Laihdun liikkumalla, en ruokavaliolla!
Kirjoitin tämän toiseen viestiketjuun, mutta ajattelin tehdä kuitenkin tästä oman aloituksen.
Taustaa siis sen verran että painoa minulla on ylimääräistä joku 20 kg, jota en ole onnistunut laihduttamaan koska en jaksa kituuttaa. Ja kontrolloida ja rajoittaa syömisiäni. Aina jossain vaiheessa repsahdin ja palaan entiseen.
Mulla sama tarina, mutta nyt panonpudotus tuntuu vihdoin onnistuvan. Rupesin nimittäin liikkumaan, muutama krt viikossa teen pitkän pyörälenkin ja/tai käyn kävely/hölkkälenkillä. Nuo lenkit kuluttaa 500 - 1500 kcal puhelinsovelluksen mukaan. Sen ansiosta voin syödä vapaammin, esim vappuaattona kahden munkin jälkeen (normiruokian päälle) kalorit oli edelleen miinuksella. Eilen paistoin pannareita eikä tarvinnut niistä itse kieltäytyä kun olin käynyt aamulla lenkillä. Tämä on poistanut syömisestä jonkin ankeuden, että pitäisi rajoittaa kontrolloida. Toki tarvii, esim seitsemää munkkia ei voi syödä, mutta eitarvikaan kun liikunnasta on saanut sen hyvän olon jota nyt ei tartte syömällä hakea.
Joskus menee överiksi. Esim tässä muutama pv sitten, sorruin lohtusyömiseen, mätin kaikenlaista menemään koko päivän. Seuraavana aamuna (sunnuntai) jostain syystä heräsin aikaisin ja katoin että kaunis aurinkoinen aamu...lähdin polkemaan (syömättä, kun olin siitä edellisestä päivästä vielä täynnä) sen kummemmin suunnittelematta, ajatuksella vauhti ja matka sellaiset kun kivalta tuntuu. Poljin idyllisissä maalaismaisemissa lintujen aamukonsertissa, oli tyyntä ja aurinkoista. Teki niin hyvää sekä mielelle että keholle. 50 km hujahti.
Se edellisen päivän mättö myös nollautui tavallaan. Muuttui tavallaan tankkaukseksi tuota lenkkiä varten :D Normaalisti kuvio olisi jatkunut niin, että seuraavana aamuna olisi ollut huono fiilis ja syömisetkin olisi todennäköisesti jatkuneet huonoina. Nyt sitten lenkin jälkeen painonpudotus- ja kunnonkohotusprojekti jatkui kuin mitään ei olisikaan tapahtunut.
Ja kyllä ihmettelen näitä jotka väittää ettei liikunnalla ole juuri merkitystä painonpudotuksessa!
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan laihdut miinuskaloreilla.
Nimenomaan,mutta miinuskaloreilla pysyminen onnistuu vain liikunnan avulla. Se oli se pointti.
Kyllä se ruokavalio on tärkeämpi. Ruokavaliolla saa helpommin tehtyä suuremman kalorivajeen, jota vaaditaan laihtumiseen. Useimmilla meistä ei ole aikaa tehdä överipitkiä lenkkejä jatkuvasti, joten vaje täytyy tehdä ruokavaliolla. Lisäksi jos ahtaa pari uppopaistettua munkkia niin kyllä se loppuruokavalio jää aika kehnoksi jos kalorit pitää pysyä alhaalla.
Joo, joillekin toimii syömisen rajoittaminen hyvin, mulle liikunta vaikuttaa enemmän. :)
Mulla se menee niin, että kun olen liikkunut, sen jälkeen ei välttämättä edes tee mieli syödä superepäterveellisesti. Sitten taas toisaalta terveellisen syönnin jälkeen liikunta sujuu huomattavasti paremmin, kerrankin positiivinen oravanpyörä. :)
Oon harrastanut nuorena 10 vuotta joukkuelajia ja treenannut kovaa, mutta syönyt suht terveellisesti. Kun liikunta on vähentynyt, ruokavalio on muuttunut epäterveellisemmäksi ja paino on noussut. Joskus siihen on vaikuttanut uusi parisuhde, toisella kertaa sisäilman vaikutukset astmaan ja parin kuukauden flunssaputki.
Nyt olen taas päässyt liikunnan makuun ja käyn juoksemassa ja ryhmäliikunnassa, kesällä otan mukaan kuntosalin. Ja fiilis on loistava, koska ei tosiaan tarvitse kituuttaa, kun liikunnan "ansiosta" saa syödä terveellisesti ja hyviä määriä. :)
Minulla sama. En pysty syömään niin vähän, että laihtuisin pelkästään sillä.
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä ihmettelen näitä jotka väittää ettei liikunnalla ole juuri merkitystä painonpudotuksessa!
No mitä ihmeellistä tuossa nyt oli. Lihominen ja laihtuminen riippuu sisääntulevan ja käytetyn energian suhteesta, minkä kaikki tietävät. Ongelmahan on se, että on paljon helpompi syödä kuin liikkua, mihin se liikunnan vaikutuksen vähättely perustuu.
Ap, ei kituuttamalla laihdukaan, vaan syömällä hyvin. Toki liikunta on tärkeää.
Ja joo, ruoalla saa sen kalorivajeen kasaan, mutta liikunnalla saa halutessaan kasvatettua ateriakokoja ja nopeutettua aineenvaihduntaa.
Hyötyliikunta riittää mainiosti heille, jotka eivät pitkiä lenkkejä ehdi / pysty tekemään. Joillekin se liikunta lisää motivaatiota syödä terveellisesti, joillekin punnitseminen tai herkuttomuus. :)
-4
Vierailija kirjoitti:
Joo, joillekin toimii syömisen rajoittaminen hyvin, mulle liikunta vaikuttaa enemmän. :)
Mulla se menee niin, että kun olen liikkunut, sen jälkeen ei välttämättä edes tee mieli syödä superepäterveellisesti. Sitten taas toisaalta terveellisen syönnin jälkeen liikunta sujuu huomattavasti paremmin, kerrankin positiivinen oravanpyörä. :)
:)[/ quote]
Just näin. Mielestäni on typerää tuijottaa pelkkiä kaloreita. ap
Vierailija kirjoitti:
. Lisäksi jos ahtaa pari uppopaistettua munkkia niin kyllä se loppuruokavalio jää aika kehnoksi jos kalorit pitää pysyä alhaalla.
Niinpä, paitsi jos on jo liikkumalla kuluttanut parin munkin verran kaloreita.
Varmaan riippuu vähän painosta, itsellä ainakin oli se, että 130 -> 80 kiloon laihdutin lähinnä vain ruokavaliolla, sen jälkeen alkoi tehdä tiukkaa, koska tottakai se peruskulutus pienenee tiputettujen kilojen myötä ja tuosta kahdeksastakymmenestä alaspäin olisi pitänyt karsia ruokvaliosta jo sen verran paljon, että vajeen kanssa olisi jäänyt sen verran vähän ravintoa, etten voinut enää hyvin ja nälkä oli jatkuvaa. Ja paino eienää pitkään aikaan pudonnut, koska kaikesta huolimatta en saanut vajetta ylläpidettyä vaan söin sen minkä kulutinkin.
Tammikuussa lisäsinkin sitten ihan säännöllisen liikunnan mukaan 2-3 kertaa salilla ja sama määrä lenkkejä (eli käytännössä noin viisi kertaa viikossa) + työ on fyysistä, koko työaika seisomista ja liikkumista ja nyt syön tyytyväisenä 1500-2000kcal/vrk, (ilman liikuntaa tasaisesti se oli tasaisesti aina se 1400-1500kcal/vrk) ja paino on pudonnut sen jälkeen 6-7kg.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ruokavalio on tärkeämpi. Ruokavaliolla saa helpommin tehtyä suuremman kalorivajeen, jota vaaditaan laihtumiseen. Useimmilla meistä ei ole aikaa tehdä överipitkiä lenkkejä jatkuvasti, joten vaje täytyy tehdä ruokavaliolla. Lisäksi jos ahtaa pari uppopaistettua munkkia niin kyllä se loppuruokavalio jää aika kehnoksi jos kalorit pitää pysyä alhaalla.
En ole ap, mutta minulla taas ongelma on se, että syön jo terveellisesti ja aika vähän, ja jos tiputan määrää vielä pienemmäksi, kärsin nälästä ja kärttyisyydestä. Ruokavaliolla saa varmasti tiputettua painoa, jos siinä on alun perin jotain olennaista vialla, eli syö noita munkkeja tai sipsejä tai karkkia. Minä herkuttelen harvoin, syön jo lähtökohtaisesti kevyesti ja terveellisesti. Haluaisin silti 5-10 kg tiputtaa. En yksinkertaisesti pysty vähentämään syömisten määrää 500 kcal:la, kun syön jo muutenkin noin 1700 kcal päivässä. En halua jollekin kituutuskuurille, jolla en saa tarpeeksi ravintoaineita. Olen yrittänyt tiputtaa päivän ruoista pois n. 300 kcal, mutta sekin käytännössä lopettaisi mun välipalojen syömiset, jolloin kärsin nälästä päivän mittaan ja ahmin iltaruoalla enemmän ja ajattelen pelkkää ruokaa koko päivän.
Minulle helpoin vaihtoehto on liikunta, koska se ei merkittävästi lisää nälkääni, mutta saan sillä tuon tarvittavan kalorivajeen syntymään.
Eli voisko sanoa että joillekin on tärkeämpi ruokavalio, toisille liikunta, ja pitää vaan itse löytää se tasapaino syömisen ja liikunnan suhteen. Kokeilemalla tietää.
Minullakin auttaa liikunta.
Mitä enemmän liikun sitä vähemmän tarvitsen ruokaa. Liikunta vähentää minulla näläntunnetta joten syömiset vähenee samalla kun kulutus lisääntyy.
Olen itsekin ihmetellyt miks tämä näin menee. Enemmistöhän väittää aivan muuta.
Sitten kuulin leptiineistä ja siitä että ne eivät kaikilla toimi oikein. Joillakin niitä erittyy liian vähän mikä johtaa liialliseen näläntunteeseen ja siihen ettei tunne kylläisyyden. Nämä ihmiset voivat lisätä leptiineistä määrää esim lisäämällä liikuntaa. Sillä he saavat nälän ja kylläisyyden tunteet normaaleiksi.
Musta on hämmästyttävää, miten paljon terveellistä ruokaa saa mahtumaan 1500 kcaliin. Se on tietenkin eri juttu, jos syö joka päivä jonkun 200-400 kcal herkun, loppupäivä pitää kituuttaa, käytännössä yksi kokonainen kunnon ateria menee siinä. Eikä pidä nälkää niin kuin se kunnon ateria pitäisi. Se on toki oma valinta miten haluaa tehdä. Itse valitsin syödä terveellisesti ja nauttia herkkuja sitten määrättyinä päivinä vain. Liikuntaa silloin kun mieli tekee, yleensä 2-4 krt viikossa, mutta ei otsa kurtussa poltettuja kaloreita tuijottaen.
Kuulostaa muuten ihanalta tuo sinun pitkä pyörälenkkisi!
-16kg.
Käytännössä liikunnan merkitys on olematon. Teen sulle rautalangasta:
Kulutukseni on 10 000 kJ/vrk.
Saantia voin siedettävästi säädellä välillä 5000-20000.
Kulutustani voin siedettävästi säädellä välillä 10000-11000.
Ja jos nostan kulutuksen 11 000, ruho huutaa 12000 ;-)
Itselläni on myös ylipainoa 20-25kg ja olen kokeillus jos jonkinmoista ruokavaliota, pinnalla olleita dieettejä ja ravitsemusterapeutin laatimia. Kaloreita näissä dieeteissä on ollut aina alle 1500, esimerkiksi viimeisimmässä ravitsemusterapeutin laatimassa kaloreita oli 1400.
Laskin http://www.laihdutus.info/painonpudotuslaskuri/ , että minulle sopiva painonpudotuskalorimäärä olisi 1750!! Kuitenkaan tämä nykyinen 1400kcal ei ole tehnyt muutosta mihinkään suuntaan kahden kuukauden aikana, joten kokeilin syödä vain 800kcal per päivä, kiloja lähti muutama nopeasti ja olisi varmaan jatkunut, jos olisin jatkanut kituuttamista. Kuitenkaan tuosta määrästä ei saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita, myös pää särki paljon enemmän ja olin muutenkin kärttyinen :D
Säännöllinen ja raskas liikunta ovat nyt parissa viikossa kadottaneet senttejä kehostani, mutta vaa'an lukumäärä on täysin sama. Omalla kohdallani liikunta on myös se avain. Olen nuorempana harrastanut kilpauintia, enkä silloinkaan ole ollut läheskään hoikka, vaan hieman pyöreä ja lihaksikas. Kai kehonrakenne ja geenit jotain vaikuttavat?
Kyllä saa melkoisia päivän kävelylenkkejä tehdä, jos niillä muka kuluttaa 1500 kaloria. Ja mitä vähennystä siitä edes tulee, jos mässyttää pari munkkia siihen päälle? Enkä tasan usko että jo valmiiksi ylipainoinen pyöräilee tuosta vaan hujauksessa 50 kilsaa. Nyt on ap keksinyt vain hyvän itsehuijauksen, että saa hyvällä omallatunnolla vetää pannaria ja pitää "herkkupäiviä".
Mahtavaa ap, että oot löytänyt laihdutusstrategian joka toimii sulle! :) sen verran halusin vaan sanoa, että en usko et yleensä ihmisten pointti on se, etteikö liikunnalla ja sitä lisäämällä voisi laihtua - ihmiset helposti vaan yliarvioi sen liikunnan vaikutuksen. Moni käy puolen tunnin kävelyllä ja ajattelee et nyt voin syödä sipsipussin eikä se vaikuta mihinkään, liikunnan polttaminen kalorien määrää yliarvioidaan ja käytetään kaikkea vähäistäkin liikuntaa "tekosyynä" syödä huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saa melkoisia päivän kävelylenkkejä tehdä, jos niillä muka kuluttaa 1500 kaloria. Ja mitä vähennystä siitä edes tulee, jos mässyttää pari munkkia siihen päälle? Enkä tasan usko että jo valmiiksi ylipainoinen pyöräilee tuosta vaan hujauksessa 50 kilsaa. Nyt on ap keksinyt vain hyvän itsehuijauksen, että saa hyvällä omallatunnolla vetää pannaria ja pitää "herkkupäiviä".
Jaa, mutta paino laskee tasaisesti : D Enimmillään olen sports trackerin mukaan kuluttanut 1640 kcal pyörälenkillä. Olisikohan ollut 2,5 h pitkä pyöräily? Toki tämmöisiä ei mullakaan aikaa ole tehdä edes joka viikko. Munkissa on joku 350 kcal, ja kahdessa 700. Mutta tuon verran kulutan kun käyn 10 km reippaasti kävellen ja osin hölkäten. Sen saman sovelluksen mukaan, toki uskon että nuo määrät on lähinnä suuntaa-antavia.
Itsehuijausta tai ei, mulle siittää se että paino vihdoin tippuu : D Ja tietenkään en voi joka päivä vetää munkkeja ja pannaria hillolla.
Ei, vaan laihdut miinuskaloreilla.