Lue keskustelun säännöt.
Toiveena vauva-blogi
03.05.2016 |
Täällä oli joitakin kuukausia sitten paljon keskustelua tästä blogista ja sen kirjoittajasta. Viime aikaiset kuulumiset näytti niin hyvältä varsinkin aiempaan verrattuna, että ajattelin aloittaa hyvän mielen ketjun tästä. Minä ainakin tulin hyvälle tuulelle, vaikka viimeisin ahmimis-postaus ei olekaan mitenkään iloinen. Mutta muutoin siellä kirjoittelee aivan kuin toinen ihminen! :)
Kommentit (2566)
Vierailija kirjoitti:
...ihanko oikeasti edellisestä yliannostuksesta on vasta 3 kk, ja bloggaaja on silti saanut psykiatrilta vihreää valoa uusiin lapsettomuushoitoihin?! Ei voi olla totta! :( Jokin Tässä löytää ja pahasti...
Mietin, että voisiko tuosta klinikan toiminnasta tehdä valituksen, tai ainakin jonkun tutkintapyynnön? Ei taida olla ihan normaalia toimintaa heillä, vaikka yksityinen onkin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...ihanko oikeasti edellisestä yliannostuksesta on vasta 3 kk, ja bloggaaja on silti saanut psykiatrilta vihreää valoa uusiin lapsettomuushoitoihin?! Ei voi olla totta! :( Jokin Tässä löytää ja pahasti...
Mietin, että voisiko tuosta klinikan toiminnasta tehdä valituksen, tai ainakin jonkun tutkintapyynnön? Ei taida olla ihan normaalia toimintaa heillä, vaikka yksityinen onkin..
Mietin samaa, blogissa kuitenkin oli jossain mainittuna klinikan nimi.. .
Jossain vaiheessa kirjoitti että on hyväksynyt sen että jää lapsettomaksi mutta samalla ruiskutteli tavaraa sisään.
Ja juuri tuo ettei halua yhtään kiertoa jättää väliin.
Ymmärrän sen, että haluaa kovasti lapsen, mutta pitäisi saada ensin oma pää parempaan kuntoon ja elämä tasapainoon. Epävakaa oireilee aika vahvasti, kun toisena päivänä sitä ja toisena tätä.
Itekin mielenterveyskuntoutuja ja haluan lapsen, mutta tiedostan sen, etten sellaiseen ala vielä vuosiin, koska lapsen etu menee kaiken edelle.
Puhuu yliannostuksistaan kuin niistä olisi jo vuosia, vaikka niistä on muutama kuukausi. Mitäs sitten jos ja kun tulee elämässä lisää vastoinkäymisiä. Parissa kuukaudessa ei yleensä ihmeitä tapahdu.
Nyt on pahoittanut (taas kerran) mielensä kommenteista ja ulkoistaa kommenttien valvonnan. Aika pahasti vaihtelee mieli, välillä estää kommentoinnin, parin päivän päästä sallii sen kaikille, sitten taas estää, sitten vain rekisteröityneille ihmisille jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä vaikuttaisi olevan niin vahva lääkitys että ei mikään ihme ettei nuo ihmisenalut pysy sisällä.
Aika kepeä suhtautuminen liikennerikkomukseensa (plus on poistanut toisen osapuolen kaikki kommentit):
Toiveena vauva.25. toukokuuta 2016 klo 10.49
Poliisin tiedossa mikä? :'DDDD kiitos päivän nauruista :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko meno paljoa enää järjettömämmäksi mennä? Pari kuukautta sitten herännyt yliannostuksen jälkeen sairaalasta ja ei kun "tavaraa sisään" samantien vauvan toivossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut blogia, mutta voisiko olla keksinyt osan jutuista? Jos ei edes pääsisi oikeasti lapsettomuushoitoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin toivoin, että saisi lapsen, mutta näitten seikkojen valossa, mitä on paljastanut luonteestaan ja mielensä sairaudesta, vääristyneestä "toiveesta" eli pakkomielteestä, niin en toivo enää. Yksikään lapsi ei ole tuollaista vanhempaa ansainnut, joka on noin sekaisin! Veikkaampa, että käy yksityisellä klinikalla juurikin siksi, että siellä ei ole lääkäreillä/henkilökunnalla mitään mustaa valkoisella psyykkisen puolen sairaskertomuksista ja osastojaksoista. Julkisella puolella hoidot olisi evätty noin vaikeitten psyykkisten ongelmien tullessa tietoon. Ei ole muuta kuin se, mitä N valitsee kertoa, tokkopa klinikalla tiedetään itsariyrityksistä ja yliannostuksista.
Onpas poistellut kauheasti postauksia. Oikeastaan kaikki selostukset "siittäjästä" ja kuvaukset miten homma toimii jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas poistellut kauheasti postauksia. Oikeastaan kaikki selostukset "siittäjästä" ja kuvaukset miten homma toimii jne.
No yksi postaus ainakin lähti sen jälkeen kun muistutettiin, että siihen mahdollisen lapsen isään kannattaisi oikeasti tutustua ensin (kertoman mukaan nähneet vain pari kertaa ennen yrityksen aloitusta).
Kun näinhän se on: Tuntematon ihminen on tuntematon, ja ensiaskel hyvään vanhemmuuteen on valita sille lapselleen hyvä toinen vanhempi. Olen itse ollut parisuhdeväkivallan uhri ja tosiaan sitä väkivaltaisuuttakin ihminen voi salata pitkäänkin. Ja tuo exäni muuten suhteen alusta asti puhui siitä, miten kovasti haluaisi lapsen.. No, kerran oli epäilys että olisin raskaana ja siitä huolimatta hän hakkasi minut kunnolla, kun oli saanut taas vaihteeksi raivarit jostain..
Kauhea ajatellakin, jos olisin hänen kanssaan lapsen erehtynyt tekemään ja nimenomaan siksi mielelläni "paasaan", että tutustukaa ihmiset rauhassa ennen noin isoja päätöksiä.
Luin toista keskustelua, joka on mielestäni malliesimerkki mitä voi käydä, kun tekee lapsia liki tuntemattoman kanssa (vaikkakin sen keskustelun ap oli sentään seurustellut tyypin kanssa pari kuukautta) http://www.vauva.fi/keskustelu/2583941/ex_on_estanyt_kaikkialla
Nyt blogi on vai kutsuttujen luettavana...
Yolomolo kirjoitti:
Nyt blogi on vai kutsuttujen luettavana...
No ohhoh! Sääliksi käy jos tuonne kuvioon syntyy uusi viaton ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Kuka sitä vauva-blogia toivoo?
Siinä tapauksessa otsikko olis "toiveena vauvablogi"
Nyt puhutaan Toiveena Vauva-blogista
Huhhuh, melkoinen postaus "opettavaisesta vuodesta". Oon pitkään seurannut tätä blogia, mutta nyt kyllä.. Aivan hirveetä luettavaa taas. Kuka tälle ihmiselle suostuu tekemään vielä hoitoja? Tässä tapauksessa kyseessä on selkeästi todella huonossa hoitotasapainossa oleva psyykkinen sairaus (epävakaalle tyypillisesti), ja sairaudelle tyypillistä mielialojen vaihtelua ja toimintakyvyn vaihtelua. Ja nyt taitaa olla vuorossa se seesteisempi vaihe sairauden kulkua, parin kuukauden päästä voi olla taas jo ihan muuta. Ja silti niihin hoitoihin pitää päästä??!! Ja siinä sivussa yrittää lasta vielä luovuttajalla (tai siis siittäjällä, kuten itse ilmaisee).
Olen joskus itse pohtinut, että jos meidän hoidoista alkioita jää yli, niin vakavasti harkitsemme niitä luovuttaa alkio adoptioon. Mutta, tähän blogiin kun eksyin, olen mieleni tainnut muuttaa.. Ikävä kyllä.