Lue keskustelun säännöt.
vapun kunniaksi: mihin yhteiskuntaluokkaan koet kuuluvasi?
Kommentit (70)
Tuossa oli joku listaus 1-6.
Mun luokka taitaa olla jotain 6 ja kuoleman välissä. Miksei valtio voi avustaa itsemurhan teossa? Ei olisi pelkoa epäonnistumisesta, eikä kenenkään tarvitsisi löytää mua ja mahdolliesti traumatisoitua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole koskaan avautunu nuo alempi ja ylempi keskiluokka. Miten ne määritellään? En edes tiedä, mihin itse kuuluisin. Ei kai Suomessa edes ole sillä lailla yhteiskuntaluokkia kuin joissain muissa kulttuureissa? No, kertokaa te, mihin mä kuulun: mulla on ylempi korkeakoulututkinto, mulla on koulutusta vastaava vakituinen työ, vuositulot n. 60t, olen eronnut ja mulla on yhteishuoltajuus kahdesta alakouluikäisestä lapsesta. Onko siinä olennaisimmat?
Ylemmällä keskiluokalla on harvinaisempia taitoja, minkä takia heidän tulonsa ovat paremmat ja asemansa vakaampi ja turvatumpi. Esim. lääkärit, juristit, professorit, monet asiantuntijat.
Alemman keskiluokan ammatteihin ei vaadita yhtä harvinaisia taitoja, minkä takia heidät on helpompi korvata. Tästä johtuen ansiotaso on alempi ja asema turvattomampi. Esim. opettajat, poliisit, toimistotyöntekijät.
Työväenluokassa on ammatteja, joihin ei vaadita juurikaan taitoja. Esim. kaupan kassa. Kuka tahansa voi päivän perehdytyksellä tehdä ko. työtä.
Taitojen lisäksi on myös kykyjä. Jotkut kyvyt löytyvät kaikilta terveiltä ihmisiltä, mutta eivät samassa laajuudessa ja jotkut kyvyt taas ovat harvinaisempia. Käytännössä monissa töissä työväenluokkaisen miehen korvaaminen asiantuntijanaisilla johtaisi työn tehokkuuden alenemiseen tai romahtamiseen kykyjen puuttuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole koskaan avautunu nuo alempi ja ylempi keskiluokka. Miten ne määritellään? En edes tiedä, mihin itse kuuluisin. Ei kai Suomessa edes ole sillä lailla yhteiskuntaluokkia kuin joissain muissa kulttuureissa? No, kertokaa te, mihin mä kuulun: mulla on ylempi korkeakoulututkinto, mulla on koulutusta vastaava vakituinen työ, vuositulot n. 60t, olen eronnut ja mulla on yhteishuoltajuus kahdesta alakouluikäisestä lapsesta. Onko siinä olennaisimmat?
Ylemmällä keskiluokalla on harvinaisempia taitoja, minkä takia heidän tulonsa ovat paremmat ja asemansa vakaampi ja turvatumpi. Esim. lääkärit, juristit, professorit, monet asiantuntijat.
Alemman keskiluokan ammatteihin ei vaadita yhtä harvinaisia taitoja, minkä takia heidät on helpompi korvata. Tästä johtuen ansiotaso on alempi ja asema turvattomampi. Esim. opettajat, poliisit, toimistotyöntekijät.
Työväenluokassa on ammatteja, joihin ei vaadita juurikaan taitoja. Esim. kaupan kassa. Kuka tahansa voi päivän perehdytyksellä tehdä ko. työtä.
Sinulla on oudot käsitykset koulutuksista. Voisin sanoa, että virassa olevan fysiikan opettajan asema on aika turvattu, eikä häntä kuka vaan korvaa. Samoin moni työväenluokan ammatti vaatii kunnon ammatillisen koulutuksen, ja usein pitkän perehdytyksen vaativan laitteiston hoitoon. Siksi moni työväenluokan ammatti on ihan hyvin palkattu, ja lakolla uhkaamalla on saatu parempia etuja kuin keskiluokkaisissa ammateissa.
Vierailija kirjoitti:
Oon opiskelija, onks se luokka?
Ei. Nuoren luokan ja aseman yhteiskunnassa määrää hänen perheensä luokka ja asema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja. Edustan kurjalistoa.
Riippuu millä mittarilla tarkastelee. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa tulojen lisäksi monet muut eri mittarit, kuten vaikka kulttuuritottumukset. Olet lähihoitaja, jonka palkka lisineen on kirjastotädin tasolla, ellei parempikin. Silti sinä olet työväenluokkaa, kirjastontäti keskiluokkaa. Siinä on se koulutuksellinen näkokulma. Sitten on vaikka menestyvä autokauppias ja sinä. Autokauppias katsoo telkkarista Latelaa, mutta sinä harrastat kulttuuria, luet paljon, käyt näyttelyissä. Silloin sinä olet kulutustottumuksiltasi (kulttuuri) keskiluokkaa, autojoppari taas sitä alempaa luokkaa. Jne. Mittareita on paljon, tulotaso ei yksin kerro totuutta. Tiedän itse yhden hyvin sivistyneen lähihoitajan, joka elää kaikinpuolin keskiluokkaista elämää, lukuunottamatta koulutustaan.
Eikö olisi aika luopua noista korkeuskäsitteistä? Miksi se telkkarin katsominen olisi jotenkin alhaisempaa kuin oopperassa käyminen? Turhaa ihmisten syyllistämistä ja painostamista harrastamaan sellaisia asioita, joista eivät tule onnelliseksi. Miksi ei voi puhua vain eri asioita tekeviä ja eri asioista kiinnostuneista ihmisistä? Se että tykkää tehdä jotain asiaa ei ole mikään saavutus, jonka takia ihminen pitäisi nostaa jonkun toisen yläpuolelle tai päinvastoin.
No minä en ole niitä keksinyt, vaan ne on esitelty sosiologian opinnoissa yliopistolla. Mielestäni ihan hyvät jaottelut, mutta siitä asiasta en jaksa alkaa vänkäämään sunnuntai-iltana.
Voi vittu taas näitä egoboostauskyselyitä. Pidä tunkkis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen swidun köyhä, tulot olleet lähes koko aikuisiän reilusti alle 1000€/kk, vaikka töitä tehnytkin aina, kun on ollut mahis.
Suku muuten alkujaan torppariperhe, tosin taustalta löytyy myös huutolaislapsi ja aatelisiakin. :D
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja. Edustan kurjalistoa.
Riippuu millä mittarilla tarkastelee. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttaa tulojen lisäksi monet muut eri mittarit, kuten vaikka kulttuuritottumukset. Olet lähihoitaja, jonka palkka lisineen on kirjastotädin tasolla, ellei parempikin. Silti sinä olet työväenluokkaa, kirjastontäti keskiluokkaa. Siinä on se koulutuksellinen näkokulma. Sitten on vaikka menestyvä autokauppias ja sinä. Autokauppias katsoo telkkarista Latelaa, mutta sinä harrastat kulttuuria, luet paljon, käyt näyttelyissä. Silloin sinä olet kulutustottumuksiltasi (kulttuuri) keskiluokkaa, autojoppari taas sitä alempaa luokkaa. Jne. Mittareita on paljon, tulotaso ei yksin kerro totuutta. Tiedän itse yhden hyvin sivistyneen lähihoitajan, joka elää kaikinpuolin keskiluokkaista elämää, lukuunottamatta koulutustaan.
Eikö olisi aika luopua noista korkeuskäsitteistä? Miksi se telkkarin katsominen olisi jotenkin alhaisempaa kuin oopperassa käyminen? Turhaa ihmisten syyllistämistä ja painostamista harrastamaan sellaisia asioita, joista eivät tule onnelliseksi. Miksi ei voi puhua vain eri asioita tekeviä ja eri asioista kiinnostuneista ihmisistä? Se että tykkää tehdä jotain asiaa ei ole mikään saavutus, jonka takia ihminen pitäisi nostaa jonkun toisen yläpuolelle tai päinvastoin.
No minä en ole niitä keksinyt, vaan ne on esitelty sosiologian opinnoissa yliopistolla. Mielestäni ihan hyvät jaottelut, mutta siitä asiasta en jaksa alkaa vänkäämään sunnuntai-iltana.
Ja kysehän ei ole "painostamisesta", vaan siitä mitä ihminen vapaaehtoisesti haluaa tehdä. Se on se mikä antaa viitteitä viiteryhmästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole koskaan avautunu nuo alempi ja ylempi keskiluokka. Miten ne määritellään? En edes tiedä, mihin itse kuuluisin. Ei kai Suomessa edes ole sillä lailla yhteiskuntaluokkia kuin joissain muissa kulttuureissa? No, kertokaa te, mihin mä kuulun: mulla on ylempi korkeakoulututkinto, mulla on koulutusta vastaava vakituinen työ, vuositulot n. 60t, olen eronnut ja mulla on yhteishuoltajuus kahdesta alakouluikäisestä lapsesta. Onko siinä olennaisimmat?
Ylemmällä keskiluokalla on harvinaisempia taitoja, minkä takia heidän tulonsa ovat paremmat ja asemansa vakaampi ja turvatumpi. Esim. lääkärit, juristit, professorit, monet asiantuntijat.
Alemman keskiluokan ammatteihin ei vaadita yhtä harvinaisia taitoja, minkä takia heidät on helpompi korvata. Tästä johtuen ansiotaso on alempi ja asema turvattomampi. Esim. opettajat, poliisit, toimistotyöntekijät.
Työväenluokassa on ammatteja, joihin ei vaadita juurikaan taitoja. Esim. kaupan kassa. Kuka tahansa voi päivän perehdytyksellä tehdä ko. työtä.
Taitojen lisäksi on myös kykyjä. Jotkut kyvyt löytyvät kaikilta terveiltä ihmisiltä, mutta eivät samassa laajuudessa ja jotkut kyvyt taas ovat harvinaisempia. Käytännössä monissa töissä työväenluokkaisen miehen korvaaminen asiantuntijanaisilla johtaisi työn tehokkuuden alenemiseen tai romahtamiseen kykyjen puuttuessa.
Kyky on valmius, joka koulutuksen ja harjoituksen myötä muuttuu taidoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole koskaan avautunu nuo alempi ja ylempi keskiluokka. Miten ne määritellään? En edes tiedä, mihin itse kuuluisin. Ei kai Suomessa edes ole sillä lailla yhteiskuntaluokkia kuin joissain muissa kulttuureissa? No, kertokaa te, mihin mä kuulun: mulla on ylempi korkeakoulututkinto, mulla on koulutusta vastaava vakituinen työ, vuositulot n. 60t, olen eronnut ja mulla on yhteishuoltajuus kahdesta alakouluikäisestä lapsesta. Onko siinä olennaisimmat?
Ylemmällä keskiluokalla on harvinaisempia taitoja, minkä takia heidän tulonsa ovat paremmat ja asemansa vakaampi ja turvatumpi. Esim. lääkärit, juristit, professorit, monet asiantuntijat.
Alemman keskiluokan ammatteihin ei vaadita yhtä harvinaisia taitoja, minkä takia heidät on helpompi korvata. Tästä johtuen ansiotaso on alempi ja asema turvattomampi. Esim. opettajat, poliisit, toimistotyöntekijät.
Työväenluokassa on ammatteja, joihin ei vaadita juurikaan taitoja. Esim. kaupan kassa. Kuka tahansa voi päivän perehdytyksellä tehdä ko. työtä.
Sinulla on oudot käsitykset koulutuksista. Voisin sanoa, että virassa olevan fysiikan opettajan asema on aika turvattu, eikä häntä kuka vaan korvaa. Samoin moni työväenluokan ammatti vaatii kunnon ammatillisen koulutuksen, ja usein pitkän perehdytyksen vaativan laitteiston hoitoon. Siksi moni työväenluokan ammatti on ihan hyvin palkattu, ja lakolla uhkaamalla on saatu parempia etuja kuin keskiluokkaisissa ammateissa.
Taidat projisoida lähinnä omia käsityksiäsi. Jos johonkin ammattiin vaaditaan pitkähkö koulutus ja sen palkkaus on hyvä, niin määritelmällisesti se on alemman keskiluokan ammatti.
Toisaalta paperimiehen koulutus verrattuna sairaanhoitajan koulutukseen on selkeästi lyhyempi. Näin ollen paperimies on vähän rajatapaus, mutta sanoisin sen olevan enemmän työväenluokkainen, sillä lähes kenestä vain voi kouluttaa paperimiehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö kadulla sen kaivonkannen?
Minä olen sen alla.
Ruskeassa vedessä istun, alaspäin valuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö kadulla sen kaivonkannen?
Minä olen sen alla.
Ruskeassa vedessä istun, alaspäin valuen.
7+
Terveisin äidinkielen opettaja.
Alemman tason mies. Muulla ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokassa on ammatteja, joihin ei vaadita juurikaan taitoja. Esim. kaupan kassa. Kuka tahansa voi päivän perehdytyksellä tehdä ko. työtä.
Niin, teoriassa voi. Kaupan kassaksi tai siivoojaksi ei välttämättä pääse, jos sattuu olemaan työtön korkeakoulutettu. Tämä on tietysti toisen keskustelun aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokassa on ammatteja, joihin ei vaadita juurikaan taitoja. Esim. kaupan kassa. Kuka tahansa voi päivän perehdytyksellä tehdä ko. työtä.
Niin, teoriassa voi. Kaupan kassaksi tai siivoojaksi ei välttämättä pääse, jos sattuu olemaan työtön korkeakoulutettu. Tämä on tietysti toisen keskustelun aihe.
Ajattelet asiaa väärästä näkökulmasta. Kauppias voi ottaa kenet tahansa töihin ja kouluttaa päivässä operoimaan kassaa. Se että tulijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, on ihan eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole koskaan avautunu nuo alempi ja ylempi keskiluokka. Miten ne määritellään? En edes tiedä, mihin itse kuuluisin. Ei kai Suomessa edes ole sillä lailla yhteiskuntaluokkia kuin joissain muissa kulttuureissa? No, kertokaa te, mihin mä kuulun: mulla on ylempi korkeakoulututkinto, mulla on koulutusta vastaava vakituinen työ, vuositulot n. 60t, olen eronnut ja mulla on yhteishuoltajuus kahdesta alakouluikäisestä lapsesta. Onko siinä olennaisimmat?
Ylemmällä keskiluokalla on harvinaisempia taitoja, minkä takia heidän tulonsa ovat paremmat ja asemansa vakaampi ja turvatumpi. Esim. lääkärit, juristit, professorit, monet asiantuntijat.
Alemman keskiluokan ammatteihin ei vaadita yhtä harvinaisia taitoja, minkä takia heidät on helpompi korvata. Tästä johtuen ansiotaso on alempi ja asema turvattomampi. Esim. opettajat, poliisit, toimistotyöntekijät.
Työväenluokassa on ammatteja, joihin ei vaadita juurikaan taitoja. Esim. kaupan kassa. Kuka tahansa voi päivän perehdytyksellä tehdä ko. työtä.
Taitojen lisäksi on myös kykyjä. Jotkut kyvyt löytyvät kaikilta terveiltä ihmisiltä, mutta eivät samassa laajuudessa ja jotkut kyvyt taas ovat harvinaisempia. Käytännössä monissa töissä työväenluokkaisen miehen korvaaminen asiantuntijanaisilla johtaisi työn tehokkuuden alenemiseen tai romahtamiseen kykyjen puuttuessa.
Kyky on valmius, joka koulutuksen ja harjoituksen myötä muuttuu taidoksi.
Hyvä on mutta biologisista syistä naisten "taidot" monissa ammateissa ovat huonommat.
Eikö olisi aika luopua noista korkeuskäsitteistä? Miksi se telkkarin katsominen olisi jotenkin alhaisempaa kuin oopperassa käyminen? Turhaa ihmisten syyllistämistä ja painostamista harrastamaan sellaisia asioita, joista eivät tule onnelliseksi. Miksi ei voi puhua vain eri asioita tekeviä ja eri asioista kiinnostuneista ihmisistä? Se että tykkää tehdä jotain asiaa ei ole mikään saavutus, jonka takia ihminen pitäisi nostaa jonkun toisen yläpuolelle tai päinvastoin.