Miehen ex alkanut soitella lapsen asioista minulle exän sijaan
Voinen olla vastaamatta? Lapsen asioiden hoitaminen kuuluu mielestäni miehelle ja lapsen äidille. Tuntuu että ex yrittää siirtää hoitovastuuta mieheltä minulle, ja sitä en halua. Onko tällainen yleistä kun miehellä on lapsi edellisestä liitosta?
Kommentit (121)
No eikö mies osaa hoitaa lapsen asioita? Muuta ei tule mieleen. Sinä olet josku ne hoitanut ja äiti on tehnyt johtopäätöksen, että näin on parempi? Sinuna puhuisin miehelle jos näin on. Lapsen äidille sanoisin, että jospa ottaisit jatkossa näissä asioissa yhteyttä lapsen isään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastuuta miehen uusi kumppani edes voi ottaa? Selventäisittekö mammat että mitä siihen vastuuseen käytännössä kuuluu?
Vanhemman velvollisuudet ilmaistaan lapsen oikeuksien kautta niin eikö tätä samaa voisi solveltaan muihinkin aikuisiin esim. valvonta ja huolenpito, että lapsella on turvallinen olo tämän aikuisen ollessa läsnä.
Ei pitäisi olle kenellekään liian raskas ponnistus, että tästä pitää itsensä irtisanoa.
Ei silti voi vaatia että vanhemman uusi puoliso alkaa kasvattamaan tai olemaan vetovastuussa lapsesta. Nuo asiat kuuluvat vanhemmille.
Se, että ottaa miehen jolla on lapsia jo luonnostaan jotain vaatii ja kaikelta ei voi itseän ulkoistaa.
Tästä kasvatuksesta ja vetovastuusta nyt jaksetaan meuhkata. Kasvatus taitaa olla käsitteenä osalle täysin vierasta? Ei kai se sentää ole vetovastuuta ole jos sille lapselle sukan jalkaan laittaa? :D
Kasvatus varmasi on lapsettomalle ihmiselle aika vieras alue. Se lapsen hoito on lapsen vanhempien vastuulla, ei vanhemman uuden kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei varmaan oltais miehen kans enää yhdessä jos itselläni olisi ollut tuollainen "ei kuulu mulle" asenne. En minäkään pidä itseäni minään äitipuolena. En yritä enkä halua olla äiti mutta eihän meidän elämästä mitään ois tullu jos en ottais kasvatusvastuuta lapsesta. Jo pelkästään miehen vuorotyö aiheutti sen että minä olin enemmän lapsen kanssa ja kuskasin ja hain hoidosta. Mutta lastenhoitajana näen sitäkin kun toista ei tosiaan kiinnosta toisen lapset. Lapset on pitkää päivää hoidossa vaikka isän uusi puoliso on kotona. Mutta kun ei kuulu mulle! Jokainen tyylillään mut pitäis niitä lapsiakin ajatella.
Noinhan ne ihkaoikeatkin vanhemmat tekevät, mikä siis on erona tässä tapauksessa?
Niin valitettavasti tekevät. En hyväksy sitäkään. Ja joo oli oma päätökseni. Toki olisin voinnut sanoa miehelleni että hoida itse lapses. Tämä ois tarkottanut kahta asiaa; mies joko irtisanoo itsensä töistä tai laittaa lapsensa vuorohoitoon. Ja niinkuin sanoin lapsia tässä pitäis ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastuuta miehen uusi kumppani edes voi ottaa? Selventäisittekö mammat että mitä siihen vastuuseen käytännössä kuuluu?
Vanhemman velvollisuudet ilmaistaan lapsen oikeuksien kautta niin eikö tätä samaa voisi solveltaan muihinkin aikuisiin esim. valvonta ja huolenpito, että lapsella on turvallinen olo tämän aikuisen ollessa läsnä.
Ei pitäisi olle kenellekään liian raskas ponnistus, että tästä pitää itsensä irtisanoa.
Ei silti voi vaatia että vanhemman uusi puoliso alkaa kasvattamaan tai olemaan vetovastuussa lapsesta. Nuo asiat kuuluvat vanhemmille.
Kuka niin sitten vaatii?
Meillä oli sama, ja tää lapsen äiti sanoi ihan suoraan että tykkää hoitaa nää jutut minun kanssa kun olen tehokkaampi. Tottahan se on, mut sanoin sit hänelle kohteliaasti et minusta on parempi jos te hoitaisitte miehen kanssa nämä asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastuuta miehen uusi kumppani edes voi ottaa? Selventäisittekö mammat että mitä siihen vastuuseen käytännössä kuuluu?
Vanhemman velvollisuudet ilmaistaan lapsen oikeuksien kautta niin eikö tätä samaa voisi solveltaan muihinkin aikuisiin esim. valvonta ja huolenpito, että lapsella on turvallinen olo tämän aikuisen ollessa läsnä.
Ei pitäisi olle kenellekään liian raskas ponnistus, että tästä pitää itsensä irtisanoa.
Ei silti voi vaatia että vanhemman uusi puoliso alkaa kasvattamaan tai olemaan vetovastuussa lapsesta. Nuo asiat kuuluvat vanhemmille.
Se, että ottaa miehen jolla on lapsia jo luonnostaan jotain vaatii ja kaikelta ei voi itseän ulkoistaa.
Tästä kasvatuksesta ja vetovastuusta nyt jaksetaan meuhkata. Kasvatus taitaa olla käsitteenä osalle täysin vierasta? Ei kai se sentää ole vetovastuuta ole jos sille lapselle sukan jalkaan laittaa? :D
Kasvatus varmasi on lapsettomalle ihmiselle aika vieras alue. Se lapsen hoito on lapsen vanhempien vastuulla, ei vanhemman uuden kumppanin.
Onko tätä sitten joku kyseenalaistanut etteikö olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastuuta miehen uusi kumppani edes voi ottaa? Selventäisittekö mammat että mitä siihen vastuuseen käytännössä kuuluu?
Vanhemman velvollisuudet ilmaistaan lapsen oikeuksien kautta niin eikö tätä samaa voisi solveltaan muihinkin aikuisiin esim. valvonta ja huolenpito, että lapsella on turvallinen olo tämän aikuisen ollessa läsnä.
Ei pitäisi olle kenellekään liian raskas ponnistus, että tästä pitää itsensä irtisanoa.
Ei silti voi vaatia että vanhemman uusi puoliso alkaa kasvattamaan tai olemaan vetovastuussa lapsesta. Nuo asiat kuuluvat vanhemmille.
Se, että ottaa miehen jolla on lapsia jo luonnostaan jotain vaatii ja kaikelta ei voi itseän ulkoistaa.
Tästä kasvatuksesta ja vetovastuusta nyt jaksetaan meuhkata. Kasvatus taitaa olla käsitteenä osalle täysin vierasta? Ei kai se sentää ole vetovastuuta ole jos sille lapselle sukan jalkaan laittaa? :D
Kasvatus varmasi on lapsettomalle ihmiselle aika vieras alue. Se lapsen hoito on lapsen vanhempien vastuulla, ei vanhemman uuden kumppanin.
Onko tätä sitten joku kyseenalaistanut etteikö olisi?
Tässäkin keskustelussa useampi vastaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastuuta miehen uusi kumppani edes voi ottaa? Selventäisittekö mammat että mitä siihen vastuuseen käytännössä kuuluu?
Vanhemman velvollisuudet ilmaistaan lapsen oikeuksien kautta niin eikö tätä samaa voisi solveltaan muihinkin aikuisiin esim. valvonta ja huolenpito, että lapsella on turvallinen olo tämän aikuisen ollessa läsnä.
Ei pitäisi olle kenellekään liian raskas ponnistus, että tästä pitää itsensä irtisanoa.
Ei silti voi vaatia että vanhemman uusi puoliso alkaa kasvattamaan tai olemaan vetovastuussa lapsesta. Nuo asiat kuuluvat vanhemmille.
Se, että ottaa miehen jolla on lapsia jo luonnostaan jotain vaatii ja kaikelta ei voi itseän ulkoistaa.
Tästä kasvatuksesta ja vetovastuusta nyt jaksetaan meuhkata. Kasvatus taitaa olla käsitteenä osalle täysin vierasta? Ei kai se sentää ole vetovastuuta ole jos sille lapselle sukan jalkaan laittaa? :D
Kasvatus varmasi on lapsettomalle ihmiselle aika vieras alue. Se lapsen hoito on lapsen vanhempien vastuulla, ei vanhemman uuden kumppanin.
Onko tätä sitten joku kyseenalaistanut etteikö olisi?
Tässäkin keskustelussa useampi vastaaja.
Linkitä pari esimerkkiä, jossa ollaan kyseenalaistettu vanhemman vastuu lapsensa hoidosta tai vaadittu aloittajaa ottamaan se vetovastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastuuta miehen uusi kumppani edes voi ottaa? Selventäisittekö mammat että mitä siihen vastuuseen käytännössä kuuluu?
Vanhemman velvollisuudet ilmaistaan lapsen oikeuksien kautta niin eikö tätä samaa voisi solveltaan muihinkin aikuisiin esim. valvonta ja huolenpito, että lapsella on turvallinen olo tämän aikuisen ollessa läsnä.
Ei pitäisi olle kenellekään liian raskas ponnistus, että tästä pitää itsensä irtisanoa.
Ei silti voi vaatia että vanhemman uusi puoliso alkaa kasvattamaan tai olemaan vetovastuussa lapsesta. Nuo asiat kuuluvat vanhemmille.
Se, että ottaa miehen jolla on lapsia jo luonnostaan jotain vaatii ja kaikelta ei voi itseän ulkoistaa.
Tästä kasvatuksesta ja vetovastuusta nyt jaksetaan meuhkata. Kasvatus taitaa olla käsitteenä osalle täysin vierasta? Ei kai se sentää ole vetovastuuta ole jos sille lapselle sukan jalkaan laittaa? :D
Kasvatus varmasi on lapsettomalle ihmiselle aika vieras alue. Se lapsen hoito on lapsen vanhempien vastuulla, ei vanhemman uuden kumppanin.
Onko tätä sitten joku kyseenalaistanut etteikö olisi?
Tässäkin keskustelussa useampi vastaaja.
Sitten tarvitsen itse jonkun kertauskurssin luentunymmärtämisessä, kun minusta on lähinnä puhuttuu siitä, että lapsi tuo velvotteita myös uudelle puolisolle. Silmiini ei ole osunut kirjoitusta, jossa vanhemman vastuuta oltaisiin kokonaisvaltaisesti siirtämässä pois vanhemmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastuuta miehen uusi kumppani edes voi ottaa? Selventäisittekö mammat että mitä siihen vastuuseen käytännössä kuuluu?
Vanhemman velvollisuudet ilmaistaan lapsen oikeuksien kautta niin eikö tätä samaa voisi solveltaan muihinkin aikuisiin esim. valvonta ja huolenpito, että lapsella on turvallinen olo tämän aikuisen ollessa läsnä.
Ei pitäisi olle kenellekään liian raskas ponnistus, että tästä pitää itsensä irtisanoa.
Ei silti voi vaatia että vanhemman uusi puoliso alkaa kasvattamaan tai olemaan vetovastuussa lapsesta. Nuo asiat kuuluvat vanhemmille.
Se, että ottaa miehen jolla on lapsia jo luonnostaan jotain vaatii ja kaikelta ei voi itseän ulkoistaa.
Tästä kasvatuksesta ja vetovastuusta nyt jaksetaan meuhkata. Kasvatus taitaa olla käsitteenä osalle täysin vierasta? Ei kai se sentää ole vetovastuuta ole jos sille lapselle sukan jalkaan laittaa? :D
Kasvatus varmasi on lapsettomalle ihmiselle aika vieras alue. Se lapsen hoito on lapsen vanhempien vastuulla, ei vanhemman uuden kumppanin.
Onko tätä sitten joku kyseenalaistanut etteikö olisi?
Tässäkin keskustelussa useampi vastaaja.
Sitten tarvitsen itse jonkun kertauskurssin luentunymmärtämisessä, kun minusta on lähinnä puhuttuu siitä, että lapsi tuo velvotteita myös uudelle puolisolle. Silmiini ei ole osunut kirjoitusta, jossa vanhemman vastuuta oltaisiin kokonaisvaltaisesti siirtämässä pois vanhemmalta.
Silloin kun on vain se oman pään pyhä totuus ja katsotaan asioita vain omien lasien läpi katsottuna niin se mitä on oikeasti kirjoitettu on vain sivujuonipäivitys ja sen voi ohittaa.
Näköjään löytyy näitä, jotka kuvittelee saavansa vain sen ihanan miehen/naisen ilman tarvetta sekaantua tämän lapsiin / vanheneviin vanhempiin / exään jne. jne.
Joko otat sen ihmisen lapsineen ja exineen, tai pidät sellaista etäisyyttä johon ne eivät kuulu. Mutta ei se siitä ikinä seurustelua pidemmälle voi syventyäkään.
Minulla oli miesystävä, joka ei halunnut juurikaan ottaa kontaktia alaikäiseen poikaani. Hän halusi vain rusinat pullasta, minut kahden kesken ja keskittyneenä häneen. Siinä kävi sitten niin, että keskustelin arjen ongelmista enemmän exäni (pojan isän) kanssa kuin ns. puolisoni. Vietin myös aikaa erikseen lapsen kanssa, koska uusperhettä ei luontevasti syntynyt. Se ei ole arjen jakamista eikä kumppanuutta. Toki saatte sellaisenkin tien valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni on pieniä lapsia, enkä minä ota mitään vastuuta niistä. En edes sitä tiedä, työntävätkö sukkapuikkoapistorasiaan, koska itse tuskin olen edes paikalla. Toki, jos näen asian, niin puutun. Niinhän puutun, vaikka kyse olisi tuntemattomasta lapsesta.
Isän aviovaimona en katso minulla olevan mitään velvollisuuksia tai vastuita lasten suhteen. Jos mies olisi halunnut lapsilleen äitipuolen, olisi pitänyt kosia toista naista. Ja tämän tein miehelle hyvin vahvasti selväksi het alkuun.
Herranjestas mistä tällaisia naisia sikiää ja miehiä jotka menevät naimisiin tällaisten tyhjäpäiden kanssa? No "oiketta olla onnellinen" taas haetaan lapsista välittämättä.
En ole tyhjäpää omille lapsilleni, jotka ovat jo teinejä. Mutta toista pikkulapsiaikaa en ala enää elämään.
Kyllä, minulla on oikeus valita se, miten minä elän. Ja minulla on oikeus olla onnellinen. En suostu elämään sellaista elämää, että hoidan ja viihdytän miehen lapsia hampaat irvessä. Hymyilen päälle ja itken sisäänpäin.
Ja jos kysyt, miksi valitsin perheellisen miehen? Niin vastaus on se, että rakastamme toisiamme, nautimme toistemme seurasta ja voi luoja mitä seksiä meillä on... Olemme hyvin samantyyppisiä ihmisiä. Siksi tämä toimiikin.
Jos on pakko iskeä varattu perheellinen mies on myös pakko ottaa vastuuta perheessä asuvista lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni on pieniä lapsia, enkä minä ota mitään vastuuta niistä. En edes sitä tiedä, työntävätkö sukkapuikkoapistorasiaan, koska itse tuskin olen edes paikalla. Toki, jos näen asian, niin puutun. Niinhän puutun, vaikka kyse olisi tuntemattomasta lapsesta.
Isän aviovaimona en katso minulla olevan mitään velvollisuuksia tai vastuita lasten suhteen. Jos mies olisi halunnut lapsilleen äitipuolen, olisi pitänyt kosia toista naista. Ja tämän tein miehelle hyvin vahvasti selväksi het alkuun.
Herranjestas mistä tällaisia naisia sikiää ja miehiä jotka menevät naimisiin tällaisten tyhjäpäiden kanssa? No "oiketta olla onnellinen" taas haetaan lapsista välittämättä.
En ole tyhjäpää omille lapsilleni, jotka ovat jo teinejä. Mutta toista pikkulapsiaikaa en ala enää elämään.
Kyllä, minulla on oikeus valita se, miten minä elän. Ja minulla on oikeus olla onnellinen. En suostu elämään sellaista elämää, että hoidan ja viihdytän miehen lapsia hampaat irvessä. Hymyilen päälle ja itken sisäänpäin.
Ja jos kysyt, miksi valitsin perheellisen miehen? Niin vastaus on se, että rakastamme toisiamme, nautimme toistemme seurasta ja voi luoja mitä seksiä meillä on... Olemme hyvin samantyyppisiä ihmisiä. Siksi tämä toimiikin.
Jos on pakko iskeä varattu perheellinen mies on myös pakko ottaa vastuuta perheessä asuvista lapsista.
Mikään laki ei tätä edellytä, ei edes lapsen isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni on pieniä lapsia, enkä minä ota mitään vastuuta niistä. En edes sitä tiedä, työntävätkö sukkapuikkoapistorasiaan, koska itse tuskin olen edes paikalla. Toki, jos näen asian, niin puutun. Niinhän puutun, vaikka kyse olisi tuntemattomasta lapsesta.
Isän aviovaimona en katso minulla olevan mitään velvollisuuksia tai vastuita lasten suhteen. Jos mies olisi halunnut lapsilleen äitipuolen, olisi pitänyt kosia toista naista. Ja tämän tein miehelle hyvin vahvasti selväksi het alkuun.
Herranjestas mistä tällaisia naisia sikiää ja miehiä jotka menevät naimisiin tällaisten tyhjäpäiden kanssa? No "oiketta olla onnellinen" taas haetaan lapsista välittämättä.
En ole tyhjäpää omille lapsilleni, jotka ovat jo teinejä. Mutta toista pikkulapsiaikaa en ala enää elämään.
Kyllä, minulla on oikeus valita se, miten minä elän. Ja minulla on oikeus olla onnellinen. En suostu elämään sellaista elämää, että hoidan ja viihdytän miehen lapsia hampaat irvessä. Hymyilen päälle ja itken sisäänpäin.
Ja jos kysyt, miksi valitsin perheellisen miehen? Niin vastaus on se, että rakastamme toisiamme, nautimme toistemme seurasta ja voi luoja mitä seksiä meillä on... Olemme hyvin samantyyppisiä ihmisiä. Siksi tämä toimiikin.
Jos on pakko iskeä varattu perheellinen mies on myös pakko ottaa vastuuta perheessä asuvista lapsista.
Mikään laki ei tätä edellytä, ei edes lapsen isä.
Oletko kuullutkaan koskaan moraalista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastuuta miehen uusi kumppani edes voi ottaa? Selventäisittekö mammat että mitä siihen vastuuseen käytännössä kuuluu?
Vanhemman velvollisuudet ilmaistaan lapsen oikeuksien kautta niin eikö tätä samaa voisi solveltaan muihinkin aikuisiin esim. valvonta ja huolenpito, että lapsella on turvallinen olo tämän aikuisen ollessa läsnä.
Ei pitäisi olle kenellekään liian raskas ponnistus, että tästä pitää itsensä irtisanoa.
Ei silti voi vaatia että vanhemman uusi puoliso alkaa kasvattamaan tai olemaan vetovastuussa lapsesta. Nuo asiat kuuluvat vanhemmille.
Se, että ottaa miehen jolla on lapsia jo luonnostaan jotain vaatii ja kaikelta ei voi itseän ulkoistaa.
Tästä kasvatuksesta ja vetovastuusta nyt jaksetaan meuhkata. Kasvatus taitaa olla käsitteenä osalle täysin vierasta? Ei kai se sentää ole vetovastuuta ole jos sille lapselle sukan jalkaan laittaa? :D
Kasvatus varmasi on lapsettomalle ihmiselle aika vieras alue. Se lapsen hoito on lapsen vanhempien vastuulla, ei vanhemman uuden kumppanin.
Onko tätä sitten joku kyseenalaistanut etteikö olisi?
Tässäkin keskustelussa useampi vastaaja.
Linkitä pari esimerkkiä, jossa ollaan kyseenalaistettu vanhemman vastuu lapsensa hoidosta tai vaadittu aloittajaa ottamaan se vetovastuu.
"Että semmoisen helmen olet sit löytänyt joka ei saa edes lapsiaan hoidettua! Oletko miettinyt miltä äidistä tuntuu päästää lapsensa saamattoman vastuuttoman isän luo jonka kanssa ei ilmeisesti pysty edes lasten arkiasioita käymään läpi. Ja siinä sinä sitten toinen samanlainen? Koittakaa nyt huolehtia siitä lapsesta sen lapsen itsensä takia tai sanokaa eksälle että ette kykene niin hoitaa sitten itse.
Minkäikäinen lapsi? Mä en saakeli kestä näitä uusperhesekoiluja, lähtee järki. Ajatelkaa perkele nyt niitä lapsiparkoja!!!"
"Lapsen asioiden hoito kuuluu enemmän naiselle niin ihan hyvä vain."
Minä harrastan, matkustelen ja nautin vapaudesta joka toinen viikinloppu, kun miehen lapsi meillä. Suosittelen! :)
T. Onnellinen vela
Vierailija kirjoitti:
Mun miehen ex ei soitellut mulle, vaan antoi miehen mukana käskyt, mitä kaikkea mun pitää tehdä. Sanoin, että jos tuo ei lopu, aion viettää lapsiviikonloput muualla. Mulla olisi ollut vain velvollisuuksia, ei oikeuksia, enkä esim. olisi saanut pitää lasta kädestä, kun ylitimme katua.
Häääh, kerro lisää?
Kannattaa vaan jutella sen miehen exän kanssa, jos toisen käytös tuntuu hassulta.
Itselläni oli outo tilanne, jossa sain miehen välityksellä ja myöhemmin myös suoraan lapsen äidiltä ohjeita etenkin pitää etäisyyttä lapsesta, vaikka en mitään äitiä tälle leikkinytkään. Juttelin kerran lapsen äidin kanssa aiheesta ja tämä kertoi, että hänellä itsellään on ollut aikoinaan pahoinpitelevä äitipuoli niin ehkä suhtautuu sen takia oudosti. Sen keskustelun jälkeen minä ymmärsin paremmin lapsen äitiä ja tämä taas luotti minuun paremmin. Nyt on mennyt jo vuoden ajan oikein mukavasti.
Meillä miehen ex kyttäsi ja häiritsi koko ajan meidän perhe-elämää. Muutettiin 250km päähän, niin johan saadaan elää rauhassa! Etälapsetkaan ei noin vaan ilmaannu sopimatta oven taakse, kun äiskä onkin päättänyt lähteä viihteelle paikalliseen, vaan tapaamiset on pakko sopia etukäteen.
Se, että ottaa miehen jolla on lapsia jo luonnostaan jotain vaatii ja kaikelta ei voi itseän ulkoistaa.
Tästä kasvatuksesta ja vetovastuusta nyt jaksetaan meuhkata. Kasvatus taitaa olla käsitteenä osalle täysin vierasta? Ei kai se sentää ole vetovastuuta ole jos sille lapselle sukan jalkaan laittaa? :D