun saan sen hinattua ylös niin lähdetään isovanhempien luo. Ei siinä sen kummempaa sopimista tarvita, tein meinaa kinuskikakkua ja se on miehen herkkua ja sinne minne kakku menee mies seuraa perässä.
Minkä ikäisiä olittekaan? Ei ihan aikuismaiselta vaikuta tuo teidän keskustelu. Loukkaannutaan, mökötetään... Kasvakaa aikuisiksi!
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kun puhua aiheesta. Kun odotin esikoista, mieheni halusi viettää isänpäivää. Tein kakun, mentiin syömään tosi kivan ravintolaan ja ostin isän kulta bodyn, oli oikein tyytyväinen.
Lapsi syntyi, tuli äitienpäivän vuoto, ei mitään.
Olin yrittänyt vihjailla, mutta ei mitään. Lopulta aloin itkemään iltapäivällä, kun kävimme vaunuttelemassa. Kaikilla oli käsissä kukkia, kakkuja, jotain, mutta meillä ei mitään kun en ole mieheni äiti.
Siinä sitten puistossa itkin ja itkin, kotona menin telkkarin ääreen ja komensin miestä menemään lapsen kanssa päiväunille. En tehnyt mitään koko loppupäivän lapsen kanssa vaan isä sai olla lapsen kanssa yönukutukseen asti.
Kun lapsi nukkui, kerroin olleeni hyvin pettynyt ja sanoin näin ei toimita, varsinkin kin hän itse sai toimimansa isänpäivän.Tämän jälkeen homma muuttui, saan nyt jotain, pientä, mutta lapsethan eniten huomioi.
Ystäväni mies on kasvanut lestadiolaisperheessä. Toistakymmentä lasta, mies sanoi ei muista että ikinä olisi saanut mitään joululahjaa tai synttärilahjaa, kun perhe oli niin rutiköyhä . Ei osta ikinä kenellekään mitään, kun ei muka osaa. Osaa kyllä ottaa vastaan.
no n tuo kuitenkin ihanpätevä selitys, jo on tynnyrissä kasvanut niin ei ole käsitystä muusta elämästä. Oisiko hänen pitänmyt kieltäytyä sinun antamasta isänpäivästä? Ei tietenkään.
Alue: Aihe vapaa
et ole paljastanut vielä että miksi ette muka voisi juhlia Äitienpäivää huomenna sununtaina, niin kun se onkin? On kieltämättä hieman outo aennenaikaisesti valittaa tai odottaa etukäties juhlintaa , kun se päivä ei ole edes tänään. Ilmeisesti mies menee oman äitinsä luo kylään, mutta sinä et halua sinne mennä koska et tule toimeen hänen äidin kanssa,. vai? tai olet saanut porttikiellon (olet tietty vaatinut jotain erityishuomiointia tms)???