En ymmärrä tätä vegaanivihaa.
En ole vegaani, mutta en kyllä yhtään tajua tätä sosiaalisessa mediassa esille tulevaa vihaa vegaaneja kohtaan. Aina, kun joku mainitsee olevansa vegaani, heti näkyy näiden näppäinsankareiden vihamielisiä kommentteja.
Kyllähän tätä tuleee esille myös oikeassakin elämässä. Paras ystäväni on lakto-ovo-vegetaristi ja ihmisiltä ilmenee jatkuvaa kettuilua.
Onkohan sitten ihmisillä jotenkin erityisen huonoja kokemuksia vegaaneista vai mikä tässä oikein on? Itselläni on lähinnä vain positiivisia. Vegaanit välittävät luonnosta, eläimistä ja muista ihmisistä, ja ovat valmiina tekemään runsaasti asioita muutoksen eteen. Todella ystävällisiä usein, ja mielellään kertovat elämäntyylistään, harvoin haukkuen muita. Lisäksi ovat todella hyviä kokkeja ja osaavat tehdä kaikennäköisiä ruokia.
Mikä heissä vegaaneissa on nyt niin kauheaa?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
En usko että kovinkaan moni varsinaisesti vegaaneja vihaa, mutta se saattaa ärsyttää että vegaanit tekevät yleensä muidenkin elämän hankalaksi temppuilullaan. Jos vaikka lähdetään mökille porukalla ja tarkoitus tehdä yhteiset ruuat, tulee hommasta paljon monimutkaisempaa jos porukasta yksi on vegaani. Tai jos ollaan työporukalla menossa lounaalle, pitää paikka valita aina sen yhden mukaan. Syöminen on sosiaalinen tapahtuma jonka pitäisi olla sujuvaa ja mukavaa kaikille, meneehän siinä hermo jos joku kyselee koko ajan onko tässä maitoa/kermaa/munaa/voita ja natkuttaa miten ei voi syödä sitä tai tätä.
Niin. Toisten ideologiset valinnat ovat temppuilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on itselleni pyhä asia, enkä pidä, jos sitä joku tuhlaa, arvostelee, haaskaa jne. Onhan se hienoa, jos pystyy rakentamaan identiteettiään ylenkatsomalla eläinperäisiä ruoka-aineita. Minun pöytääni ei ole asiaa ronkeloimaan. Hyönteisravintoa pitäisi lisätä proteiininlähteenä, mutta nämä kehityksen jarrut eivät tietenkään voi tätä kehitystä tukea yrittäessään pitää sädekehänsä kirkkaana.
Se, ettei halua satututtaa mitään eläintä ravintonsa vuoksi on identiteettiä rakentavaa ylenkatsetta raaka-aineelle?
Vähintään jännä ajatusketju.
Yleensä on, koska puheet ja teot eivät useinkaan kohtaa. Näin ei onneksi aina ole. Tuohon jo jossain viestissä mainittuun juureksien syöntiin kompastuu wannabevegaanit säälittävän usein. Todelliset aatteelliset, uskonnolliset ja terveydelliset syyt ja niiden noudattaminen on mielestäni kunnioitettavaa.
Inhoan kaikkia fanaatikkoja, jotka menee aate edellä silloinkin, kun se ei ole järkevää, ja paasaavat aiheesta aina "sopivan" paikan tullen. Tällaiset ihmiset inhoavat kaikkia, jotka eivät toimi juuri heidän arvojensa mukaan.
Vegaaneja en inhoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että kovinkaan moni varsinaisesti vegaaneja vihaa, mutta se saattaa ärsyttää että vegaanit tekevät yleensä muidenkin elämän hankalaksi temppuilullaan. Jos vaikka lähdetään mökille porukalla ja tarkoitus tehdä yhteiset ruuat, tulee hommasta paljon monimutkaisempaa jos porukasta yksi on vegaani. Tai jos ollaan työporukalla menossa lounaalle, pitää paikka valita aina sen yhden mukaan. Syöminen on sosiaalinen tapahtuma jonka pitäisi olla sujuvaa ja mukavaa kaikille, meneehän siinä hermo jos joku kyselee koko ajan onko tässä maitoa/kermaa/munaa/voita ja natkuttaa miten ei voi syödä sitä tai tätä.
Niin. Toisten ideologiset valinnat ovat temppuilua.
Niistä voi tehdä temppuilua, tai olla tekemättä. Tämä juuri erottaa jyvät akanoista.
Jännä miten toisia ärsyttää vegaanien "kehuminen" ruuillaan esim. Facebookissa. Nyt kun grillauskausi on taas käsillä, on Facessa enemmänkin kyvia makkaroista yms. grillituotteista. Eikö tämäkin ole oman ruokavalion kehumista ja esille tuontia?
Itse luovuin vegaaniudesta, kun en jaksanut työkaverien jatkuvia kommentteja ruuastani. Lisäksi käyn nykyään pelkästään ulkona syömässä ja mieluiten sellaisten kanssa jotka tajuaa olla hiljaa aiheesta. Luovuin kahvihuoneessa syömisestä, kun aina joku tuli viisastelemaan, että minkälaista "kanaa" minulla nyt on. Nykyäänkin pyrin syömään vegaanisesti mahdollisimman paljon, mutta syön silloin tällöin kalaa ja maito/muna on ok kastikkeissa jos on valmiina hampurilaisessa. Alunperinkin työpaikalla piilottelin aihetta mahdollisimman pitkään, kun miesvaltainen ala.
Vegaaniruuasta kaikilla on joku mielipide, ja alkaa hirveä hurskastelu jos minulla sattuu olemaan nahkakengät ja laukku, mutta söisin vegaaniruokaa. Miksi ei vain voi tehdä oman mielensä mukaisia päivittäisiä valintoja, vaan heti pitää olla kiihkovegaani myös lihansyöjien mielestä?
Yksi asia, mikä minua vegaaneissa ärsyttää on se, että osa heistä ei esimerkiksi hyväksy metsästystä. Ymmärrän, jos pitää lihan tehotuotantoa epäeettisenä (koska sitähän se valitettavan usein on), mutta metsästyksen avulla säädellään eläinkantoja ja ilman sitä jotkut lajit pääsisivät lisääntymään liiaksi, mikä toisi haittaa monille muille eliölajeille. Enkä oikein jaksa uskoa, että siitä seuraisi mitään hyvää, jos koko maailma lopettaisi lihansyönnin kokonaan, vaikka olen sitä mieltä että monet saisivat syödä kasviksia enemmän. Loppujen lopuksi ihmiset kuitenkin ovat sekasyöjiä, liha ei ole pahaksi jos sitä ei syö liikaa.
En nyt kuitenkaan väitä, että kaikki vegaanit olisivat ärsyttäviä :D
Vierailija kirjoitti:
Itse luovuin vegaaniudesta, kun en jaksanut työkaverien jatkuvia kommentteja ruuastani. Lisäksi käyn nykyään pelkästään ulkona syömässä ja mieluiten sellaisten kanssa jotka tajuaa olla hiljaa aiheesta. Luovuin kahvihuoneessa syömisestä, kun aina joku tuli viisastelemaan, että minkälaista "kanaa" minulla nyt on. Nykyäänkin pyrin syömään vegaanisesti mahdollisimman paljon, mutta syön silloin tällöin kalaa ja maito/muna on ok kastikkeissa jos on valmiina hampurilaisessa. Alunperinkin työpaikalla piilottelin aihetta mahdollisimman pitkään, kun miesvaltainen ala.
Vegaaniruuasta kaikilla on joku mielipide, ja alkaa hirveä hurskastelu jos minulla sattuu olemaan nahkakengät ja laukku, mutta söisin vegaaniruokaa. Miksi ei vain voi tehdä oman mielensä mukaisia päivittäisiä valintoja, vaan heti pitää olla kiihkovegaani myös lihansyöjien mielestä?
Minullakin on muutamat nahkakengät, vaikka (melko tuore kylläkin) vegaani olenkin. Olen ajatellut asian niin, että kerran viidessä vuodessa ostetut kengät (varsinkin kun kengät saattavat olla kirpparilta) ei mitenkään vesitä sitä, että teen joka päivä ruokakaupassa omaan moraaliin sopivia valintoja.
Tosi kurjaa noin muuten, että pitää kuunnella kettuilua ruokavaliostaan. Minua itseäni ärsyttää "vitseiksi" naamioitu vittuilu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vegaaneissa on se ongelma että he syyllistävät ja saavat muut tuntemaan jatkuvasti syyllisyyttä omista henkilökohtaisista valinnoistaan.
Jos tuntuu syylliseltä, niin ehkä sille on joku syy? :D
Terveisin ei-vegaani
Mielenkiintoinen mielipide. Jos mies jatkuvasti syyllistää vaimoaan sanomalla että tämä on huono äiti, vaimo ja lihonnut, ja saa naisen tuntemaan syyllisyyttä, niin mies antaa bain virkistävää ajattelun aihetta?
Ei vaan jos itse sivusta seuraa miten joku muu äiti tekee asiat erilailla ja tuntee siitä syyllisyyttä niin kyllä kai sille joku syy on!
Itse en tunne syyllisyyttä siitä että grillaan pihvin vaikka joku muu olisi valinnut maissin
Minä voin sanoa sinulle että sinulla on ollut aivan liikaa seksikumppaneita ja olet sen vuoksi saastainen lutka. Voin jatkaa tämän sanomista vuosia. Jos sinulla tulee tästä jotain pahaa mieltä, syy on täysin sinun?
Ei tuo ole verrattavissa. Se olisi, että henkilöllä on paljon seksikumppaneita ja hän tuntee siitä syyllisyyttä kun näkee jonkun toisen, kenellä on vaan vähän seksikumppaneita tai on ideologisista syistä neitsyt.
Vierailija kirjoitti:
En mina vihaa vegaaneja, mutta on arsyttavaa kun siita ruokavaliosta pitaa jauhaa niin joka per-ke-leen valissa. Kaveri paivitti facebookiin etta koira soi VEGAANIjuustokakun parvekkeelta ja etta teki VEGAANIlasagnea ja oli VEGAANIteehetki. Voi luoja! Itse syon myos vegetarista/vegaanista ruokaa, mutta en koe tarpeelliseksi hehkuttaa miten VEGAANInen VEGAANIateriani on. Minulle vain 'ateria'.
Jos kaveri olisi kirjoittanut, että koira söi juustokakun parvekkeelta ja että teki lasagnea ja oli teehetki, niin ärsyttäisikö sinua silloinkin? Näitä ruokapäivityksiähän tulee joka tuutista nykyään, miksei vegaanikin saisi niitä kirjoitella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että kovinkaan moni varsinaisesti vegaaneja vihaa, mutta se saattaa ärsyttää että vegaanit tekevät yleensä muidenkin elämän hankalaksi temppuilullaan. Jos vaikka lähdetään mökille porukalla ja tarkoitus tehdä yhteiset ruuat, tulee hommasta paljon monimutkaisempaa jos porukasta yksi on vegaani. Tai jos ollaan työporukalla menossa lounaalle, pitää paikka valita aina sen yhden mukaan. Syöminen on sosiaalinen tapahtuma jonka pitäisi olla sujuvaa ja mukavaa kaikille, meneehän siinä hermo jos joku kyselee koko ajan onko tässä maitoa/kermaa/munaa/voita ja natkuttaa miten ei voi syödä sitä tai tätä.
Niin. Toisten ideologiset valinnat ovat temppuilua.
Niistä voi tehdä temppuilua, tai olla tekemättä. Tämä juuri erottaa jyvät akanoista.
Jos työporukka on menossa lounaalle, niin se, että valitaan ravintola josta jokainen saa sopivaa ruokaa ilmeisesti kuuluu tähän temppusarjaan? Vai jääkö se, kenelle ei tarjota sopivaa ruokaa, syömättä? Vai ihan muiden mieliksi syö samaa mitä toisetkin (vaikka se ei omaan vakaumukseen sovikaan)?
Vierailija kirjoitti:
Olen 17v ja asun vielä kotona. Olen viime aikoina lukenut useita kirjoja ja artikkeleita lihatalouden ja lihansyönnin haittoihin ja olen alkanut harkita vakavasti vegaaniutta. Minulla ei kuitenkaan lukion, läksyjen ja pitkien koulumatkojen jälkee jää aikaa ruoanlaittoon, joten en voi tehdä itselleni omia kasvisruokia. En kuitenkaan halua vaivata äitiäni vaatimalla omia, erillisiä kasvisruokia. Aion muuttaa ruokavalioni vasta kun muutan omilleni.
en.
Mikään ei estä valitsemasta koulussa kasvisruokaa, jos se on arvomaailmasi mukaista. Äitisi ei kokkaa koulussa. Hyvä askel kohti vegaaniutta. Ja ei, en ole itse vegaani.
Vierailija kirjoitti:
Tuoreilla vegaaneilla on juuri tämä ongelma, kun he havahtuvat näihin syihin olla vegaani, ja kun he huomaavat kuinka helppoa se loppujenlopuksi on, että haluavat sen enempää sitä miettimättä kertoa siitä muillekin, koska, miksi ei? He eivät kuitenkaan tunne lihansyönnin psykologiaa, joka kostautuu heille..
Itse olen muuten harkitsemattomasti heittänyt läppää muiden lihansyönnistä, josta siis loukkaantuivat.. Hävettää vieläkin.
Ja tuttuakin tutumpaa minulle ovat lihansyöjät, jotka haastavat riitaa.
Tunnistan tämän käytöksen. Muistan vielä miten halusin paasata asiasta kaikille, sillä faktat olivat minulle uusia ja koin, että olisin itse halunnut jonkun kertovan minulle asiasta aiemmin. Myöhemmin pidän asian omanani niin hyvin kun pystyn, se on minulle arkista, mutta samalla salaisuus niin pitkään kun luontevasti voin sen sellaisena pitää.
Myöhemmin olen oppinut ajattelemaan asian niin, että ihmiset yleensä kokevat tarpeettoman tappamisen vääräksi, mutta käsitykset tarpeettomuudesta eriävät. Tietenkin, ihan hiljaa omassa mielessäni, arvostan eniten niitä, ketkä ovat asiasta kanssani samaa mieltä, mutta tätä ei muut tiedä.
Joskus ryhmään kommenttiin tulee piikikäs vastaus, mutta muuten vaan välttelen asiasta puhumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mina vihaa vegaaneja, mutta on arsyttavaa kun siita ruokavaliosta pitaa jauhaa niin joka per-ke-leen valissa. Kaveri paivitti facebookiin etta koira soi VEGAANIjuustokakun parvekkeelta ja etta teki VEGAANIlasagnea ja oli VEGAANIteehetki. Voi luoja! Itse syon myos vegetarista/vegaanista ruokaa, mutta en koe tarpeelliseksi hehkuttaa miten VEGAANInen VEGAANIateriani on. Minulle vain 'ateria'.
Jos kaveri olisi kirjoittanut, että koira söi juustokakun parvekkeelta ja että teki lasagnea ja oli teehetki, niin ärsyttäisikö sinua silloinkin? Näitä ruokapäivityksiähän tulee joka tuutista nykyään, miksei vegaanikin saisi niitä kirjoitella?
+vegaani saattaa vaan välttää sitä vittuilua jota saa osakseen kun laittaa kommenttia maidosta, juustosta tai vaikka pekonipastasta. En ole vegaani, mutta sisareni on ja olen tuota sivusta seurannut. Jos hän erehtyy puhumaan jugurtista niin heti joku on kysymässä että miten syö jugurttia kun on vegaani ja niin edespäin.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan kaikkia fanaatikkoja, jotka menee aate edellä silloinkin, kun se ei ole järkevää, ja paasaavat aiheesta aina "sopivan" paikan tullen. Tällaiset ihmiset inhoavat kaikkia, jotka eivät toimi juuri heidän arvojensa mukaan.
Vegaaneja en inhoa.
Tämä! Mä kuitenkin ymmärrän, että kun jokin asia on toisella uusi - olipa kyse veganismista, karppauksesta, luomuruuasta, uskonnollisesta heräämisestä tai vaikka tupakanpolton tai alkoholinkäytön lopettamisesta - niin henkilö mielellään puhuu asiasta ja kertoo, kuinka hyvä juttu tämä asia on. Normaalilla ihmisellä hypetys kestää kuitenkin vain vähän aikaa ja menee ohi, kun uudesta asiasta on tullut elämäntapa.
Seli seli. Jos haluat syödä kasviruokaa, syö, ei sun tarvi selitellä. Kauheimpia on nää "luovuin kasvisruoasta, kun en kestänyt arvostelua työpaikalla." Tällöin et ole aito kasvissyöjä, so what, mitä sitä selittelemään. Et vaan ole vielä valmis, vaan haluat syödä lihaa. Se on kuitenkin vallitseva trendi, ja pääsääntöisesti kasvinsyöjät saavat osakseen pilkkaa. Mutta se kestetään, eikö vaan, siskot? Ehkä veljetkin...jos ollaan aitoja kasvissyöjiä tai vegaaneja.
Ihme itkupillejä. Jos on vakaumus tms, niin onko kovinki vahvalla pohjalla, jos pieni nälviminen saa pois tolaltaan. Järkyttävää valitusta. Monet ovat valmiita kuolemaankin aatteidensa ja vakaumustensa takia, ni täällä itketään, jos joku työpaikalla vitsailee ruokavaliosta. :D Ootte te kans. Jotai hyvien perheiden "radikaalinuoria".
Mihin on kadonnut sana "vegetaristi"?
Maailmassa on varmaan miljardi vegetaristia Intiassa ym. Mutta täällä länsimaissa hifistellään vegaaniudella.
Vegaanit häviää vikkelään, jos tulee Suomessa ruuasta pulaa. Se on sellainen uusilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Mihin on kadonnut sana "vegetaristi"?
Maailmassa on varmaan miljardi vegetaristia Intiassa ym. Mutta täällä länsimaissa hifistellään vegaaniudella.
Vegaanit häviää vikkelään, jos tulee Suomessa ruuasta pulaa. Se on sellainen uusilmiö.
Taitaa ne laatupihvit olla ensimmäiset, jotka ruokapulassa lautasilta katoavat. Enemmän ihmeissään ovat ne, joiden mielestä rehut kuuluu pupuille ja lautaselle pelkkä liha. Jos äärilaitoja lähdetään viivoilla asettelemaan.
Se, ettei halua satututtaa mitään eläintä ravintonsa vuoksi on identiteettiä rakentavaa ylenkatsetta raaka-aineelle?
Vähintään jännä ajatusketju.