lapsettomat häät ovat kyllä aikamme yksi oudoimmista ilmiöistä. Perheen perustamisen ideahan on lasten saaminen ja hoito!

itse olisin joka kerran juhlinut mieluusti mieheni kanssa häissä ilman lapsia, syönyt rauhassa, viipynyt myöhään ja jutellut aikuisten kanssa, vaan kun se ei nyt vaan ole mahdollista. Kerran olemme kai onnistuneet saamaan lapsenvahdin ja häissä olemme olleet varmaan parikymmentä kertaa.

No ihan niin kuin muittenkin juhlien/tilaisuuksien ollessa kyseessä. Jos saamme lapsenvahdin, hyvä niin. Jos emme, niin olemme kotona. Olkoot juhlat sitten missä tahansa.

Miksi häitten suhteen pitäisi olla joku oma säännöstö? Juhlat kuin juhlat, kutsujat saavat päättää vieraistaan. Enhän minä lapsia mukaan ota miehen työkaverin 50 v-päivillekään, jos heitä ei ole niihin kutsuttu. Miksi lapset pitäisi voida ottaa häihin kutsumattomina vieraina???

Vierailija:

miten toimitte omien lastenne kanssa, jos häät ovat toisessa kaupungissa pitkän matkankin päässä. Jätättekö lapset kotiin yksinään vai itse joka kerran menemättä kemuihin?

Melkein kaikki kutsuvieraista oli perheellisiä, suurin osa pitkän matkan päästä ja ei juuri kenelläkään ketään, joka olisi lapsia siellä kotikaupungissa hoitanut. Oltaisiin saatu juhlia se elämämme tärkeä päivä ihan kahdestaan, ilman rakkaita ystäviä.

en muista olleeni koskaan missään kemuissa; synttäreillä, tupareissa, häissä tai missään, missä olisi ollut vain aikuisia. Tosin kenelläkään ei ole niitä mummoloita, joihin lapsensa joka viikonloppu tuupata. Ehkäpä elämä värittyy sen mukaan, miten itsellä sattuu olemaan. Jos on helppo jättää omat lapset aina jonnekin hoitoon, ei jaksa katsella muidenkaan lapsia. Jos taas joutuu ihan itse aina lapset hoitamaan, niin ei osaa muiden lapsiakaan pitää riesana.

Kyllä se on kummallista, jos aikuiset ei koskaan juhli keskenään vaan aina on lapset mukana.

Meillä ei lapsia tuupata mummolaan hoitoon vaan he itse sinne haluavat, eivät toki pääse aina kun tahtovat. Todella ikävää ettei lapsillasi ole samaa mahdollisuutta. Meillä onneksi molemmat isovanhemmat asuvat tässä lähellä.

Hoidan omat lapseni siitä huolimatta, että he ovat välillä mummeilla yökylässä, enkä koe muitten lapsien olevan rasittavia. Vaikka olenkin sitä mieltä ettei niitä tarvitse raahata joka juhlaan mukaan. Jos kyseessä isot sukuhäät lapset kuuluvat luonnollisesti vieraslistalle, mutta kaikki häät kun eivät tällaisia ole.

Tosin emme asu Suomessa. Ystävistämme suurin osa on perheellisiä ja myös ihan iltajuhliin ovat lapset aina tulleet mukana. Jos joku haluaa mieluummin jättää lapset hoitoon, niin sekin on tietenkin ok, mutta aina ovat lapset tervetulleita.

Juhlia on ollut mm. 60-vuotissynttärit hienossa, kalliissa ravintolassa ja lapset olivat suurimmalla osalla mukana - ihan kutsuttuina. Mekin olimme tyttäremme kanssa (6kk) ja vaunut oli meillä mukana ravintolan kabinetissa, joten tytär sai siellä rauhassa myös nukkua. Ainakin kolmet häät on olleet, joissa lapset olivat myös mukana kutsuttuina. Lisäksi on ollut tupareita, synttäreitä, uudenvuoden juhlia jne. Aina on olleet lapset tervetulleita ja useimmilla mukana. Iltajuhlissa on lapsille yleensä järjestetty nukkumapaikat ja muutoin tietenkin on leikkipaikat.

Minusta on ihan luonnollista, että varsinkin sukulaisten ja hyvien ystävien kanssa juhlittaessa myös nämä pienimmät ovat mukana. Paljon olisi varmaan meilläkin muutoin tilaisuuksia, joihin emme pääsisi ja vastaavasti, kun itse pidämme juhlia tai illanistujaisia, niin lapset ovat tervetulleita. Näin saamme mahdollisimman paljon ystäviä mukaan :) Ehkä se ei kaikilla kuitenkaan ole näin.

Vierailija:

en muista olleeni koskaan missään kemuissa; synttäreillä, tupareissa, häissä tai missään, missä olisi ollut vain aikuisia. Tosin kenelläkään ei ole niitä mummoloita, joihin lapsensa joka viikonloppu tuupata. Ehkäpä elämä värittyy sen mukaan, miten itsellä sattuu olemaan. Jos on helppo jättää omat lapset aina jonnekin hoitoon, ei jaksa katsella muidenkaan lapsia. Jos taas joutuu ihan itse aina lapset hoitamaan, niin ei osaa muiden lapsiakaan pitää riesana.

kaikki juhlivat AINA lasten kanssa, ei koskaan ilman lapsia. Kenelläkään ei ole sellaisia isovanhempia, jotka suostuisivat koskaan hoitamaan lapsenlapsiaan. Siksi tuntuisi ihan turhalta maksaa lapsenvahdille, ja mennä johonkin kemuihin, koska osalla olisi lapset kuitenkin siellä mukana. Sellaista tilannetta tuskin tulisi, että kaikki 10-20 pariskuntaa saisivat jokaikinen samalla kertaa maksullisen lapsenvahdin jostain hankittua.

kuulostaa tosi karulta, kun sanot ettei kenelläkään ole sellaisia isovanhempia, jotka suostuisivat koskaan hoitamaan lapsenlapsiaan. Annat ymmärtää, että kyseessä on ystäväpiirisi ja siten useita perheitä.

Niin mitä nämä isovanhemmat oikein ovat? Miksi KENENKÄÄN isovanhemmat eivät suostu hoitamaan lapsenlapsiaan?? Siis ei kenenkään? Ystäväpiirissä nyt varmaan on 5-50 perhettä ja kaikkien isovanhemmat ovat tällaisia. Tosi tosi outoa. Kuulostaa niin uskomattomalta, etten ole moista milloinkaan kuullut, joten olisi mielenkiintoista kuulla selvitystä.

Tietenkin jokaisen ystäväpiirissä on isovanhempia, jotka eivät syystä tai toisesta hoida/ole kiinnostuneita lapsenlapsistaan. Mutta se, että teidän ystäväpiirissä on kaikilla käynyt moinen tuuri, niin huh huh.

Vierailija:

kaikki juhlivat AINA lasten kanssa, ei koskaan ilman lapsia. Kenelläkään ei ole sellaisia isovanhempia, jotka suostuisivat koskaan hoitamaan lapsenlapsiaan. Siksi tuntuisi ihan turhalta maksaa lapsenvahdille, ja mennä johonkin kemuihin, koska osalla olisi lapset kuitenkin siellä mukana. Sellaista tilannetta tuskin tulisi, että kaikki 10-20 pariskuntaa saisivat jokaikinen samalla kertaa maksullisen lapsenvahdin jostain hankittua.

suurimmalla osalla ehkä vanhemmat ovat hyvin iäkkäitä, sairaita ja kaukana, eivätkä siksi halua osallistua lastenhoitoon, mutta joukkoon mahtuu esim. meidän perheen kaltaisia aika monia, joilla vanhemmat ovat hyväkuntoisia ja juuri eläkkelle jääneitä, mutta eivät vain koskaan suostu lapsia hoitamaan. Heidän elämänsä täyttää kaikenlainen muu, mutta lapsenlapsista ei olla koskaa oltu kiinnostuneita. No ehkä hiukan liioittelin, onhan minulla yksi ystävä, jonka äiti hoitaa kyllä hänen lapsiaan nykyisin ehkä kerran vuodessa, jotta hän pääsee pikaisesti elokuviin miehensä kanssa, mutta tämäkin järjestyy hirveällä tappelulla ja ruinauksella.