Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitihullu
01.05.2016 |
On tullut kokoajan pimeemmäksi
Parasta jättää vastaamatta! Tätä soopaa tulee taukoomatta joka päivä. Persoonallisuushäiriöiseen ei puhe tehoa
Kommentit (76)
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä on mielenkiintoisia juttuja. Ei ole ensimmäinen palstatapaus, jonka mielenterveyden heikkenemistä saa seurata aitiopaikalta. Kuinka pimeitä juttuja nää päässään hautoo. Ja päältäpäin ei näistäkään näkisi irl, kuinka valtavan itsekeskeisiä, mustia ja tuhoavia nää ajatukset on. Toivottavasti tällä tyypillä on kuitenkin sillä lailla skarppi mies, että tajuaa suojella lapsia. Tän äitihullun kirjoitukset oli alkuun vaan manipuloivia ja aggressiivisia, nyt niissä alkaa olla jo sellaisia piirteitä, että lasten turvallisuus on vaarassa.
Musta on jotenkin ahdistavaa. Tosiaan tulee kokoajan hullummaksi. Ja ketjuja tulee myös kiihtyvällä tahdilla. Raivo on niissä enemmän ja enemmän mukana
Totta kai ne ovat ahdistavia. Onhan se ahdistavaa ajatella äitiä, jonka onnellisuutta lapset kannattelevat, ja epäonnistuvat siinä väistämättä. Tosi surkuhan siinä käy lapsia.
Mutta noin muuten on mielenkiintoista nähdä, että miten ihminen aste asteelta liukuu syvemmälle omaan maailmaansa, ja kuinka suurta tyydytystä hän saa tuhoavista, väkivaltaisista ajatuksistaan. Sehän auttaa ymmärtämään, mitä kenties on tapahtunut monen muunkin ihmisen päässä, joista ei koskaan oikein tajunnut että miksi piti tuhota se kaunis jonka elämä hänelle antoi.
Mikä kaunis, jos ajattelee mun äitisuhdetta?
Ai mitä kaunista tuhoat?
- itsesi. Tuhoat itsesi.
- lapsesi. Vahingoitat lapsiasi.
- miehesi. Vahingoitat miestäsi.
Sitä ennen oli jo tuhottu asioita. Enkä mä mikään kaunis ollut tai ole. Tai ehkä ennen sitä kun minut tuhottiin, olin.
Aiemmin kirjoitit, että näet käytöksesi ongelmallisena, mutta sitten kuitenkin mielestäsi saat käyttäytyä väärin miestäsi ja lastasi kohtaan, koska... Eli oikeastaan et näe toimintaasi ongelmallisena, vaan koet, että sinulla on oikeus siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä on mielenkiintoisia juttuja. Ei ole ensimmäinen palstatapaus, jonka mielenterveyden heikkenemistä saa seurata aitiopaikalta. Kuinka pimeitä juttuja nää päässään hautoo. Ja päältäpäin ei näistäkään näkisi irl, kuinka valtavan itsekeskeisiä, mustia ja tuhoavia nää ajatukset on. Toivottavasti tällä tyypillä on kuitenkin sillä lailla skarppi mies, että tajuaa suojella lapsia. Tän äitihullun kirjoitukset oli alkuun vaan manipuloivia ja aggressiivisia, nyt niissä alkaa olla jo sellaisia piirteitä, että lasten turvallisuus on vaarassa.
Musta on jotenkin ahdistavaa. Tosiaan tulee kokoajan hullummaksi. Ja ketjuja tulee myös kiihtyvällä tahdilla. Raivo on niissä enemmän ja enemmän mukana
Totta kai ne ovat ahdistavia. Onhan se ahdistavaa ajatella äitiä, jonka onnellisuutta lapset kannattelevat, ja epäonnistuvat siinä väistämättä. Tosi surkuhan siinä käy lapsia.
Mutta noin muuten on mielenkiintoista nähdä, että miten ihminen aste asteelta liukuu syvemmälle omaan maailmaansa, ja kuinka suurta tyydytystä hän saa tuhoavista, väkivaltaisista ajatuksistaan. Sehän auttaa ymmärtämään, mitä kenties on tapahtunut monen muunkin ihmisen päässä, joista ei koskaan oikein tajunnut että miksi piti tuhota se kaunis jonka elämä hänelle antoi.
Mikä kaunis, jos ajattelee mun äitisuhdetta?
Ai mitä kaunista tuhoat?
- itsesi. Tuhoat itsesi.
- lapsesi. Vahingoitat lapsiasi.
- miehesi. Vahingoitat miestäsi.
Sitä ennen oli jo tuhottu asioita. Enkä mä mikään kaunis ollut tai ole. Tai ehkä ennen sitä kun minut tuhottiin, olin.
Esimerkiksi tässä kommentissasi tuot hyvin esiin tuota oikeutuksen tunnelukkoa!
Pidät itseäsi erityisenä ja oikeutettuna tavanomaisesta poikkeaviin toimintatapoihin. Omat tarpeesi ovat sinulle tärkeämpiä kuin toisten.
Täh? Millä perusteella? Voitko vähän aukaista. Kun itse näen ihmisen, jolla ei ole ollenkaan itsetuntoa, eikä osaa nähdä itsessään mitään hyvää, koska äiti on sen kaiken hyvännäkemisen itsessään mitä voisi olla, tuhonnut. Mutta että saatan uskoa, että käytökseni ja minäni oli hyvää ja kelpaavaa ennen kuin äitini tuhosi uskoni itseeni. Niin voitko selittää, miten niin olen erityinen mielestäni verrattuna vaikkapa sinuun? Ja missä tuossa kommentissa ihannoin jotenkin omia tarpeitani yli toisten tarpeiden?
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä on mielenkiintoisia juttuja. Ei ole ensimmäinen palstatapaus, jonka mielenterveyden heikkenemistä saa seurata aitiopaikalta. Kuinka pimeitä juttuja nää päässään hautoo. Ja päältäpäin ei näistäkään näkisi irl, kuinka valtavan itsekeskeisiä, mustia ja tuhoavia nää ajatukset on. Toivottavasti tällä tyypillä on kuitenkin sillä lailla skarppi mies, että tajuaa suojella lapsia. Tän äitihullun kirjoitukset oli alkuun vaan manipuloivia ja aggressiivisia, nyt niissä alkaa olla jo sellaisia piirteitä, että lasten turvallisuus on vaarassa.
Musta on jotenkin ahdistavaa. Tosiaan tulee kokoajan hullummaksi. Ja ketjuja tulee myös kiihtyvällä tahdilla. Raivo on niissä enemmän ja enemmän mukana
Totta kai ne ovat ahdistavia. Onhan se ahdistavaa ajatella äitiä, jonka onnellisuutta lapset kannattelevat, ja epäonnistuvat siinä väistämättä. Tosi surkuhan siinä käy lapsia.
Mutta noin muuten on mielenkiintoista nähdä, että miten ihminen aste asteelta liukuu syvemmälle omaan maailmaansa, ja kuinka suurta tyydytystä hän saa tuhoavista, väkivaltaisista ajatuksistaan. Sehän auttaa ymmärtämään, mitä kenties on tapahtunut monen muunkin ihmisen päässä, joista ei koskaan oikein tajunnut että miksi piti tuhota se kaunis jonka elämä hänelle antoi.
Mikä kaunis, jos ajattelee mun äitisuhdetta?
Ai mitä kaunista tuhoat?
- itsesi. Tuhoat itsesi.
- lapsesi. Vahingoitat lapsiasi.
- miehesi. Vahingoitat miestäsi.
Sitä ennen oli jo tuhottu asioita. Enkä mä mikään kaunis ollut tai ole. Tai ehkä ennen sitä kun minut tuhottiin, olin.
Esimerkiksi tässä kommentissasi tuot hyvin esiin tuota oikeutuksen tunnelukkoa!
Pidät itseäsi erityisenä ja oikeutettuna tavanomaisesta poikkeaviin toimintatapoihin. Omat tarpeesi ovat sinulle tärkeämpiä kuin toisten.
Tavattoman hieno yritys ja kaunis ele. Nyt saan vängätä äitihullun kanssa aamuyön tunneille asti tästä. :D Toivottavasti itsesi vuoksi ymmärrät, ettei mikään koskaan muutu hänen kohdallaan, todennäköisesti ainoa mikä sulle tästä auttamiseleestä itsellesi jää, on syvä turhautumisen tunne.
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä on mielenkiintoisia juttuja. Ei ole ensimmäinen palstatapaus, jonka mielenterveyden heikkenemistä saa seurata aitiopaikalta. Kuinka pimeitä juttuja nää päässään hautoo. Ja päältäpäin ei näistäkään näkisi irl, kuinka valtavan itsekeskeisiä, mustia ja tuhoavia nää ajatukset on. Toivottavasti tällä tyypillä on kuitenkin sillä lailla skarppi mies, että tajuaa suojella lapsia. Tän äitihullun kirjoitukset oli alkuun vaan manipuloivia ja aggressiivisia, nyt niissä alkaa olla jo sellaisia piirteitä, että lasten turvallisuus on vaarassa.
Musta on jotenkin ahdistavaa. Tosiaan tulee kokoajan hullummaksi. Ja ketjuja tulee myös kiihtyvällä tahdilla. Raivo on niissä enemmän ja enemmän mukana
Totta kai ne ovat ahdistavia. Onhan se ahdistavaa ajatella äitiä, jonka onnellisuutta lapset kannattelevat, ja epäonnistuvat siinä väistämättä. Tosi surkuhan siinä käy lapsia.
Mutta noin muuten on mielenkiintoista nähdä, että miten ihminen aste asteelta liukuu syvemmälle omaan maailmaansa, ja kuinka suurta tyydytystä hän saa tuhoavista, väkivaltaisista ajatuksistaan. Sehän auttaa ymmärtämään, mitä kenties on tapahtunut monen muunkin ihmisen päässä, joista ei koskaan oikein tajunnut että miksi piti tuhota se kaunis jonka elämä hänelle antoi.
Mikä kaunis, jos ajattelee mun äitisuhdetta?
Ai mitä kaunista tuhoat?
- itsesi. Tuhoat itsesi.
- lapsesi. Vahingoitat lapsiasi.
- miehesi. Vahingoitat miestäsi.
Sitä ennen oli jo tuhottu asioita. Enkä mä mikään kaunis ollut tai ole. Tai ehkä ennen sitä kun minut tuhottiin, olin.
Aiemmin kirjoitit, että näet käytöksesi ongelmallisena, mutta sitten kuitenkin mielestäsi saat käyttäytyä väärin miestäsi ja lastasi kohtaan, koska... Eli oikeastaan et näe toimintaasi ongelmallisena, vaan koet, että sinulla on oikeus siihen.
No en pidä hyvänä sitä, että vihani vaatii minua käyttäytymään huonosti. Mutta se vaatii, enkä halua tukahduttaa sitä. Vihaan oikeutetusti, mutta käyttäydyn huonosti ei-oikeutetusti, näinhän se on mun elämässä aina ollut, ellen sitten tukahduta vihaani. Olen sitäkin kokeillut, tukahduttaa vihani, mutta en saanut sitä hyvää ihmisiltä, mitä kaipaan. Ehken kuitenkaan uskonut ansaitsevani sitä ja se jotenkin välittyi minusta muille.
ap
Suosittelen ÄITIHULLUA - ja miksei muitakin asiasta kiinnostuneita - tekemään täältä tunnelukkotestin:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toisilla on tarve saada minut siivoamaan ja minulla tarve vihata, niin ei se siivoamisvaatimus automaattisesti ole tärkeämpi tarve.
Kuka tää äitihullu on ja miksi mä en törmännyt täällä kyseiseen äitihulluun??? Tiiän kyllä ton hamsteri miehen (mikä lienee, kuiteski) ja Henna Aspergerin mut toi on ihan uus juttu??
Oisko jollain linkkiä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä on mielenkiintoisia juttuja. Ei ole ensimmäinen palstatapaus, jonka mielenterveyden heikkenemistä saa seurata aitiopaikalta. Kuinka pimeitä juttuja nää päässään hautoo. Ja päältäpäin ei näistäkään näkisi irl, kuinka valtavan itsekeskeisiä, mustia ja tuhoavia nää ajatukset on. Toivottavasti tällä tyypillä on kuitenkin sillä lailla skarppi mies, että tajuaa suojella lapsia. Tän äitihullun kirjoitukset oli alkuun vaan manipuloivia ja aggressiivisia, nyt niissä alkaa olla jo sellaisia piirteitä, että lasten turvallisuus on vaarassa.
Musta on jotenkin ahdistavaa. Tosiaan tulee kokoajan hullummaksi. Ja ketjuja tulee myös kiihtyvällä tahdilla. Raivo on niissä enemmän ja enemmän mukana
Totta kai ne ovat ahdistavia. Onhan se ahdistavaa ajatella äitiä, jonka onnellisuutta lapset kannattelevat, ja epäonnistuvat siinä väistämättä. Tosi surkuhan siinä käy lapsia.
Mutta noin muuten on mielenkiintoista nähdä, että miten ihminen aste asteelta liukuu syvemmälle omaan maailmaansa, ja kuinka suurta tyydytystä hän saa tuhoavista, väkivaltaisista ajatuksistaan. Sehän auttaa ymmärtämään, mitä kenties on tapahtunut monen muunkin ihmisen päässä, joista ei koskaan oikein tajunnut että miksi piti tuhota se kaunis jonka elämä hänelle antoi.
Mikä kaunis, jos ajattelee mun äitisuhdetta?
Ai mitä kaunista tuhoat?
- itsesi. Tuhoat itsesi.
- lapsesi. Vahingoitat lapsiasi.
- miehesi. Vahingoitat miestäsi.
Sitä ennen oli jo tuhottu asioita. Enkä mä mikään kaunis ollut tai ole. Tai ehkä ennen sitä kun minut tuhottiin, olin.
Aiemmin kirjoitit, että näet käytöksesi ongelmallisena, mutta sitten kuitenkin mielestäsi saat käyttäytyä väärin miestäsi ja lastasi kohtaan, koska... Eli oikeastaan et näe toimintaasi ongelmallisena, vaan koet, että sinulla on oikeus siihen.
No en pidä hyvänä sitä, että vihani vaatii minua käyttäytymään huonosti. Mutta se vaatii, enkä halua tukahduttaa sitä. Vihaan oikeutetusti, mutta käyttäydyn huonosti ei-oikeutetusti, näinhän se on mun elämässä aina ollut, ellen sitten tukahduta vihaani. Olen sitäkin kokeillut, tukahduttaa vihani, mutta en saanut sitä hyvää ihmisiltä, mitä kaipaan. Ehken kuitenkaan uskonut ansaitsevani sitä ja se jotenkin välittyi minusta muille.
ap
No jos näet käyttäytymisesi ongelmallisena, niin hae apua. OIKEUTAT kuitenkin huonon käytöksesi sillä, että jokin asia, jonka voisit muuttaa jos haluaisit, VAATII sinua toimimaan tietyllä tavalla. Eli sinulla on OIKEUS käyttäytyä tietyllä tavalla - omasta mielestäsi.
Vihan tukahduttaminen ei ole ainoa ratkaisu, mitä voi tehdä tässä tilanteessa. Asia on käsiteltävissä skeematerapialla. Siinä tunnetta ei tukahduteta vaan käsitellään. Nähdään, mistä se tulee ja mitä sille voidaan tehdä.
Luultavasti sinulla on syy siihen(kin), miksi et mene skeematerapiaan. Todennäköisesti keksit monia syitä ja perustelet niitä omasta mielestäsi aukottomasti. Ja näin on taas peruste OIKEUTTAA toimintasi (eli jatkaa sitä huonoa käyttäytymistä, jonka itsekin näet ongelmallisena).
En mene sinne nyt heti, koska olen syksyllä aloittanut terapeutin kanssa, josta on jo ollut apua. En vaihda ja hypi sinne tänne katsomatta mitä nykyisen terapeutin kanssa saamme aikaan.
Mutta se voi olla kiinnostava suunta myöhemmässä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivikissaäiti kirjoitti:
Jos toisilla on tarve saada minut siivoamaan ja minulla tarve vihata, niin ei se siivoamisvaatimus automaattisesti ole tärkeämpi tarve.
Tässä nyt ei taida kuitenkaan olla kyse vain siivoamisesta. Tässä on taustalla jotain paljon suurempaa. Pelkoa, häpeää?
"VAJAVUUS
Olemassaoloasi leimaa arvottomuuden kokemus, joka ilmenee uskomuksena omasta kelvottomuudesta. Saatat puhua itsestäsi alentavaan sävyyn, olet kriittinen, ankara ja vihainen itsellesi. Ikään kuin sinussa olisi sisimmässäsi jotain häpeällistä ja vastenmielistä, joka pitää piilossa. Luultavasti peittelet ongelmiasi ja virheitäsi ja välttelet niistä puhumista ettei häpeän tunne valtaisi sinua. Joudut pitämään todelliset tunteesi ja ajatuksesi salassa, et halua myöntää muille olevasi tunteellinen tai tarvitseva ihminen. Esität ihmisille muuta kuin todella olet ja samalla pelkäät paljastumista. Koet muiden sanomiset herkästi arvosteluna ja kritiikkinä, jolloin vajavuuden tunteesi saattaa saada sinut suuttumaan. Ehkä hyökkäät vajavuuden tunnettasi vastaan olemalla kriittinen ja vähättelevä muita kohtaan - myös kumppaniasi tai lapsiasi kohtaan. Saatat tuntea vetovoimaa torjuviin ja kriittisiin ihmisiin, jotka entisestään voimistavat vajavuuden tunnelukkoasi. " (www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label7)
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä on mielenkiintoisia juttuja. Ei ole ensimmäinen palstatapaus, jonka mielenterveyden heikkenemistä saa seurata aitiopaikalta. Kuinka pimeitä juttuja nää päässään hautoo. Ja päältäpäin ei näistäkään näkisi irl, kuinka valtavan itsekeskeisiä, mustia ja tuhoavia nää ajatukset on. Toivottavasti tällä tyypillä on kuitenkin sillä lailla skarppi mies, että tajuaa suojella lapsia. Tän äitihullun kirjoitukset oli alkuun vaan manipuloivia ja aggressiivisia, nyt niissä alkaa olla jo sellaisia piirteitä, että lasten turvallisuus on vaarassa.
Musta on jotenkin ahdistavaa. Tosiaan tulee kokoajan hullummaksi. Ja ketjuja tulee myös kiihtyvällä tahdilla. Raivo on niissä enemmän ja enemmän mukana
Totta kai ne ovat ahdistavia. Onhan se ahdistavaa ajatella äitiä, jonka onnellisuutta lapset kannattelevat, ja epäonnistuvat siinä väistämättä. Tosi surkuhan siinä käy lapsia.
Mutta noin muuten on mielenkiintoista nähdä, että miten ihminen aste asteelta liukuu syvemmälle omaan maailmaansa, ja kuinka suurta tyydytystä hän saa tuhoavista, väkivaltaisista ajatuksistaan. Sehän auttaa ymmärtämään, mitä kenties on tapahtunut monen muunkin ihmisen päässä, joista ei koskaan oikein tajunnut että miksi piti tuhota se kaunis jonka elämä hänelle antoi.
Mikä kaunis, jos ajattelee mun äitisuhdetta?
Ai mitä kaunista tuhoat?
- itsesi. Tuhoat itsesi.
- lapsesi. Vahingoitat lapsiasi.
- miehesi. Vahingoitat miestäsi.
Sitä ennen oli jo tuhottu asioita. Enkä mä mikään kaunis ollut tai ole. Tai ehkä ennen sitä kun minut tuhottiin, olin.
Esimerkiksi tässä kommentissasi tuot hyvin esiin tuota oikeutuksen tunnelukkoa!
Pidät itseäsi erityisenä ja oikeutettuna tavanomaisesta poikkeaviin toimintatapoihin. Omat tarpeesi ovat sinulle tärkeämpiä kuin toisten.
Täh? Millä perusteella? Voitko vähän aukaista. Kun itse näen ihmisen, jolla ei ole ollenkaan itsetuntoa, eikä osaa nähdä itsessään mitään hyvää, koska äiti on sen kaiken hyvännäkemisen itsessään mitä voisi olla, tuhonnut. Mutta että saatan uskoa, että käytökseni ja minäni oli hyvää ja kelpaavaa ennen kuin äitini tuhosi uskoni itseeni. Niin voitko selittää, miten niin olen erityinen mielestäni verrattuna vaikkapa sinuun? Ja missä tuossa kommentissa ihannoin jotenkin omia tarpeitani yli toisten tarpeiden?
"Oikeutuksen tunnelukko on useimmiten kompensaatiota toista tunnelukkoa - vajavuuden, tunnevajeen, ulkopuolisuuden tai alistumisen tunnelukkoa - vastaan." (www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label7).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivikissaäiti kirjoitti:
En mene sinne nyt heti, koska olen syksyllä aloittanut terapeutin kanssa, josta on jo ollut apua. En vaihda ja hypi sinne tänne katsomatta mitä nykyisen terapeutin kanssa saamme aikaan.
Mutta se voi olla kiinnostava suunta myöhemmässä vaiheessa.
Jos nykyinen terapeuttisi edustaa kognitiivista psykoterapiaa (mikä on toivottavaa), hän voi antaa sinulle skeematerapiaa. Ei siis tarvitse edes hyppiä terapeutilta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
En mene sinne nyt heti, koska olen syksyllä aloittanut terapeutin kanssa, josta on jo ollut apua. En vaihda ja hypi sinne tänne katsomatta mitä nykyisen terapeutin kanssa saamme aikaan.
Mutta se voi olla kiinnostava suunta myöhemmässä vaiheessa.Jos nykyinen terapeuttisi edustaa kognitiivista psykoterapiaa (mikä on toivottavaa), hän voi antaa sinulle skeematerapiaa. Ei siis tarvitse edes hyppiä terapeutilta toiselle.
No voin ottaa asian toki puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä on mielenkiintoisia juttuja. Ei ole ensimmäinen palstatapaus, jonka mielenterveyden heikkenemistä saa seurata aitiopaikalta. Kuinka pimeitä juttuja nää päässään hautoo. Ja päältäpäin ei näistäkään näkisi irl, kuinka valtavan itsekeskeisiä, mustia ja tuhoavia nää ajatukset on. Toivottavasti tällä tyypillä on kuitenkin sillä lailla skarppi mies, että tajuaa suojella lapsia. Tän äitihullun kirjoitukset oli alkuun vaan manipuloivia ja aggressiivisia, nyt niissä alkaa olla jo sellaisia piirteitä, että lasten turvallisuus on vaarassa.
Musta on jotenkin ahdistavaa. Tosiaan tulee kokoajan hullummaksi. Ja ketjuja tulee myös kiihtyvällä tahdilla. Raivo on niissä enemmän ja enemmän mukana
Totta kai ne ovat ahdistavia. Onhan se ahdistavaa ajatella äitiä, jonka onnellisuutta lapset kannattelevat, ja epäonnistuvat siinä väistämättä. Tosi surkuhan siinä käy lapsia.
Mutta noin muuten on mielenkiintoista nähdä, että miten ihminen aste asteelta liukuu syvemmälle omaan maailmaansa, ja kuinka suurta tyydytystä hän saa tuhoavista, väkivaltaisista ajatuksistaan. Sehän auttaa ymmärtämään, mitä kenties on tapahtunut monen muunkin ihmisen päässä, joista ei koskaan oikein tajunnut että miksi piti tuhota se kaunis jonka elämä hänelle antoi.
Mikä kaunis, jos ajattelee mun äitisuhdetta?
Ai mitä kaunista tuhoat?
- itsesi. Tuhoat itsesi.
- lapsesi. Vahingoitat lapsiasi.
- miehesi. Vahingoitat miestäsi.
Sitä ennen oli jo tuhottu asioita. Enkä mä mikään kaunis ollut tai ole. Tai ehkä ennen sitä kun minut tuhottiin, olin.
Esimerkiksi tässä kommentissasi tuot hyvin esiin tuota oikeutuksen tunnelukkoa!
Pidät itseäsi erityisenä ja oikeutettuna tavanomaisesta poikkeaviin toimintatapoihin. Omat tarpeesi ovat sinulle tärkeämpiä kuin toisten.
Täh? Millä perusteella? Voitko vähän aukaista. Kun itse näen ihmisen, jolla ei ole ollenkaan itsetuntoa, eikä osaa nähdä itsessään mitään hyvää, koska äiti on sen kaiken hyvännäkemisen itsessään mitä voisi olla, tuhonnut. Mutta että saatan uskoa, että käytökseni ja minäni oli hyvää ja kelpaavaa ennen kuin äitini tuhosi uskoni itseeni. Niin voitko selittää, miten niin olen erityinen mielestäni verrattuna vaikkapa sinuun? Ja missä tuossa kommentissa ihannoin jotenkin omia tarpeitani yli toisten tarpeiden?
"Oikeutuksen tunnelukko on useimmiten kompensaatiota toista tunnelukkoa - vajavuuden, tunnevajeen, ulkopuolisuuden tai alistumisen tunnelukkoa - vastaan." (www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label7).
Joo, noin on voinut käydä. En tiedä millä se ensimmäinen alistumisen tunnelukko olisi sitten tullut autetuksi. Keksin sitten tavan selvitä eteenpäin. (Osin oikeutuksen tunnelukko, missään nimessä en kärsi siitä kaikilta osin vaan olen sen vastakohta. Äidilläni se taas on vahvana.)
Miksi ilmeisesti "äitihullu" (en tiedä siis kuka tämä on, saa valistaa ketjulinkillä) käyttää tähän ketjuun nimimerkkiä ap, kun ei selvästi ole ketjua aloittanut? Jos siis oikein tulkitsen ketjun kulkua..
Sillä mitään perhettä ole. Ajankulukseen keksii tänne tarinoita, huomiohutsu kun on.
Vahingossa saatan laittaa ap kun on minusta puhe. Ja on kyllä perhe.
Muakin on alkanut ahdistamaan. Niin selvästi kyse vakavasti häiriintyneestä ihmisestä, jolla ei ole mitään itsereflektointikykyä, eikä siis todennäköisesti parane koskaan.
Oot kivikissaäiti koko palstan raskain persoona.
Alue: Aihe vapaa
Esimerkiksi tässä kommentissasi tuot hyvin esiin tuota oikeutuksen tunnelukkoa!
Pidät itseäsi erityisenä ja oikeutettuna tavanomaisesta poikkeaviin toimintatapoihin. Omat tarpeesi ovat sinulle tärkeämpiä kuin toisten.