Miksi kaikki tuovat nyyttäreihin vain makeaa, mutta haluavat itse syödä suolaista?
Tuo on vähän outo ilmiö, kun ihmiset puhuvat, että ei pidä syödä liikaa makeaa tai ettei pysty syömään kovin paljon makeaa. Sitten ovat itse kuitenkin tuoneet tarjolla vain makeaa. Ja ne vähän suolapalat, mitkä joku on vaivautunut tuomaan, menevät kuin kuumille kiville. Ja makeaa jää isot määrät yli. Kuka tuo nyyttäreihin sellaista mitä ei itsekään tykkää syödä?
Kommentit (12)
Minä tuon aina pikkusuolaista. Aina. En itse syö makeaa ja nään aina vaivaa tuomisteni eteen :)
Samaa olen ihmetellyt. Ei se niin vaikeeta olisi tehdä suolainen piirakka tai vaikka pellillinen pizzaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä suurin osa ihmisistä on sitten vain laiskoja ja pihejä.
Tämä. Jos päätetään pitää grillikestit, suurella osalla jengistä "ei ole rahaa just nyt:(((". Olisit ostanut pari sidukkaa vähemmän ni irtoaisi rahaa edes yhteen makkarapakettiin. Mun tuomat safkat kelpaa kyllä kaikille herkkusuille oikein hyvin.
Minun kaveriporukassa asia oli juuri päinvastoin, ihmiset toivat aina mukanaan jotakin suolaista. Jossakin vaiheessa sitten sovittiin, mitä kukin tuo. Minun kokemus on se, että pihit tuovat sipsejä, koska pussit näyttävät isoilta ja ovat halpoja.
Eihän se ole kiinni kuin kekkereiden järjestäjästä. Me olemme aina tehneet etukäteen selvän työnjaon, joten kaikkea tarjottavaa tulee tasapuolisesti. Ja jokainen voi valita kykyjensä mukaan tuomiset. Koska minä esim. olen aika huono ruuanlaittaja, niin teen mieluummin vaikka hedelmäsalaattia tai leivon joko suolaista tai makeaa piirasta.
Minusta nyyttäreiden yksi hauskuus on niiden sisältämä yllätyksellisyys. Jos etukäteen sovitaan mitä kukin tuo, niin se olisi sama kuin tilattaisi menu pitopalvelusta. Mielenkiintoisinta on, kun jokainen tuo mitä haluaa. Mutta tyhmää kyllä sitten, jos kukaan ei halua tuoda sitä suolapalaa eikä kukaan myöskään halua syödä makeita leivonnaisia.
Meillä yksi tyttöporukka, jossa osin vaihtuvat tyypit, kokoontui kerran vuodessa ja samat ongelmat. Alunperinkin lähtökohta oli, että sovitaan, kuka tuo mitäkin. Sitten lopulta yksi suolaista piirakkaa luvannut ei jaksanutkaan leipoa, vaan oli käynyt ostamassa punnitse- ja säästästä sekoituksen, jossa enemmän makeaa kuin suolaista. Toinen, jonka piti tuoda salaatti, ei päässytkään ja ilmoitti viime hetkellä, tosin hyvä syy, vatsatauti ja oli varmasti, sillä ei hän yleensä jäänyt pois. Jos olis edes ilmoittanut, minä olisin itse tehnyt, mutta mulla oli kahvi- ja astiavastuu. Ei tuon lisäksi olisi ollut iso vaiva leipoa jotain, mutta en osannut ajatella, ettei suolaista tule tarpeeksi. Sipsejä kyllä oli, mutta niistä suurin osa jäi syömättä. Meillä sitten oli kinkkupiirakkaa, joka ei riittänyt alkuunkaan.
Jatkossa tehtiin sitten niin, että käydään omalla kustannuksella syömässä.
Juuri luin seurakunnan vappunyyttäri ilmoituksen. Siinä pyydettiin tuomaan jotain makeaa nyyttäripöytään.
Ihmettelin, miksi makeaa.
me päätimme ennen nyyttäreitä mitä kukin tuo,, siinä meni kaikki kaupaksi,,ja viinaa ja olutta ,siideriä meni .aamu 4 lähtivät viimiset vieraat pois.
Eikö kukaan koordinoi? Meillä on usein sovittu että x ja y tuovat jälkkäriä, z haluaa tuoda suolaisen piirakan ja isäntäväki tekee jotain vähän ruokaisampaa joten loput tuovat jotain muuta suolaista. Ei tule liikaa samaa, mutta ei myöskään etukäteen tiedetä 100 % varmasti mitä on tarjolla.
Jos itse tekee niin makeat leipomukset ovat halvempia ja helpompia.