Lue keskustelun säännöt.
Voiko vanhan kissan vointi romahtaa näin nopeasti (1-2 pv)?
03.05.2016 |
Kissa jouduttiin lopettamaan muutama viikko sitten ja vieläkin mietin että näinkö se tosiaan menee.....
Kissalla ikää noin 12 v. (löytökissa, ei tarkkaa ikää tiedossa) eli vähän oli vauhti hidastunut hyppyjen ym. suhteen. Mutta söi, joi, nukkui, oli seurallinen jne. Pienikokoinen kissa ollut aina.
Sitten aivan yhtäkkiä tavallaan kuitenkin (tuosta jonkinnäköisestä hidastumisesta huolimatta) ei enää syökään oma-aloitteisesti. Ottaa vähän ruokaa kun tarjotaan, juo, käy vielä laatikollansa. Mutta on vaisu ja poissaoleva, kehrää silti kun silitetään. Tämä alkoi maanantaina, tiistaina lääkäriin ja eläinlääkäri ottaa verikokeet joista ei oikein kerrota mitään mutta tuomio on se, että pitää lopettaa. Keho on kuivunut ja laihtunut niin nopeasti eikä enää mitään voi tehdä. Ei siis selkeää syytä (kasvain, jokin tauti). Kissamme sitten lopetettiin ja vieläkin mietin että olisko mun pitänyt huomata jotain jo aikaisemmin...vai näinkö ne kissat tästä maailmasta sitten lähtee.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, mikä yli-innokas eläinlääkäri mun kissani kimppuun sitten kävi :( Verikokeista ei sanonut mitään muuta kuin että kilpirauhasarvo oli kohonnut, mutta ei esim. sanonut että sitä alettaisiin lääkitsemään. Paperissa minkä sieltä sain oli vaan kuvailtu kissan tilanne toivottomaksi ja eutanasia. Osasin kyllä epäillä ettei ihan mikään itsestään ohimenevä juttu ole tuon ikäisellä kissalla, mutta oli se järkytys tulla sieltä käynniltä ilman kissaa.
ap
Vaikea sanoa nyt mitään kun ei ole ollut kuulemassa paikalla tai näkemässä niitä arvoja, mutta tuo syömättömyys on jo sellainen mikä vie kissalta hengen ihan parissa päivässä. Voi olla, että vitaalit (syke, hengitys ym. elintoiminnoista kertovat mittarit) olivat jo niin heikkoja että oli eläinsuojelullisesti oikein lopettaa kissa vaika tarkkaa diagnoosia ei saatu. Toki kuulostaa oudolta tuo, ettei mitään muuta mainittu kuin vähän kohonneet kilppariarvot, jotka eivät kyllä pelkästään ole indikaatio eutanasialle.
Eivät olekaan. Meidän kissalle diagnosoitiin kilpirauhasen liikatoiminta 13-vuotiaana, ja eläinlääkäri selitti meille kaikki vaihtoehdot todeten vasta viimeisenä "ja aina on olemassa eutanasian mahdollisuus". Saimme pohtia vastaanotolla vaihtoehtoja ja päätin mieheni kanssa, että niin kauan kun on elämää, on toivoa, ja aloitimme kisun pakkolääkityksen ja -ruokinnan. Kolme tuskallisen pitkää viikkoa siinä meni, mutta saimme kuin saimmekin kisun kuoleman porteilta takaisin. Lääkityksellä se pysyi hyvin kunnossa ennen sitä käsittämätöntä dementiavaihetta neljä ja puoli vuotta myöhemmin.
16
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän vanha kolli 16 v. lähti ihan samalla tavalla. Eli ensin pientä kankeutta ja nivelissä selvästi kulumaa, söi ja joi ja kävi vielä ulkonakin, mutta sitten kuukauden sisällä kunto romahti tosi nopeasti. Käytettiin verikokeissa ennen päätöstä lopettamisesta ja mitään muuta vikaa ei löytynyt, kuin hieman koholla olevat munuaisarvot, mutta eläinlääkärin mukaan johtui melko varmasti ihan vain siitä, että oli niin kuiva. Ei oksennellut tms. näkynyt muitakaan varsinaisen sairauden merkkejä. Sitten kun kissa alkoi olla siinä tilanteessa, että ei enää meinannut jaksaa kävellä vaan laittoi aina maate kesken kaiken, vietiin kisu piikille. Tuli itsellenikin yllätyksenä se kunnon nopea hiipuminen, ajattelin alussa että saan nauttia eläinkumppanin seurasta vielä muutaman vuoden ja seurata sitä sen vanhuudenpäivillä, mutta tämä kaikki tapahtuikin muutaman kuukauden sisällä...
12-vuotias kissa ei kyllä ole vielä vanha, ts. vanhuuteen ei maatiaiskissat kuole vielä tuossa iässä vaan vasta n. 15-20-vuotiaana. Olisiko ollut joku kasvain tms. joku veti nopeasti huonoon kuntoon.
Voimia ap! Minunkin 15v kissani jouduttiin lopettamaan. Yhtenä päivänä ruoka ei vaan maistunutkaan enää. Seuraavana päivänä pissasi verta.. Eläinlääkärissä löydettiin kasvain ja jouduttiin lopettamaan samantein.. Kahdessa päivässä kaikki tämä.. Mitään outoa kissan käytöksessä aikaisemmin en huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Näinsemenee kirjoitti:
Munuaiset pettäneet, lääkäri säästi sinua syyllisyydentunteilta kun et hoksinut tuoda aiemmin!
no kerropa asiantuntija, että miten "hoksitaan" munuaisvika kun kissa elää muuten niin kuin ennekin, mutta että ei enää tee niitä nuoruusvuosien hurjimpia loikkia
Höpö mikään vanha kissa tuonikäinen mulla on ollut kolme 18-19 v kissaa ja yhdeltä meni juuri noin munuaiset. Ellei kussa enää loikkinut tuossa iässä se oli oire?
Älä nyt syyllisty lekuri säästi sinua hienotunteisuudestaan. Emme me aina tiedä mikä on minkin kissan tila vaan lääkäri tietää, siksi vuositarkastukset jos varaa!
Tiedän miltä tuntuu menettää kissa , se on raastavinta melkein!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja iästä vielä...kissa ehti olla mulla vain vajaa 3 vuotta. Löytöeläintalon arvio iästä oli 5-10 vuotta, eli melkoinen haarukka siis. Kissa oli virkeä ja vilkas ja siksi olin ajatellut että aikaa olisi vielä jäljellä. Mutta sen eläinlääkärin mielestä kissa oli jo hyvin vanha. ap
No joo, kaikilla tuntuu olevan näitä 18 v. kissoja, mutta ei se kyllä mikään normi ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kissalla on ikää yli 10 vuotta ja se on selvästi sairas, on usein inhimillisin tapa lopettaa eläimen kärsimykset antamalla se viimeinen piikki.
Kissan elämän keinotekoinen ylläpito eläinlääkärin valvonnassa lääkityksin ym. on usein aivan turhaa. Lääkärissä käynnit stressaavat eläintä joka kerta. Hoidolla ei eläintä enää paranneta elämään takaisin. Se on joka tapauksessa saattohoitoa, jolla elinikää voidaan pidentää, mutta elämänlaatu ei ole kissan arvoista elämää enää. Vastuunsa tunteva eläinlääkäri antaa tilanteessa suosituksen eläimen lopettamisesta.
Vaikka lemmikki on rakas perheenjäsen, pitää muistaa tehdä ratkaisut kissan elämänlaadun perusteella, ei pitkittää eläimen kärsimyksiä tarpeettomasti.
Olen pahoillani menetyksestä. Kissat voivat mennä todella huonoksi parissa päivässä kuten muutkin eläimet. Sinänsä 12 v kissa ei ole kovin vanha, mutta jos tarkkaa ikää ei tiedetä saattoi kissa olla vanhempikin. Arvelisin, että sisäelin/elimet on pettänyt tai kissalla oli kasvaimia ja ell näki parhaaksi lopettaa. Sinulla on kuitenkin oikeus saada kissasi verikokeiden ym. testien tulokset, niin näet mitä oli pielessä. Pidän omituisena, että et ole itse tehnyt päätöstä lopettamisen ja hoidon välillä. Harvoin eläinlääkäri lopettaa akuutisti sairastuneita kotieläimiä puhtaasti eläinsuojelullisista syistä ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 12-vuotiaalla maatiaiskissalla oli sama homma.. Alkoi vaan laihtua, tuli vaisuksi, sylistä laskiessa maahan tasapaino heitti ja kaatui. Kaulalla tuntui kummaa turvotusta. Kissa siis asui vanhemmillani, sillä ei olisi soveltunut enää kerrostaloelämään ja näin häntä aina viikonloppuisin. Tuli itku heti kun huomasin muutoksen. Joitain piikkejä neidille annettiin ja koitettiin, josko siitä piristyisi, mutta laihtui entisestään. Olisi pitänyt vaan lopettaa heti, toivottavasti ei kärsinyt kovasti tuona aikana. Tapahtuneesta on jo pari vuotta, mutta edelleen painaa mieltä.
Veikkaan, että jonkinlainen kasvain, tosin lääkäri tutki, eikä huomannut mitään erikoista kaulalla. Itse kuitenkin koko kissan "tuntuman" tuntien läpikotaisin, huomasin heti, ettei kaikki ole kunnossa. Lisäksi kissa alkoi mennä sohvan alle "kuolemaan", ei pessyt enää turkkiaan ja kehrääminen oli vaivalloista. Maailman kamalin olo, mutta onneksi hänellä oli varsin rakkaudentäyteinen elämä.
Anteeksi, jos sanon hieman aiheen ohi. Minulla ei ole kissaa, mutta hiiriä, ja helmikuussa yksi hiiristä piti lopettaa. Olin jo tietoinen siitä, että hiirellä ei ole enää paljoa elinikää jäljellä, sillä hiiren kainaloon oli hieman aikaisemmin ilmestynyt pieni kasvain. Olin kuitenkin kuvitellut, että elinikää olisi jäljellä vielä muutama viikko, en ollut vielä ehtinyt edes päättää lopetuspäivää. Karkauspäivän aamuna vaihdoin hiirten purut ja annoin ruokaa, jolloin tämä hiiri käyttäytyi vielä aivan normaalisti. Tästä tunnin kuluttua hiiri oli selkeästi todella vaikeissa kivuissa niin, että oli suoritettava hätäeutanasia.
Hiiri on tietysti paljon pienempi eläin kuin kissa ja sillä on huomattavasti nopeampi aineenvaihdunta, mutta kyllä se voi nopeasti käydä. Olen pahoillani kissasi puolesta ):
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytin kissaa kunnan lääkärillä kun ei piisannut. Oli tukossa sain päivällä kissan kotia ja tulin illalla töistä niin kissa makasi paikallaan ei liikkunut. Aamulla ei ollut pissannut soitin lääkäriin sanoivat katso vielä huomiseen ja tule sitten uudestaan. Jouduin soittamaan 2runnin päästä uudestaan lääkäriin. Kerroin että kissa on kuin uitettu katti ihan pissassa. Sanoivat tuo 3t päästä se oli myöhäistä. Munuaiset loppu. Älkää viekö kunnalliseen. Huono kokemus
Kyllä voi mennä nopeasti huonoon kuntoon. Kissa yleensä peittelee sairauksiaan, ei näytä huonoa oloa. Laihtuminen on yleinen oire, mutta siihen ei ihminen välttämättä tule kiinnittäneeksi huomiota.
Omituista kyllä tuo, jos ei eläinlääkäri mitään kertonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytin kissaa kunnan lääkärillä kun ei pissannut. Oli tukossa sain päivällä kissan kotia ja tulin illalla töistä niin kissa makasi paikallaan ei liikkunut. Aamulla ei ollut pissannut soitin lääkäriin sanoivat katso vielä huomiseen ja tule sitten uudestaan. Jouduin soittamaan 2tunnin päästä uudestaan lääkäriin. Kerroin että kissa on kuin uitettu katti ihan pissassa. Sanoivat tuo 3t päästä se oli myöhäistä. Munuaiset loppu. Älkää viekö kunnalliseen. Huono kokemus
Vierailija kirjoitti:
Kellään ollut vastaavaa tilannetta? ap
Kyllä, parikin. Sisäelimet yleensä pettävät, esim. munuaiset. Joskus romahdus on nopea ja tuo ruokahaluttomuus on selkeä oire. Joskus kissa vaan hitaasti muuttuu hitaammaksi ja sitä ei aina helpolla huomaa, jos on luonteeltaakin rauhallinen.
Ell osaa kyllä sanoa, mikä verikokeen tuloksissa oli pielessä eli voisit vielä kysyä, että mikä siellä oli taustalla. Lisäksi, joka kerta minäkin olen tuntenut syyllisyyttä - olisinko voinut tehdä jotain, teinkö minä jotain väärin jne - vaikka olisin tehnyt kaiken mahdollisen ja vähän enemmänkin. Ell on kuitenkin ammattilainen eli jos hän neuvoo tekemään lopetuspäätöksen, siihen pitää uskoa ja totella. Se on eläimelle helpotus.
Minun koira meni pari vuotta sitten niin, että yksi ilta ei päässyt enää lainkaan jaloilleen. Kun nostin ylös, ei jalat kantaneet yhtään. Se itsekin panikoi sitä vähän, kun räpiköi tassujensa kanssa siinä lattialla, mutta asettui sitten. Soitin 24/7 eläinlääkäriin, että pitääkö tuoda heti, mutta sieltä neuvottiin seuraamaan tilannetta aamuun.
No, aamulla vein koiran ulos, pystyi kävelemään, mutta ei ollut halukas millekään lenkille, teki vain aamutarpeet läheiseen ojaan ja halusi kääntyä kotiinpäin. Vein kuitenkin eläinlääkäriin. Verikokeessa kaikki arvot todella todella korkeita, eli ihan pielessä. Epäilivät kasvainta, mutta eivät tienneet, eikä painelemalla tuntunut mitään. Kysyivät haluanko lisää tutkimuksia, mutta sanoivat, että ei sillä ole isoa merkitystä: vanha koira, ja vaikka saisi selville mikä vaivaa, niin elämä on loppusuoralla joka tapauksessa.
En halunnut lisätutkimuksia, koira olisi niitä varmaan pelännyt... Päädyin siihen, että lopetetaan saman tien, ettei tule lisää tuon kaltaisia "kohtauksia", jotka ahdistaisi koiraa itseäänkin, tai mitään kipukohtauksia... Melkein arvasin jo koiraa sinne viedessä, että näin tulee käymään.
Eli kyllä se voi tapahtua se huononeminen hyvinkin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Jos kissalla on ikää yli 10 vuotta ja se on selvästi sairas, on usein inhimillisin tapa lopettaa eläimen kärsimykset antamalla se viimeinen piikki.
Kissan elämän keinotekoinen ylläpito eläinlääkärin valvonnassa lääkityksin ym. on usein aivan turhaa. Lääkärissä käynnit stressaavat eläintä joka kerta. Hoidolla ei eläintä enää paranneta elämään takaisin. Se on joka tapauksessa saattohoitoa, jolla elinikää voidaan pidentää, mutta elämänlaatu ei ole kissan arvoista elämää enää. Vastuunsa tunteva eläinlääkäri antaa tilanteessa suosituksen eläimen lopettamisesta.
Vaikka lemmikki on rakas perheenjäsen, pitää muistaa tehdä ratkaisut kissan elämänlaadun perusteella, ei pitkittää eläimen kärsimyksiä tarpeettomasti.
Mitään tekemistä inhimillisyyden kanssa. Kissa tai mikä tahansa eläin voi elää hyvää elämää lääkehoidolla, ihan niin kuin ihmiset. Sitä varten ne lääkkeet ovat: hoitoa varten.
Kissa on hyvä salaamaan huonon vointinsa. Niin varmaan on tapahtunut ap:n tapauksessa.
Ajattele kuitenkin, että kissasi sai hyvän loppuelämän (löytökissa sai kodin) ja sai kokea lämpöä ja hyvää ruokaa ja rakkautta.
Minullakin on tällä hetkellä noin 6-7 vuotias löytökissa, kolli. Tuli minulle reilu vuosi sitten. Sitä nyt hellin ja pidän hyvänä, kovasti se on kiintynytkin minuun, kahdestaan kun elellään. Ei ihan ilman kolhuja ole elämässään päässyt, hampaat kovin kuluneet ja ruoka-allergia on niin että eläinkaupasta erikoisruokaa täytyy ostaa. Tiedä mitä roskaa ressu syönyt ulkokissa-aikoinaan. Joku sitä on ruokkinut koska kesy oli minulle tullessaan. Turkki oli todella huono ja kiilloton, kalju alue niskassa yms. Nyt lihonut ja komistunut ja turkki kiiltää! :) Rakastan sitä kovin.
Sinulle jäi hyvät muistot, kissasi lähti Sateenkaarisillalle. Siellä sen on hyvä olla ja sieltä se katselee mitä puuhailet.
Googletapa FIP, se voi viedä kissan tosi nopeasti.
Kiitos kaikille kommenteista, lemmikin menettäminen on suuri suru
ap