Lue keskustelun säännöt.
Emme enää tee lomareissuja, koska en jaksa yksin suunnitella
06.05.2016 |
Kellään muulla se tilanne, että mies ei yksinkertaisesti pysty käymään keskusteluja ja suunnittelemaan lomia ennakkoon? Kuitenkin lyhyenkin reissun tekeminen viisihenkisellä perheellä vaatisi varausten ja suunnitelmien tekemistä hyvissä ajoin, jotta päästäisiin edes kohtuullisiin kustannuksiin. Ei vaan ole koskaan sopiva hetki edes puhua asioista: ny ei jaksa, katotaan joku päivä, en tiedä, en osaa sanoa. Sitten kuvitellaan, että pystytään joskus kesäkuussa aloittamaan pohdinnat, reissataanko ulkomaille heinäkuussa koko perheellä.
Ainoa keino päästä reissuun on siis se, että minä lopulta, kun keskustelua ei päästä aloittamaan, yksin varaan ja maksan hyvissä ajoin ja sitten vedän reissussa perässä vedettävää ukkoa, joka on joka asiasta ihan kujalla, kun "mä en tiedä mitä sä oot taas suunnitellut". Yleensä reissua edeltää vielä marttyyrimainen kitinä, että ai ihan yksin taas varasit, eikö näistä asioista voi yhdessä puhua. No, ei näköjään voi. Mies ei saa edes sovittua päivää, jolloin voisi puhua matkasta.
Lopputulos on nyt tämän kesän osalta se, etten viitsi enkä jaksa eikä toisaalta olisi yksin omalla palkalla varaakaan toimia matkanjärjestäjänä taas kerran, joten olkoot. Istutaan kotona sitten. Lapsia toki vähän käy sääliksi, mutta ehkä jäämme eloon.
Kommentit (111)
Miksi ne lomat pitää suunnitella? Ostaa lennot ja vuokraa kämpän. Eikö sitä loppua suunnittelua voi tehdä siellä paikan päällä? Tosin tämä on vain meidän perheen toimintatapa. Ei stressiä mistään ja katsellaan aamulla kiinnostusta ja kaikkien jaksamista. Ei nähdä pahana myöskään hotellissa tai vuokra-asunnossa löhöilyä. Toisinaan otetaan vain ensimmäisille öille nukkumapaikka ja katsellaan sitten, mihin tuuli kuljettaa. Mies ja alle kouluikäistä kaksi lasta kuuluu lisäkseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä samanlainen Markus mitä tulee käytännön organisointiin ja siivoamisiin.
Meillä oli mies luvannut kaksi vuotta siivota yhden pahvilaatikon, joka oli muuton jäljiltä lojunut nurkassa. No taas jälleen kerran sanoin, että nyt sen kyllä voisi setviä! Mies lojui sohvalla kännykällä pelaten ja alkoi oikein voimalla myllyttää ja perustella kuinka sitä ei nyt ehdi ja kuinka siihen sitten menee koko iltapäivä. Siinä ujeltaessaan minäpä sitten setvin sen laatikon puolestaan ja totesin vain lopuksi "itse asiassa teinkin sen sinua kuunnellessa".
Mies mieluummin keksi tuntikaupalla tekosyitä kuin tekee 10min homman.
On teillä ämmillä vaikeeta.
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne lomat pitää suunnitella? Ostaa lennot ja vuokraa kämpän. Eikö sitä loppua suunnittelua voi tehdä siellä paikan päällä? Tosin tämä on vain meidän perheen toimintatapa. Ei stressiä mistään ja katsellaan aamulla kiinnostusta ja kaikkien jaksamista. Ei nähdä pahana myöskään hotellissa tai vuokra-asunnossa löhöilyä. Toisinaan otetaan vain ensimmäisille öille nukkumapaikka ja katsellaan sitten, mihin tuuli kuljettaa. Mies ja alle kouluikäistä kaksi lasta kuuluu lisäkseni.
Kun lapsia on 3 ja eivät ole enää alle kouluikäisiä, niin lomailu on erilaista. Isomman porukan huoneita on tosi vähän. Myös aktiviteettia pitää olla enemmän ja lapsilla omia tarpeita: haluavat käydä Potter-studioilla tms joihin pitää varata liput jne etukäteen. Myös moneen ravintolaan täytyy olla varaus etukäteen. Ja paikan päällä pitää tietää miten liikutaan paikasta toiseen ja mitä tehdään jos sattuu sadepäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On teillä ämmillä vaikeeta.
Zinc
No kohta mies-mussukka pääsee tästä ongelma-ämmästä eroon. Sitten ei ole enää vaikeaa yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Miksei kenelläkään käy mielessä se, että kun mies ei pane tikkua ristiin eikä ole yhtään kiinnostunut lomareissulle lähtemisestä, hän ei halua lähteä lomareissulle muttei tohdi sanoa sitä ääneen, kun tietää, mikä rähinä ja marmatus siitä nousee koko kesäksi, talveksi ja loppuiäksi?
Meillä ainakin lähtee mielellään. Kerroin eilen tai toissapäivänä miehelle lomasuunnitelmista johon mies totesi että hyvä idea, mistä sä ton keksit. Kerroin miehelle että ei se ihan itsestään tule vaan kyllä se vaatii vähän suunnittelua ja esim. netin selaamista. Sanoin vielä että montakaan kesäloma reissua meillä ei oltaisi tehty jos niiden suunnitelu olisi jäänyt hänelle. Mies myönsi asia. Onnistunut suunnitelma vaatii toki myös meillä niitä keskusteluja. Pitää tietää mitä jokainen lomalta odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska viet perheeltäsi viimeisetkin ilot, siksi ei lomalle. Kun et sinä iloitse, ei kukaan muukaan.
Mutta kun kysyy tällaiselta vätys-mieheltä ihan rakentavasti ja rauhallisesti, että mitä tämä toivoo lomalta, niin suuttuu siitäkin. Kokee sen ahdisteluna ja vaikeana asiana. Kun ei sellaisia voi etukäteen tietää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tykkäisin siitä, että saa suunnitella kaiken itse. Tykkään pitää ohjat käsissä ja ”johtaa”.
Tällä hetkellä suunnittelen yleensä asiat mikä on itselle mieleistä, mutta mies ei osaa suunnitella vaan elää hetkessä.
Yht äkkiä keksii jotain, yleensä siihen hetkeen täysin sopimatonta menoa/ tekemistä, sanoo sen lapsille ääneen ja siitä syntyy yleensä polemiikkia kun se ei sitten kuitenkaan ole järkevää ja joutuu sitten perumaan koko homman.
Parempi kun saisi vaan suunnitella ihan itse.
Me ei kovin usein grillata kun en jaksa käydä hakemassa uutta kaasupulloa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miestä ei kiinnosta lähteä mukaan, lähde lasten kanssa minne haluat, jos kerran sinä nytkin maksat matkat. Itse tykkään suunnittelusta ja yleensä myös maksan pääosan matkoista, enkä koe sitä ongelmaksi. Saan aika vapaat kädet suunnitella, kun suuntaviivoista saadaan yleisellä tasolla aikaan jonkinlainen yksimielisyys. Olen matkustanut myös lasten kanssa, ei miestä aina tarvita mukaan. .
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun kysyy tällaiselta vätys-mieheltä ihan rakentavasti ja rauhallisesti, että mitä tämä toivoo lomalta, niin suuttuu siitäkin. Kokee sen ahdisteluna ja vaikeana asiana. Kun ei sellaisia voi etukäteen tietää. :)
Onko ihan pakko valita mieheksi vätys? Ehkä, koska muuten ei olisi ketä syyttää siitä että suunnitelmat ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska viet perheeltäsi viimeisetkin ilot, siksi ei lomalle. Kun et sinä iloitse, ei kukaan muukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mä olen tehnyt viimeiset 36 vuotta kaikki lomasuunnitelmat perheen puolesta:) Matkat, talonvuokraukset, auton vuokraukset, reittisuunnittelut, etsinyt kaikki kivat nähtävyydet yms. ja säästänyt rahat niihin
No, mä nautin tuosta.
Samoin. Suunnittelu on puolet huvista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne lomat pitää suunnitella? Ostaa lennot ja vuokraa kämpän. Eikö sitä loppua suunnittelua voi tehdä siellä paikan päällä? Tosin tämä on vain meidän perheen toimintatapa. Ei stressiä mistään ja katsellaan aamulla kiinnostusta ja kaikkien jaksamista. Ei nähdä pahana myöskään hotellissa tai vuokra-asunnossa löhöilyä. Toisinaan otetaan vain ensimmäisille öille nukkumapaikka ja katsellaan sitten, mihin tuuli kuljettaa. Mies ja alle kouluikäistä kaksi lasta kuuluu lisäkseni.
Kun lapsia on 3 ja eivät ole enää alle kouluikäisiä, niin lomailu on erilaista. Isomman porukan huoneita on tosi vähän. Myös aktiviteettia pitää olla enemmän ja lapsilla omia tarpeita: haluavat käydä Potter-studioilla tms joihin pitää varata liput jne etukäteen. Myös moneen ravintolaan täytyy olla varaus etukäteen. Ja paikan päällä pitää tietää miten liikutaan paikasta toiseen ja mitä tehdään jos sattuu sadepäivä.
Ajatella, pitäisi hetki elää lasten ehdoilla. On vaikeaa on. Olisit miettinyt aikoinaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä matkustin vain lasten kanssa. Matkat oli tosi kivoja ja meistä hitsautui hyvä porukka. Kysyin ensimmäiselle reissulle miestä mukaan, mutta ei halunnut. Kotiin palattuamme mies sanoi, että olisihan hänkin voinut tulla mukaan. Seuraavana keväänä kysyin taas, ei kiinnostanut, joten varasin matkan itselle ja lapsille. Sanoin miehelle, että hänellä ei ole mitään oikeutta marista meidän reissuista, koska maksoin ne yksin. Niistä matkoista on ollut lapsille ihan valtavan paljon hyötyä myöhemmin. En voi mitenkään ymmärtää ihmisiä, jotka eivät halua matkustaa perheen kanssa, mutta kieltävät heiltä matkustamisen.
Mitä hyötyä siitä on lapsillesi ollut?
Ajatella, pitäisi hetki elää lasten ehdoilla. On vaikeaa on. Olisit miettinyt aikoinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun kysyy tällaiselta vätys-mieheltä ihan rakentavasti ja rauhallisesti, että mitä tämä toivoo lomalta, niin suuttuu siitäkin. Kokee sen ahdisteluna ja vaikeana asiana. Kun ei sellaisia voi etukäteen tietää. :)
Onko ihan pakko valita mieheksi vätys? Ehkä, koska muuten ei olisi ketä syyttää siitä että suunnitelmat ei onnistu.
Pitäis tehdä tutkimus missä mielentilassa naiset miehiään valitsevat. Aina menty naimisiin ja tehty lapsia vätysten, juoppojen ja oetturien kanssa.
Minä matkustin vain lasten kanssa. Matkat oli tosi kivoja ja meistä hitsautui hyvä porukka. Kysyin ensimmäiselle reissulle miestä mukaan, mutta ei halunnut. Kotiin palattuamme mies sanoi, että olisihan hänkin voinut tulla mukaan. Seuraavana keväänä kysyin taas, ei kiinnostanut, joten varasin matkan itselle ja lapsille. Sanoin miehelle, että hänellä ei ole mitään oikeutta marista meidän reissuista, koska maksoin ne yksin. Niistä matkoista on ollut lapsille ihan valtavan paljon hyötyä myöhemmin. En voi mitenkään ymmärtää ihmisiä, jotka eivät halua matkustaa perheen kanssa, mutta kieltävät heiltä matkustamisen.