Lue keskustelun säännöt.
Nihkeimmät luokkaretkikohteet, missä luokkasi kävi ala-asteaikoina?
Riuttalan talonpoikaismuseo. Oli kyllä tylsin reissu ikinä. Ja tämä joskus 80-luvun loppupuolella. Linja-autossa pillimehua, tylsiä VHS-kasetteja bussissa istuen..
Kommentit (1194)
Ala-asteella naapurikunnan ala-aste. Vanha kyläkoulu, jossa oli noin kahdeksan oppilasta ja ulkohuussit. Ajeltiin bussilla pihaan, ihmeteltiin hetki, käytiin varmaan siellä huussissa ja jatkettiin matkaa.
Toki myös paikallinen sellutehdas oli ohjelmassa yhtenä vuonna. Nehän silloin 80-luvulla tuoksahtivat vähän eri tavalla. Oksennusta pidätellen juostiin tehtaan kokoustilaan, jossa kalvosulkeiset. Keltaista Jaffaa taidettiin saada sen parin tunnin päätteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ”museot” joissa kaikissa samat asiat - vanhat sukset, kivi millä tehtiin tulta, nuolenkärki. Hyi olkoon miten ikävystyttävää oli ja olisi yhä tänä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ollut varaa luokkaretkeen joten opettaja kehotti jokaista pyytämään kotoa rahaa, vei meidät autollaan kahdessa erässä kauounkiin Tiimariin ja jätti sinne kun kävi itse Alkossa :D Tiimarin jälkeen saatiin käydä ostamassa herkkuja kaupasta ja kun palattiin koululle ope sanoi että piirtäkää tai jotain, meni istumaan tuoliinsa jalat pöydällä ja rupesi nukkumaan. Kuulostaa ankealta mutta oli todellisuudessa aika hauskaa ja ope sentään yritti! Ja kun vertaa rinnakkaluokkaan, jonka "luokkaretki" vei paikalliseen pesulaan niin meillä oli paremmat bileet. Niin ja kuudennella luokalla siis oltiin tuolloin.
Tämä on viime vuodelta eli vanha, mutta pakko antaa propsit opettajalle, joka tosiaan yritti. Paljon kurjempaakin nimittäin olisi varmasti ollut kuin käynti autolla Tiimarissa ja herkkukaupassa, ja loppupäivä vapaata piirtämistä koululla. :D
Visulahden vahamuseo. Ei voitu mennä muualle viIsulahteen vaan pelkästään vahamuseossa käytiin. Sitten syötiin eväät nurmiolla tihkusateessa, kumisia sämpylöitä ja pillimehut. Opettaja ei saanut tupakkaansa syttymään ja raivosi aikansa, kunnes luokkamme mustalaispoika auttoi. Eväiden jälkeen pyöräiltiin takaisin kouluun ja hauskin osuus tuli, kun opettaja sanoi "Koululla voitte ottaa reppunne ja lähteä kotiin!" vaikka kello oli vasta jotain 13 ja koulun olisi pitänyt päättyä kello 15. Arvatkaa poljettiinko jalat maitohapoilla :D
Vierailija kirjoitti:
Ette te silloiset räkänokat osanneet mitään arvostaa, tuskin osaatte nytkään. Suurelta osin erinomaisia kohteita joissa viettäisi pidempäänkin. Oudoimmistakin paikoista löytyy aina jotain yksittäistä kiinnostavaa, ja luokkaretkimatkat itsessään voivat olla elämyksiä jos niihin siten suhtautuu eikä vain möllötä passiivis-aggressiivisesti pillimehuaan imien.
Vaikka tuo vähän provokatiivisesti olikin kirjoitettu, niin olen kyllä osittain samaa mieltä. Itse olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut vähän kaikesta ja toisaalta myös hyvä sietämään "tylsyyttä" (aina mielikuvitus täyttänyt tylsät aukot melko hyvin).
Ymmärrään, että aina jollekin joku kohde on tylsä, mutta jos täällä on mainittu luokkaretkistä ydinvoimalaan, keskiaikaisiin linnoituksiin ja erilaisiin tehtaisiin tylsääkin tylsempinä, niin jotenkin kuulostaa surulliselta itselle. MAtkat laskettelemaan/pulkkamäkeen muka kauheita. Kuulostaa juuri ihmiseltä, joka saa keskinkertaiset arvosanat koulussa, päätyy opiskelemaan amikseen jotain, mistä ei juuri välitä ja lopulta käy 8 tuntia päivässä tekemässä jotain, mistä jaksaa valittaa joka ilta kotona. Sitten katsotaan 5 tuntia telkkaria, syödään sipsejä ja mietitään, miten tuon 30 kg ylipainon saisi pois. Lopulta äänestetään vasemmistoliittoa, kun ne voisi nostaa ainakin puolella veroja niiltä mulkuilta, jotka ovat elämässään viitsivät tehdä jotain muutakin ja onhan se nyt vaan väärin, että niihin kuuluva naapurin rane tienaa enemmän.
Tiedä sitten, onko se mielikuvituksen puutetta, vai mikä on, mutta kyllä useimmat mainitut kohteet olisivat itselleni olleet lapsenakin ainakin semikiinnostavia. Itselleni poikkeuksen tekevät ehkä joku taidemuseo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ähtärin eläinpuisto. Siellä käytiin monta kertaa. En ymmärrä miten se paikka mainostaa itseään matkailupaikkana. Paikallinen väestö on kovin sisäänpäinlämpiävää ja ulkopuolisen on vaikea nähdä puitteissa tai ilmapiirissä mitään hohdokasta.
Vierailija kirjoitti:
Omana kouluaikana en osannut arvostaa kaikkia retkikohteita. Nyt olen tyytyväinen että tuli käytyä esim museoissa ja klassisen musiikin konserteissa, koska oman perheen kanssa nämä eivät kuuluneet asiaan. Ehkä siksi silloin tuntuivat tylsiltä ja vierailta. 80-luvulla tehtiin ainakin meidän kouluissa paljon retkiä ja vierailuja. Omilla lapsillani selvästi vähemmän koulun ulkopuolista toimintaa vaikka muuten koulu on aktiivinen, todennäköisesti rahat eivät riitä.
Mä taisin oppia tykkäämään taiteesta ja museoista sen takia, kun ala-asteen ope (oli meillä vain ekan ja tokan luokan, valitettavasti) oli tosi nuori, vastavalmistunut ja aivan hemmetin taiteellinen ja hyvä piirtämään. Silloin kasarilla ei ollut mitään iltapäiväkerhoja, mutta ope silloin tällöin laittoi lapun kotiin, että "sinä-ja-sinä päivänä mennään yhdessä bussilla koulun jälkeen Helsinkiin Meilahden museoon, palaamme tähän aikaan Espooseen, laittakaa rasti ruutuun jos lapsenne saa tulla mukaan ja antakaa lapselle rahat meno-paluu lastenlippuun."
Ope osasi valita pikkumuksuillekin kiinnostavia juttuja, eka näyttely oli Alice Kairan (Kaira oli suomalainen naivisti, ja tuolloin maalasi isoja, kirkasvärisiä sirkusaiheisia tauluja). Minä tykästyin maalauksiin niin paljon, että käytin kaikki taskurahani (muistaakseni huikeat 20 markkaa :D ) ja ostin näyttelyjulisteen koska se oli superhieno - siinä oli ballerina valkoisen hevosen selässä <3 . Se oli melkein yhtä pitkä kuin minä ja istuin tosi varovasti sen julisterullan kanssa paluumatkalla bussissa. Juliste oli mun seinälläni siihen asti, kun muutin kaksikymppisenä pois kotoa (oli vähän rispaantunut 13 vuoden jälkeen).
Toinen näyttely oli jokin modernin taiteen juttu, muistan kaksi kivaa teosta: heti aulassa oli tehty väliseinään iso "akvaario", jossa ei ollut kaloja vaan sitä möhnää mitä laavalampuissa on, ja ne möhnäpallot menivät hitaasti ylös ja alas. Jäin katsomaan sitä niin pitkäksi aikaa, että ope tuli patistelemaan katsomaan muutakin. Ja sitten oli kokonainen hämärä huone, jonka lattia oli täytetty vedellä ja sen vesialtaan yli meni joka suuntaan sellaisia pieniä puusiltoja, joita pitkin pääsi kävelemään.
Sellaisena 7-8 -vuotiaana ei vielä ole ehtinyt saada luutuneita päähänpinttymiä siitä, mikä on "taidetta" ja mikä ei, pääasia että on jännää, kivaa ja siistiä. :)
Mutta joo, se oli lamaa edeltävää 1980-lukua se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omana kouluaikana en osannut arvostaa kaikkia retkikohteita. Nyt olen tyytyväinen että tuli käytyä esim museoissa ja klassisen musiikin konserteissa, koska oman perheen kanssa nämä eivät kuuluneet asiaan. Ehkä siksi silloin tuntuivat tylsiltä ja vierailta. 80-luvulla tehtiin ainakin meidän kouluissa paljon retkiä ja vierailuja. Omilla lapsillani selvästi vähemmän koulun ulkopuolista toimintaa vaikka muuten koulu on aktiivinen, todennäköisesti rahat eivät riitä.
Mä taisin oppia tykkäämään taiteesta ja museoista sen takia, kun ala-asteen ope (oli meillä vain ekan ja tokan luokan, valitettavasti) oli tosi nuori, vastavalmistunut ja aivan hemmetin taiteellinen ja hyvä piirtämään. Silloin kasarilla ei ollut mitään iltapäiväkerhoja, mutta ope silloin tällöin laittoi lapun kotiin, että "sinä-ja-sinä päivänä mennään yhdessä bussilla koulun jälkeen Helsinkiin Meilahden museoon, palaamme tähän aikaan Espooseen, laittakaa rasti ruutuun jos lapsenne saa tulla mukaan ja antakaa lapselle rahat meno-paluu lastenlippuun."
Ope osasi valita pikkumuksuillekin kiinnostavia juttuja, eka näyttely oli Alice Kairan (Kaira oli suomalainen naivisti, ja tuolloin maalasi isoja, kirkasvärisiä sirkusaiheisia tauluja). Minä tykästyin maalauksiin niin paljon, että käytin kaikki taskurahani (muistaakseni huikeat 20 markkaa :D ) ja ostin näyttelyjulisteen koska se oli superhieno - siinä oli ballerina valkoisen hevosen selässä <3 . Se oli melkein yhtä pitkä kuin minä ja istuin tosi varovasti sen julisterullan kanssa paluumatkalla bussissa. Juliste oli mun seinälläni siihen asti, kun muutin kaksikymppisenä pois kotoa (oli vähän rispaantunut 13 vuoden jälkeen).
Toinen näyttely oli jokin modernin taiteen juttu, muistan kaksi kivaa teosta: heti aulassa oli tehty väliseinään iso "akvaario", jossa ei ollut kaloja vaan sitä möhnää mitä laavalampuissa on, ja ne möhnäpallot menivät hitaasti ylös ja alas. Jäin katsomaan sitä niin pitkäksi aikaa, että ope tuli patistelemaan katsomaan muutakin. Ja sitten oli kokonainen hämärä huone, jonka lattia oli täytetty vedellä ja sen vesialtaan yli meni joka suuntaan sellaisia pieniä puusiltoja, joita pitkin pääsi kävelemään.
Sellaisena 7-8 -vuotiaana ei vielä ole ehtinyt saada luutuneita päähänpinttymiä siitä, mikä on "taidetta" ja mikä ei, pääasia että on jännää, kivaa ja siistiä. :)
Mutta joo, se oli lamaa edeltävää 1980-lukua se.
...olen siis viestin nr. 756 kirjoittaja, se Messilässä istuskellut ja Sara Hildenin museosta tykännyt. :)
Enpä tiedä oliko mikään erityisen paha kun pääsi sentään pois hetkeksi tunneilta.
Tylsimpiä varmaan joku (noin kymmenes) kansallismuseokierros tai kun käytiin finlandiataloa kiertämässä. Eduskuntakin oli vähän turha kun ei ollut istuntopäivä eikä juuri ketään paikalla. Eikä sinne saliin edes päässyt painelemaan äänestysnappeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette te silloiset räkänokat osanneet mitään arvostaa, tuskin osaatte nytkään. Suurelta osin erinomaisia kohteita joissa viettäisi pidempäänkin. Oudoimmistakin paikoista löytyy aina jotain yksittäistä kiinnostavaa, ja luokkaretkimatkat itsessään voivat olla elämyksiä jos niihin siten suhtautuu eikä vain möllötä passiivis-aggressiivisesti pillimehuaan imien.
Vaikka tuo vähän provokatiivisesti olikin kirjoitettu, niin olen kyllä osittain samaa mieltä. Itse olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut vähän kaikesta ja toisaalta myös hyvä sietämään "tylsyyttä" (aina mielikuvitus täyttänyt tylsät aukot melko hyvin).
Ymmärrään, että aina jollekin joku kohde on tylsä, mutta jos täällä on mainittu luokkaretkistä ydinvoimalaan, keskiaikaisiin linnoituksiin ja erilaisiin tehtaisiin tylsääkin tylsempinä, niin jotenkin kuulostaa surulliselta itselle. MAtkat laskettelemaan/pulkkamäkeen muka kauheita. Kuulostaa juuri ihmiseltä, joka saa keskinkertaiset arvosanat koulussa, päätyy opiskelemaan amikseen jotain, mistä ei juuri välitä ja lopulta käy 8 tuntia päivässä tekemässä jotain, mistä jaksaa valittaa joka ilta kotona. Sitten katsotaan 5 tuntia telkkaria, syödään sipsejä ja mietitään, miten tuon 30 kg ylipainon saisi pois. Lopulta äänestetään vasemmistoliittoa, kun ne voisi nostaa ainakin puolella veroja niiltä mulkuilta, jotka ovat elämässään viitsivät tehdä jotain muutakin ja onhan se nyt vaan väärin, että niihin kuuluva naapurin rane tienaa enemmän.
Tiedä sitten, onko se mielikuvituksen puutetta, vai mikä on, mutta kyllä useimmat mainitut kohteet olisivat itselleni olleet lapsenakin ainakin semikiinnostavia. Itselleni poikkeuksen tekevät ehkä joku taidemuseo.
Niin no, jos noita kuvauksia lukee oikeasti, niin ei siellä ydinvoimalassa päästy kiertämään vaan ilmeisesti luokka kökötti jossain taukotilassa katsomassa pelkkiä kalvosulkeisia koko käynnin ajan. Muistelen, että ainakin pari tehdaskäyntiä oli samankaltaisesti kuvailtuja (ehkä niitä sitten pidettiin paradoksaalisesti liian vaarallisina paikkoina lapsille?)
Eikä jokainen tykkää laskettelusta, hiihtämisestä, pulkkamäestä tai metsissä rämpimisestä.
Taidemuseot puolestaan ovat joillekin nimenomaan olleet se kohokohta.
Terveisin 756/771, joka ei edelleenkään ole kertaakaan lasketellut elämässään (ja joka sai erittäin hyviä arvosanoja koulussa, ja päätyi akateemiselle uralle. Sipsit kyllä ovat hyviä, äänestän vuorotellen vasemmistoa ja vihreitä, ja katson mielelläni telkkarisarjoja netistä monta tuntia putkeen - viimeksi eilen bingetin aiheeseen sopivasti tämän sarjan: https://areena.yle.fi/1-50701361 )
Kaikista matkoista on jäänyt kiva muisto. Ensin mentiin yleensä katsomaan jotain kirkkoa (Kallion kirkko, Kalevan kirkko, Turun tuomokirkko), sen jälkeen huvipuistoon (kerran laivalle).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sepänmäen museo Mäntsälässä. Vanhoja puisia kippoja, kuppeja ja työkaluja. Ulkomuseo, ja tietysti satoi kaatamalla koko päivän, ja eväslihapiirakat piti syödä kylminä kun ei voitu tehdä tulia. Muistaakseni siellä käytiin useampanakin vuonna 80-luvun loppupuolella.
Kouvola. Ihan oikeasti käytiin siellä luokkaretkellä 70-luvulla. En muista reissusta muuta kun että käytiin jossain kaupassa ostamassa karkkia. Varmaan jotain muutakin oli ohjelmassa. mutta eipä ole jäänyt mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette te silloiset räkänokat osanneet mitään arvostaa, tuskin osaatte nytkään. Suurelta osin erinomaisia kohteita joissa viettäisi pidempäänkin. Oudoimmistakin paikoista löytyy aina jotain yksittäistä kiinnostavaa, ja luokkaretkimatkat itsessään voivat olla elämyksiä jos niihin siten suhtautuu eikä vain möllötä passiivis-aggressiivisesti pillimehuaan imien.
Vaikka tuo vähän provokatiivisesti olikin kirjoitettu, niin olen kyllä osittain samaa mieltä. Itse olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut vähän kaikesta ja toisaalta myös hyvä sietämään "tylsyyttä" (aina mielikuvitus täyttänyt tylsät aukot melko hyvin).
Ymmärrään, että aina jollekin joku kohde on tylsä, mutta jos täällä on mainittu luokkaretkistä ydinvoimalaan, keskiaikaisiin linnoituksiin ja erilaisiin tehtaisiin tylsääkin tylsempinä, niin jotenkin kuulostaa surulliselta itselle. MAtkat laskettelemaan/pulkkamäkeen muka kauheita. Kuulostaa juuri ihmiseltä, joka saa keskinkertaiset arvosanat koulussa, päätyy opiskelemaan amikseen jotain, mistä ei juuri välitä ja lopulta käy 8 tuntia päivässä tekemässä jotain, mistä jaksaa valittaa joka ilta kotona. Sitten katsotaan 5 tuntia telkkaria, syödään sipsejä ja mietitään, miten tuon 30 kg ylipainon saisi pois. Lopulta äänestetään vasemmistoliittoa, kun ne voisi nostaa ainakin puolella veroja niiltä mulkuilta, jotka ovat elämässään viitsivät tehdä jotain muutakin ja onhan se nyt vaan väärin, että niihin kuuluva naapurin rane tienaa enemmän.
Tiedä sitten, onko se mielikuvituksen puutetta, vai mikä on, mutta kyllä useimmat mainitut kohteet olisivat itselleni olleet lapsenakin ainakin semikiinnostavia. Itselleni poikkeuksen tekevät ehkä joku taidemuseo.
Niin no, jos noita kuvauksia lukee oikeasti, niin ei siellä ydinvoimalassa päästy kiertämään vaan ilmeisesti luokka kökötti jossain taukotilassa katsomassa pelkkiä kalvosulkeisia koko käynnin ajan. Muistelen, että ainakin pari tehdaskäyntiä oli samankaltaisesti kuvailtuja (ehkä niitä sitten pidettiin paradoksaalisesti liian vaarallisina paikkoina lapsille?)
Eikä jokainen tykkää laskettelusta, hiihtämisestä, pulkkamäestä tai metsissä rämpimisestä.
Taidemuseot puolestaan ovat joillekin nimenomaan olleet se kohokohta.Terveisin 756/771, joka ei edelleenkään ole kertaakaan lasketellut elämässään (ja joka sai erittäin hyviä arvosanoja koulussa, ja päätyi akateemiselle uralle. Sipsit kyllä ovat hyviä, äänestän vuorotellen vasemmistoa ja vihreitä, ja katson mielelläni telkkarisarjoja netistä monta tuntia putkeen - viimeksi eilen bingetin aiheeseen sopivasti tämän sarjan: https://areena.yle.fi/1-50701361 )
Kuulostat vähän Laura Frimanilta. Jos siis dippi kuuluu sipseihin, sitä et kyllä maininnut.
Jyväskylän uimahallissa käytiin luokkaretkellä, pienemmältä paikkakunnalta toki oltiin itse. Olikohan siellä altaassa syvässä päädyssä ikkuna, josta näki tyttöjen tai poikien suihkuun?
Mentiin ala-asteella rehtorin luokse leipomaan rieskaa. Tämä tapahtui 80-luvun lopussa, ei 60-luvulla. Matkaa oli noin 500m.
Vierailija kirjoitti:
Ja helsinki oli siis: korkasaari, linnanmäki ja eduskuntatalo. Nyt kun mietin niin junamatka helsinkiin ja takaisin oli paljon mielenkiintoisempi
En tykkää helsingistä itsekkään, mutta sinä taidat olla vajaa älyinen...Junaa ei käytä kun juntit ja ihmiset jotka ei erotu massasta mitenkään. Muuten saat turpaasi helsingissä!
Yhden ystäväni luokka ei kuulemma käynyt 1-5 luokilla yhtään missään, 6. luokalla kävivät oman paikkakuntansa Hesburgerilla syömässä... (Tapahtunut vieläpä tämän vuosituhannen puolella.)
Tästä tuli mieleen, että 80-luvulla ala-asteella käytiin myös yhtenä talvena laskettelemassa tai jos ei lasketellut, niin muuten ulkoilemassa laskettelurinteen alueella. Bussilla tehtiin tämäkin retki.
Taidettiin reissailla kasarilla niin paljon ettei kaikkea meinaa muistaakaan enää :D