Lue keskustelun säännöt.
Voiko opettajana saada töitä ilman verkostoja?
06.05.2016 |
Kyseessä siis matemaattisten aineiden ope. Jotenkin tuntuu, että muut ovat saaneet töitä tuttujen opettajien ja suhteilla saatujen pidempien sijaisuuksien kautta. Minkälaisia kokemuksia muilla?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku virka laitetaan hakuun, ei siihen kukaan epäpätevä kyllä pääse, tunsi ketä vaan.
Höpön höpön. Tuo on nimenomaan matemaattisissa aineissa varsin yleistä että julkisessa haussa oleva virka jätetään täyttämättä ja muutetaan vuoden määräaikaisuudeksi. Ja nimenomaan siksi että siihen voidaan silloin ottaa joku tuttu epäpätevä.
Määräaikaisuuksien ketjuttamisesta voi kyllä valittaa samoin kuin silloin kun paikkaan on valittu epäpätevä. Kannattaa valittaa ja tehdä asiasta julkinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä riittää aina. Minun kotipaikkakunnallani suunnilleen joka toinen opettaja on titteliltään teologian ylioppilas. Ja opetettava aine voi olla ihan mikä vaan.
Minä en ole teologeihin kauheasti opehuoneissa törmännyt, mutta nyt uudessa koulussa tuntuu riittävän. Esim aika paha puhevika ei haittaa yhtään, kun teologi opettaa vierasta kieltä ja suomea vieraana kielenä. Ehkä sattumaa tai ei, mutta koulussa on maikkana kristillisten poliitikko.
Virkaa voi olla hankala saada jos ei ole ennestään tuttu, mutta vaikea uskoa, ettei isolla paikkakunnalla pääsisi sijaiseksikaan.
Olen ollut neljässä suuressa koulussa töissä. Nyt vakivirassa. Kaikissa opettajat olleet päteviä. Myös matemaattisten aineiden opettajat. Eikä epäpäteviä tarvitse edes harkita, kun päteviä hakijoita yliopistokaupungissa löytyy lyhyisiinkin sijaisuuksiin. Aktiivisuus tosiaan kannattaa. Julkisiin virkoihin tulee kymmeniä tai satoja hakemuksia, ei niissä erotu. Se aktiivinen, joka tarjoutuu itse sijaisuuksiin, ja hoitaa ne hyvin, muistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Määräaikaisuuksien ketjuttamisesta voi kyllä valittaa samoin kuin silloin kun paikkaan on valittu epäpätevä. Kannattaa valittaa ja tehdä asiasta julkinen.
Jos rehtori haluaa pitää paikan epäpätevällä ja koulutoimi siunaa hankkeen, niin nykyään voidaan aina vedota kouluverkon mahdolliseen muuttumiseen ja sitä kautta oppilasennusteiden epävarmuuteen. Myös tuntikehyksen vaikea ennakoitavuus on hyvä peruste.
Ja osin ovat ihan tottakin: varsinkin bilsa, mantsan, hissan ja uskonnon opettajien palkkaamisessa on oltava tarkkana, että oikeasti viranhaltijoille riittää tunnit mahdollisissa muutoksissa. Omassa kunnassa kun ainakin juuri näissä aineissa kusiset paikat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut neljässä suuressa koulussa töissä. Nyt vakivirassa. Kaikissa opettajat olleet päteviä. Myös matemaattisten aineiden opettajat. Eikä epäpäteviä tarvitse edes harkita, kun päteviä hakijoita yliopistokaupungissa löytyy lyhyisiinkin sijaisuuksiin. Aktiivisuus tosiaan kannattaa. Julkisiin virkoihin tulee kymmeniä tai satoja hakemuksia, ei niissä erotu. Se aktiivinen, joka tarjoutuu itse sijaisuuksiin, ja hoitaa ne hyvin, muistetaan.
Tai eivät ole huudelleet epäpätevyydestään.
Esim. mun opiskelukaveri opetti kymmenisen vuotta epäpätevänä Jyväskylän norssilla enkkua ja saksaa. Vaikka on vaikea kaupunki työllistyä... Itsekin siellä tuli opetettua epäpätevänä eri opinahjoissa yliopistosta amikseen. Lukiossa en opettanut.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut neljässä suuressa koulussa töissä. Nyt vakivirassa. Kaikissa opettajat olleet päteviä. Myös matemaattisten aineiden opettajat. Eikä epäpäteviä tarvitse edes harkita, kun päteviä hakijoita yliopistokaupungissa löytyy lyhyisiinkin sijaisuuksiin. Aktiivisuus tosiaan kannattaa. Julkisiin virkoihin tulee kymmeniä tai satoja hakemuksia, ei niissä erotu. Se aktiivinen, joka tarjoutuu itse sijaisuuksiin, ja hoitaa ne hyvin, muistetaan.
Millä perusteella yliopistokaupungissa löytyy enemmän päteviä sijaisia? Jäävätkö opettajiksi valmistuneet opiskelukaupunkiinsa norkoilemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet valmis muuttamaan mihin tahansa Suomessa, niin saat helposti töitä.
Olen myös matem. aineiden opettaja. Sain heti valmistuttuani vakituisen viran n. 40 km päästä yliopistokaupungista (lisäksi olisin päässyt kahteen muuhun paikkaan vuoden määräaikaisuuteen). Mitään suhteita ei ollut, eikä edes työkokemusta paria kuukautta enempää. Omaa paikkaani haki 4 pätevää opettajaa, minut valittiin. Onneakin saattoi olla mukana, mutta en olisi huolissani! Töitä pitäisi matemaattisten aineiden opettajalle löytyä. Monissa muissa aineissa onkin vaikeampaa. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella yliopistokaupungissa löytyy enemmän päteviä sijaisia? Jäävätkö opettajiksi valmistuneet opiskelukaupunkiinsa norkoilemaan?
Eivät välttämättä norkoilemaan, mutta siellähän ne ovat koska ovat opsikelemaan muuttaneet.
Erkanpaikkoihin ei riitä päteviä paljon missään, mutta Jyväskylässä ja Joensuussa kyllä.
Liikanpaikkoihin on tunkua Jyväskylässä, teknisiin töihin Rauman seudulla jne.
Jos ei ole töitä, moni hengaa ja tekee jatko-opintoja yliopiston liepeillä. Esim. historianopettajat, joita jostain syystä koulutetaan helvetisti liikaa, tekevät lisäaineiden opintoja odotellessaan duunia.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet valmis muuttamaan mihin tahansa Suomessa, niin saat helposti töitä.
Tuo on osittain totta, mutta toiselta paikkakunnalta työnsaanti ei aina ole niin helppoa. Varsinkin kun nuo työpaikat ovat usein sellaisia 10h/viikko silloin kun työsopimus allekirjoitetaan ja vasta elokuussa huomataan että kyllähän tästä täydet tunnit tuleekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri kuuntelen masentuneena, miten eräs pian valmistuvalle on pedattu jo virka äitinsä työn jatkajana. Äiti on aineenope, isä rehtori ja hirveästi sijaistuksia takana. Pätevä joo, mutta niin vois olla muitakin.
Mä olen tehny sijaisuuksia ja olen tunnollinen, tosi tykätty.. mutta joo, eipä niitä töitä varmaan löydy kun ei ole opesuvusta. Ois pitäny mennä kauppikseen, eikä seurata unelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku virka laitetaan hakuun, ei siihen kukaan epäpätevä kyllä pääse, tunsi ketä vaan.
Höpön höpön. Tuo on nimenomaan matemaattisissa aineissa varsin yleistä että julkisessa haussa oleva virka jätetään täyttämättä ja muutetaan vuoden määräaikaisuudeksi. Ja nimenomaan siksi että siihen voidaan silloin ottaa joku tuttu epäpätevä.
Määräaikaisuuksien ketjuttamisesta voi kyllä valittaa samoin kuin silloin kun paikkaan on valittu epäpätevä. Kannattaa valittaa ja tehdä asiasta julkinen.
Ja mikäs sen mukavampaa työnhaun kannalta kuin hankalan ihmisen maine? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien kannattaisi myös pitää hieman huolta siitä että pitäisivät ääntä sen suhteen kuka heidän lapsiaan opettaa. Minun vanhemmalla tyttärellä oli alakoulussa kroonisesti sairas opettaja ja silloin siellä oli jatkuvasti sijaisia yleensä muutaman kuukauden kerrallaan. Ja monet juuri näitä parikymppisiä rehtorin sukulaisia. Tuntui siltä ettei se haitannut muita vanhempia kuin minua. Sitten kun opettaja lopulta vaihtui ja tuli ihan pätevä opettaja luokalle niin siihen alkoivat vanhemmat puuttua koska heidän mielestään uusi opettaja oli liian isokokoinen lasten opettajaksi. Oikeasti.
Yksi rekrytointiin vaikuttava on puoliso: jos on lääkäri tai muu joista seudulla on pulaa, niin saa kyllä aikamoisen edun tämän lääkärin puoliso kunnallisen puolen hakuihin.
Ja sit on tiettyjä hyvä veli kuvioita, joissa kaverin puolisolle tai penskalle hoidellaan virka, mutta nämä o at yleensä tapauksia joissa pätevä tuntiope plumpsautetaan virkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku virka laitetaan hakuun, ei siihen kukaan epäpätevä kyllä pääse, tunsi ketä vaan.
Itse aloitin jo ennen valmistumista sijaisuuksilla, valmistumisen jälkeen muutto, sijaisuuksia ja lopulta virka uudesta paikasta. Kaikki ihan papereilla ja haastatteluilla. En usko siihen, että pitäisi tuntea joku tai olla sosiaalinen verkostoituja päästäkseen töihin.
Ammatillisen opekorkeakoulun hakupapereissa saa kolme pistettä, jos pystyy vastaamaan tähän kohtaan kyllä: "Onko sinut otettu ammattikorkeakoulun lehtoriksi/yliopettajaksi tai ammatilliseksi opettajaksi ammatilliseen koulutukseen ehdolla, että suoritat opettajan pedagogiset opinnot 3 vuodessa?"
Epäpätevänäkin voi päästä vaikka minne, kun muuten on oikeasti sopiva tai niin sanotusti sopiva. En usko, että tämä kohta on hakupapereissa ilman painavaa syytä.
Kyse on pikemminkin siitä, että tietosi opettajien pätevyysvaatimuksista on puutteelliset. Yläasteen ja lukion opettajilta vaaditaan aina pedagogisten opintojen suorittaminen - ilman niitä kukaan ei ole pätevä. AMK:n ja amiksen opettajilla on kuitenkin eri pätevyysvaatimukset: Niissä riittää, että pedagogiset opinnot suorittaa tietyn ajan kuluessa opetuksen aloittamisesta. Aloittava AMK:n/amiksen opettaja on siis pätevä myös ilman pedagogisia opintoja, mutta 5 vuoden päästä sama opettaja on epäpätevä, ellei pedagogiset ole suoritettuna.
Tännekö ovat kerääntyneet taas yhden alan katkeroituneet edustajat? Olen ollut pois koulumaailmasta muutaman vuoden enkä jaksa uskoa, että virantäyttö olisi muuttunut noin radikaalisti. Vakinaisiin virkoihin ja pitkiin sijaisuuksiin haetaan ilmoituksella ja valitaan papereiden ja haastattelun perusteella. Jos lautakunta sivuuttaa virantäytössä pätevimmän, kannattaa nostaa oikeusjuttu, sillä lautakunta on näin tehdessään rikkonut lakia. Ei siinä virantäytössä vaikuta mitään, keitä hakijat tuntevat tai mihin kuppikuntiin kuuluvat. Tasavahvojen hakijoiden kohdalla ratkaisee valinnan usein haastattelu eli kuka on pätevin ja sopivin virkaan. Lyhyisiin sijaisuuksiin rehtori voi valita ilman monimutkaista valintamenettelyä. Mutta ei hänkään voi tuttaviaan tai sukulaisiaan suosia, koska koulun menestyksellinen toiminta edellyttää niin pätevää opettajaa kuin mahdollista.
En muuten usko, että matematiikassa olisi mitenkään kovin runsaasti epäpäteviä opettajia. Lyhyissä sijaisuuksissa on toki opiskelijoita, mutta jo pidempiin sijaisuuksiinkin pyritään saamaan pätevä opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Tännekö ovat kerääntyneet taas yhden alan katkeroituneet edustajat? Olen ollut pois koulumaailmasta muutaman vuoden enkä jaksa uskoa, että virantäyttö olisi muuttunut noin radikaalisti. Vakinaisiin virkoihin ja pitkiin sijaisuuksiin haetaan ilmoituksella ja valitaan papereiden ja haastattelun perusteella. Jos lautakunta sivuuttaa virantäytössä pätevimmän, kannattaa nostaa oikeusjuttu, sillä lautakunta on näin tehdessään rikkonut lakia. Ei siinä virantäytössä vaikuta mitään, keitä hakijat tuntevat tai mihin kuppikuntiin kuuluvat. Tasavahvojen hakijoiden kohdalla ratkaisee valinnan usein haastattelu eli kuka on pätevin ja sopivin virkaan. Lyhyisiin sijaisuuksiin rehtori voi valita ilman monimutkaista valintamenettelyä. Mutta ei hänkään voi tuttaviaan tai sukulaisiaan suosia, koska koulun menestyksellinen toiminta edellyttää niin pätevää opettajaa kuin mahdollista.
En muuten usko, että matematiikassa olisi mitenkään kovin runsaasti epäpäteviä opettajia. Lyhyissä sijaisuuksissa on toki opiskelijoita, mutta jo pidempiin sijaisuuksiinkin pyritään saamaan pätevä opettaja.
Muuten täysin samaa mieltä, mutta pätevintä ei virantäytössäkään tarvitse valita, riittää kun on pätevä. Niiden joukosta saa valita kenet haluaa.
Se, kuka halutaan paikkaan, voidaan muiluttaa sinne mm. näin:
1) epäpätevän saaminen palkkalistoille: paikka on näennäisen määräaikainen tai aineyhdistelmästä tehdään sellainen, ettei siihen ole päteviä. Esim. jos halutaan epäpätevä matemaattisten ope, niihin ympätään hakuvaiheessa vaikka tekstiilityö ja ortodoksiuskonto. Ei ole kauheasti päteviä...
2) Pätevän saaminen geimeihin: paikka ilmoitetaan vain kunnan ilmoitustaululla, paikka laitetaan hakuun ja sitten jätetään täyttämättä ja laitetaan uudestaan hakuun hieman erilaisena jne. Näin yritetään piilottaa paikka tai karistaa joku ei-toivottu hakija.
3) ilmoitetaan todellista vähemmillä tunneilla eli vaikkapa että 12 tuntia ruotsia tarjolla, tuntimäärä vahvistuu elokuussa. -> vähentää hakijamäärää ja saadaankin lumpsautettua se tuore yo-kummityttö taloon kirjoille. Sitten, kappas, tunteja onkin täydet.
4) Paikka laitetaan kyllä hakuun mol.fi-palveluun, mutta se jemmataan väärän otsikon alle. Siis vaikkapa aineenopen paikka on korkeakoulupuolella tai erityistehtävissä.