lapsettomat häät ovat kyllä aikamme yksi oudoimmista ilmiöistä. Perheen perustamisen ideahan on lasten saaminen ja hoito!

Meillä on aina lapset olleet tosi innoisaan hääjuhlista. Niitä on sitten jälkeenpäinkin viikkotolkulla leikitty. Onneksi tuttavapiiriimme on kuulunut vain lapsimyönteisiä ihmisiä. Kaikissa juhlissa on lapset erityisesti huomioitu. On järjestetty omaa ohjelmaa, piirtämistä, ongintaa, omat menyyt, hoitopaikat jne. Kyllä aina ennen tähän saakka ovat lapset ihan oleellisesti kuuluneet hääjuhlajoukkoon. Nyt on tullut joku ihme minäminävillitys.

MEIDÄN VANHEMPIEN KUULUU OPETTAA LAPSILLEMME ELÄMÄÄN KUULUVIA ASIOITA, ARKENA JA JUHLISSA.

Vierailija:

Miksi teidän pitää saada ne kullanmurut toisten häihin?

Koska teillä ei ole hoitopaikkaa ja ette halua jättää ilmaista ruoka- ja juomatarjoilua väliin? Koska teistä on ihana esitellä omia kullannuppujanne? Oi miksi?

Me emme todellakaan menneet naimisiin siksi, että olisimme perustamassa perhettä. Lapsia meillä oli silloin jo kolme. Läheisimmät oli kutsuttu, kaikki perheineen. Häissämme oli 45 vierasta ja heistä alle 10 vuotiaita oli 15. Heille ilmoitettiin jo kutsussa kotiinlähtöajaksi klo 21.30. Viidessä ja puolessa tunnissa oli häät lasten osalta juhlittu ja rauhallisempi illanvietto alkoi viimeisen tenavan poistuttua. Kukaan ei missään välissä vihjaillut, että lapsen olisi pitänyt saada jäädä loppuun asti.

Me olimme palkanneet lastenhoitajan häihimme viihdyttämään tenavia, joten aikuiset saivat nauttia ruokansa rauhassa ja lapset saivat etsiä aarteita lähimaastosta heti syötyään.

Vierailija:

Kyllä aina ennen tähän saakka ovat lapset ihan oleellisesti kuuluneet hääjuhlajoukkoon. Nyt on tullut joku ihme minäminävillitys.

MEIDÄN VANHEMPIEN KUULUU OPETTAA LAPSILLEMME ELÄMÄÄN KUULUVIA ASIOITA, ARKENA JA JUHLISSA.

Ja se on hääparin velvollisuus kustantaa sinun opettamistehtäväsi, vaikka hän olisi alunperin suunnitellut pienen piirin perhe/kaverihäitä? Niinkö?

Pöh.

Mielenkiintoista todellakin, että on kaveripiirejä, joissa IHAN KAIKILLA on lapsia ja lapset ovat KAIKISSA juhlissa mukana. Ei minun ainakaan tulisi mieleen, lapsettomana, pitää sellaisia synttäreitä/tupareita, jotka olisivat samalla lastenkutsut. Tilanne on tietenkin erilainen, jos sosiaalinen verkostoni koostuisi pelkistä lapsiperheistä. Tosin voisin kuvitella, että on myös luonnollista, että vanhemmat haluavat joskus juhlia ihan vaan aikuisten kesken.

Vierailija:

Vierailija:

Kyllä aina ennen tähän saakka ovat lapset ihan oleellisesti kuuluneet hääjuhlajoukkoon. Nyt on tullut joku ihme minäminävillitys.

MEIDÄN VANHEMPIEN KUULUU OPETTAA LAPSILLEMME ELÄMÄÄN KUULUVIA ASIOITA, ARKENA JA JUHLISSA.

Ja se on hääparin velvollisuus kustantaa sinun opettamistehtäväsi, vaikka hän olisi alunperin suunnitellut pienen piirin perhe/kaverihäitä? Niinkö?

Pöh.

Eivätkö perhepiirin lapset muka kuulu perheeseen tai eikö muka muutaman kaverin muutamat lapset mahdu mukaan. Kyllä niitä häitä voi viettää vaikka pienellä joukollakin ja silti sinne mahtuu lapsiakin mukaan.

Jotkut jopa kehtaavat sen julkisesti näyttää. Kyllähän se ihmisestä kertoo paljon.

ja kyllä loukkaantuisin, jos lapsiamme ei kutsuttaisi tai suoraan kiellettäisiin tuomasta heitä häihin.



En voi ymmärtää, miten lapset olisivat voineet jonkun häät pilata. Toki riippuu paljon lasten vanhemmista, miten antavat näiden käyttäytyä häissä, ja on tietysti toivottavaa, että esimerkiksi huutavan vauvan äiti poistuu vihkitilaisuudesta.



Meidän häissämme v. 2000 lapsivieraat olivat ihania, tulivat juttelemaan kanssamme ja käyttäytyivät esimerkillisesti, ja uskon, että myös heillä oli mukavaa. Enkä olisi siitä pahastunut, vaikka olisivat olleet villimpiäkin. Kun kutsuimme vieraita, kutsu oli tarkoitettu koko perheelle, eikä olisi tulluut mieleenkään kieltää lapsia tulemasta. Muistan myös, miten ihanaa minusta oli lapsena häissä, katsella kaunista hääparia ja olla sukulaisten kanssa.

Hetken ehkä vähän satuttikin, mutta menimme tietenkin kaksin ja ihan kivaa oli. Pitkään tietenkään emme voineet olla imetyksen takia, mutta mielestämme riittävästi kuitenkin. Jälkeenpäin mietin, miksi ihmeessä edes loukkaannuin aikuisten kutsusta!



Näiden häiden jälkeen olemme saaneet koko perheelle kolme hääkutsua, kuitenkin vain yhteen otimme lapset mukaan. Kuopus 1v ei jaksanut kovinkaan kauaa ja 5v esikoinenkin kaipasi tekemistä puheiden sijaan. Niinpä kahdet seuraavat juhlat olemme hyvillä mielin juhlineet vain aikuisten kesken ja oikein mukavaa on ollut. Myös lapsilla on kuuleman mukaan ollut ihanaa isovanhempien kanssa...

miten ei ymmärretä sitä, että kukin taaplaa tyylillään. Jos häiden päätähdet haluavat juhlia ilman lapsia, se heille suotakoon. Kaikki hääjuhlat eivät ole sellaisia, joissa lapset edes viihtyvät - ja hääparilla on täysi oikeus pitää tällaiset häät (esim. iltahäät, sellaiset, joissa tarjoillaan enemmän alkoholia, biletetään). Heidän velvollisuutensa ei ole tarjoilla vieraiden lapsille mahdollisuutta tapojen opetteluun.



Tällaiset ihmiset eivät silti välttämättä vihaa tai inhoa lapsia. He vain haluavat viettää siihenastisen elämänsä kenties tärkeimmän päivän tavallaan.



Tuolla alussa tuli esiin sellainenkin hassu pointti, että naimisiinmeno olisi jotenkin kytköksissä lasten hankintaan. Kaikki naimisiin menevät eivät halua lapsia. Eiköhän itse kunkin olisi aika ymmärtää, että tässä maailmassa on monta tapaa elää.

Kyllä ne käytöstavat pitää opettaa kotona, jotta niitä lapsia voi ottaa mukaan juhliin. Huonosti käyttäytyvät lapset pilaavat helpostikkin juhlan kuin juhlan. Eikä vika silloin ole lapsen vaan vanhempien.

että meillä ei häissä ollut yhtään pientä lasta, teinäjä kylläkin.

Siviilivihkiminen ja sen jälkeen hyvin syömään ravintolaan pitkän kaavan mukaan.

Lapset kutsuttu siinä missä vanhemmatkin, mutta yhtään ei ilmaantunut paikalle. Asiaan vaikutti varmasti paikka missä juhlittiin ja myöhäinen ajankohta.

Ja ymmärrän aivan vallan mainiosti jos joku ei minun lapsista tykkää. Enhän minäkään välttämättä kaikkien muiden lapsista välitä. Kyllä lapset mielellään lähtee mukaan häihin katsomaan toimitusta jne. Siellähän niitä käytöstapoja ja juhlissa oloa harjoitellaan ja opitaan.

isompia lapsia. Kaikilla on tissivauvat olleet mukana. Pikkusen eri juttu, kuin isompi lapsi, jonka perässä täytyy jonkun juosta koko ajan. Itse jätän lapset aina hoitoon, jos mahdollista. Ehtii itsekkin nauttia juhlista.

Mua ei kyllä häiritse lapset noin yleensä, vaikka ovatkin mukana, mutta ne jotka juoksee ja mekastaa ohjelmien aikana, on kyllä rasittavaa seurattavaa! Onneksi suurin osa vanhemmista hoitaa lapsensa juhlissakin, etteivät oikeasti häiritse ohjelmaa.

Jokainen tyylillään, mutta siskon häät ainaki oli ihan yhtä lämpimät kuin muutkin, vaikka lapsia ei oltu kutsuttu.

Jokainen pitää omat juhlansa omalla tyylillä, eikä siihen tarvi ulkopuolisten puuttua!

Vai ajatteleeko ap, että myös yli 45¿50-vuotiaana naimisiin menevät ovat perustamassa lapsiperhettä??

Ja se nyt vaan pitää hyväksyä.



Eikä pelkkien aikuisten kutsuminen häihin ole mikään nykyajan ' minä-minä' -ilmiö, niin kuin joku täällä epäili. Ainakin omalla kotiseudullani Varsinais-Suomessa on ollut ties kuinka kauan tapana, että häät voidaan järjestää ' lapsettominakin' . Tai niin, että vain lähisukulaisten lapset on kutsuttu, serkkujen ja sitä etäisempien sukulaisten ei. Ja tämä jo pelkästään sen takia, ettei vierasmäärä kasva liian suureksi. Mielummin minä ainakin kutsun kaikki serkut kuin niin, että jätän osan kutsumatta sen takia, että muut voivat ottaa lapsensakin mukaan. Minusta tämä on täysin hyväksyttävä perustelu, jota olen itse noudattanut ja ollut myös useissa vastaavalla periaatteella järjestetyissä häissä mukana vieraana.



En ymmärrä myöskään sitä, että ottaisin lapseni mukaan jonkun heille täysin vieraan ihmisen (esim. työkaverini) häihin. Enkä myöskään itse kutsuisi lapsia, joitten kanssa en ole missään tekemisissä. Vanhemmat ja lapset eivät ole paketti. Eihän niitä lapsia kaikkiin muihinkaan juhliin oteta/kutsuta mukaan!



Ja tosiaan, minustakin tissivauvat ovat vielä osa äitiään, eli jos äiti on kutsuttu, niin vauva tulee siinä siivellä.



Mitäs te ' pakettiperheet' teette, jos vain toinen puolisoista on kutsuttu johonkin juhliin? Tuppaatteko itse väkisin mukaan vai jättääkö se kutsuttukin menemättä?

siunaustilaisuuteen. Että jos ei seura kelpaa ni ei väkisin!

Eli maistraatissa todennäköisesti menen naimisiin, mtta mies haluaa kirkon siunauksen, joen haluaisin siunaushetkestä " lapsettoman" . Tämä johtuu ihan siitä, että olen ollut useissa häissä joissa kakarat juoksee pitkin alttaria ja leikkii käytävillä hippaa ja hihkuu kovaäänisesti. Tälläistä en omiin häihini halua, haluan sen seremonian olevan vain meitä varten. Todennäköisesti olisin jopa niin kauhea että huutasin sieltä alttarilta et nyt noi penskat pihalle ja niinku olis jo!! :D



Mutta hyvinkäyttäytyviä lapsia vastaan ei mulla mitään ole, nää riehuvat pirkkopetterit vaan saa sapen kiehumaan. Tai ehkä paremminki niiden vanhemmat. :<



Se on minun ja mieheni tärkeä päivä, tottakai me päätämme miten sen päivän haluamme viettää. Ja jos joku vieras tästä herneen nokkaan imaisee, niin ihan vapaasti, mielestäni se kertoo enemmän hänestä kuin meistä. :)

Joidenkin keskustelijoiden kommenteista välittyy sellainen tunnelma, että heidän mukaansa on olemassa jokin yleinen standardi, joiden mukaan muidenkin ihmisten tulisi häänsä järjestää: " meillä on tapana" , " minun mielestäni häät ovat sellainen ja tällainen juhla" jne.



Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että eri ihmiset haluavat eri asioita omilta häiltään? Siitä ei kenenkään pitäisi loukkaantua, että kukin haluaa viettää suuren juhlansa tavallaan. Vai haluaisitteko te, lasten vanhemmat, oikeasti viedä pienokaisenne häihin, jotka sijoittuvat iltaan ja joissa vaikkapa juhlitaan vähän rankemmin? Jos lapsia ei kutsuta, taustalla voi olla ihan vaikka sellainenkin seikka, että kutsujat katsovat häidensä olevan tilaisuus, jossa lapset eivät yksinkertaisesti viihdy.



Ja toisaalta - ovatko vieraat häiden tärkeimmät henkilöt? Pitääkö kaiken sujua niinkuin he, ei siis hääpari itse, haluaa?

Onko kenellekään tullut mieleen, että kaikki häät eivät ole perinteisiä, eivätkä edes kirkkohäitä?



Me menimme naimisiin maistraatissa, todistamassa oli vain lähisuku. Illalla pidimme juhlat, jossa syötiin, juotiin ja tanssittiin. Juhlat olivat teatterissa ja tilaa ei todellakaan ollut kuin 120 henkilölle.



Olin itse raskaana, joten itselleni häiden tarkoitus ei ollut ryyppääminen. Halusin kuitenkin antaa sukulaisilleni ja ystävilleni hyvät uuden vuoden bileet ja häät olivat hauskimmat mitä ikinä. Tarjolla oli tanssinumeroita ym. taidetta, lapset eivät varmasti olisi jaksaneet seurata.



Jotkut loukkaantuivat aluksi siitä, että alle 18v lapsia ei ollut kutsuttu. Mielestäni tämä oli kuitenkin perusteltua, sillä aikuiset juhlivat ja lapselle sellainen voi olla ahdistavaa. Eihän alle 18v pääse baariinkaan, miksi siis kosteisiin juhliin? Jotkut jäivät saapumatta paikalle, mutta ei mahda mitään.



Jätimme lapset kutsumatta myöskin tilanahtaudesta johtuen. Ja ei, sinne ei olisi todellakaan mahtunut yhtään lasta enempää! Anopillani on 11 sisarusta, apellani 5, joten mieheni kaikkia serkkujakaan ei voinut kutsua. Jos kaikki alle 18v sukulaiset ja miehen serkut+puolisot (joita tämä ei ole kaikkia edes tavannut) olisivat tulleet, kutsuttujen määrä olisi noussut yli 300 hengen ja siihen meillä ei todellakaan olisi ollut varaa.



On hyvin vaikea rajata kutsuttujen määrää jos on iso suku ja paljon ystäviä. Aina joku loukkaantuu, mutta pitäisi osata katsoa asiaa myös kutsujan näkökulmasta.

Joku loukkaantuu aina, järjesti millaiset kekkerit hyvänsä. Ja eihän lapsia kutsuta kaikkiin muihinkaan tilaisuuksiin (vaikka kosteille synttärijuhlille/tupaantuliaisiin/baarikierrokselle), miksi heidät siis _välttämättä_ pitäisi päästä sellaisiin häihin, joissa he eivät todennäköisesti edes viihtyisi itse.

miten toimitte omien lastenne kanssa, jos häät ovat toisessa kaupungissa pitkän matkankin päässä. Jätättekö lapset kotiin yksinään vai itse joka kerran menemättä kemuihin?