Miten löydätte rauhan kuoleman suhteen? Entä elämän tarkoitus?

Kaiketi se on otettava ilo irti siitä ettei kukaan tule elämääsi muistamaan, edes universumi. Panna ranttaliksi.

Viinalla. Kun olen kännissä en pelkää mitään.

Usko. 

Vierailija kirjoitti:

Viinalla. Kun olen kännissä en pelkää mitään.

En kannata alkoholismia, mutta nyt on pakko olla samaa mieltä. Voi turruttaa ajatukset aineilla, alkaa uskoa johonkin itselle lohdulliseen tai hyväksyä sen, että elämä oikeasti vaan on epävarmaa, ohimenevää ja merkityksetöntä.

Elämällä ei ole mun mielestä mitää tarkotusta. Mutta se, että eletään vaan hetki tekee elämästä kyllä merkityksellisen. Kannattaa tiedostaa todella elävänsä juuri tällä hetkellä ja ottaa siitä kaikki mahdollinen irti.

Elämä on ainutkertainen lahja, joka tulee elää huolellisesti. Jeesus Kristis on tie, totuus ja elämä. Ihmisen sielu on iankaikkinen, se ei kuole ruumiin kuolemaan. Ne, jotka uskovat syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä pääsevät Jumalan luo taivaaseen. Jumalan valtakunta on jo sisäisesti uskovien ihmisten sydämissä maan päällä. Se on kallein aarre minkä voi löytää. Jumala ei tarkoittanut ihmisen elämää merkityksettömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viinalla. Kun olen kännissä en pelkää mitään.

En kannata alkoholismia, mutta nyt on pakko olla samaa mieltä. Voi turruttaa ajatukset aineilla, alkaa uskoa johonkin itselle lohdulliseen tai hyväksyä sen, että elämä oikeasti vaan on epävarmaa, ohimenevää ja merkityksetöntä.

Ei sille ole pakko koko kättä antaa. Mulle riittää kun käyn humalajumalanpalveluksessa parin viikon välein.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on ainutkertainen lahja, joka tulee elää huolellisesti. Jeesus Kristis on tie, totuus ja elämä. Ihmisen sielu on iankaikkinen, se ei kuole ruumiin kuolemaan. Ne, jotka uskovat syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä pääsevät Jumalan luo taivaaseen. Jumalan valtakunta on jo sisäisesti uskovien ihmisten sydämissä maan päällä. Se on kallein aarre minkä voi löytää. Jumala ei tarkoittanut ihmisen elämää merkityksettömäksi.

Kauniita sanoja, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on ainutkertainen lahja, joka tulee elää huolellisesti. Jeesus Kristis on tie, totuus ja elämä. Ihmisen sielu on iankaikkinen, se ei kuole ruumiin kuolemaan. Ne, jotka uskovat syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä pääsevät Jumalan luo taivaaseen. Jumalan valtakunta on jo sisäisesti uskovien ihmisten sydämissä maan päällä. Se on kallein aarre minkä voi löytää. Jumala ei tarkoittanut ihmisen elämää merkityksettömäksi.

Juuri näin. Tämä rauha ja luottamus on elämän kallein asia. 

t. 3

Minulla oli elämässä n. 5-10 vuoden jakso, jolloin mietin kuolemaa vaihtelevasti muutamasta kerrasta päivässä kokopäiväiseen masennukseen asti. En tiedä, miksi se saikin niin isot mittasuhteet. Vieläkin on hetkiä, jolloin ahdistun todella syvästi, kun jälleen ymmärrän oman elämäni (ja lasteni elämien myös) turhuuden ja lyhyyden. Yritän noina hetkinä kuitenkin sulkea vain asian pois mielestäni ja ymmärtää, että sama kohtalo on meillä kaikilla. Että kyseessä ei ole mikään epäreilu tilanne, jossa vain minun elämäni päättyy turhana, vaan kaikilla on sama. Ja koska tiedän, että ainoa poispääsy tästä "tuskasta", jonka kuolemanpelko aiheuttaa, olisi kuolema itse, voi yhtä hyvin yrittää elää mukavaa elämää siihen saakkaa, että kuolema tulee luonnollisesti (tai vaikka onnettomuudessa, mutta ei ainakaan oman käden kautta). Vaikeaa on välillä. Elämä on kuitenkin kivaa, joten ehkei siinä sen kummempaa merkitystä tarvita?

Vierailija kirjoitti:

Elämä on ainutkertainen lahja, joka tulee elää huolellisesti. Jeesus Kristis on tie, totuus ja elämä. Ihmisen sielu on iankaikkinen, se ei kuole ruumiin kuolemaan. Ne, jotka uskovat syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä pääsevät Jumalan luo taivaaseen. Jumalan valtakunta on jo sisäisesti uskovien ihmisten sydämissä maan päällä. Se on kallein aarre minkä voi löytää. Jumala ei tarkoittanut ihmisen elämää merkityksettömäksi.

Vaikka haluaisi uskovaiseksi, kaikki nimen omaan tällainen tyypillinen uskovaisten horina karkottaa ainakin minut. Miksi on aina jollotettava tuota samaa rotlaa!!! "Nimessä ja veressä" siis ARGH! Päivittäkää horinanne 2000-luvulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä on ainutkertainen lahja, joka tulee elää huolellisesti. Jeesus Kristis on tie, totuus ja elämä. Ihmisen sielu on iankaikkinen, se ei kuole ruumiin kuolemaan. Ne, jotka uskovat syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä pääsevät Jumalan luo taivaaseen. Jumalan valtakunta on jo sisäisesti uskovien ihmisten sydämissä maan päällä. Se on kallein aarre minkä voi löytää. Jumala ei tarkoittanut ihmisen elämää merkityksettömäksi.

Kauniita sanoja, kiitos.

Tuo rauha on jokaisen saavutettavissa. Suosittelen kuunteleman omaa sisintä, kun ajautkset myllertävät ja pelottaa ja ahdistaa. Jumala kyllä ohjaa siipiensä suojaan hänet, joka on sinne valmis asettumaan. 

3

Mua kiinnostaa vain ja ainoastaan totuus tässä asiassa. Vain totuus voi tehdä ihmisen todellisesti vapaaksi ja antaa rauhan. Uskon, että Jeesus puhuu totta sanoessaan mm. että vain hän voi antaa todellisen pysyvän rauhan ihmiselle. Siis vain hän! Tämä maailma tai mitkään uskomukset tai alkoholiin tai muuhun pakeneminen ei tuo ihmisen sieluun pysyvää rauhaa, jota ei kukaan eikä mikään voi ottaa pois. Tämän asian saa kokea todeksi kun uskoo Jeesukseen.

Jeesuksessa ihminen on turvassa kuoleman hetkellä. Ei ole annettu toista nimeä ihmisen pelastukseksi.

10 lisäilee vielä, että en tiedä, voiko sitä rauhaa tosiaan koskaan saavuttaa. Ällöttää suorastaan ajatukset omasta kuolinhetkestä, tai sellainen, että tiedostaa, että tulee vielä se aamu, kun herää viimeisen kerran. Olen myös seurannut isoisäni elämää pitkään. Hän on kuolemanpelkoinen, ja jos lähemmäs 90. Siellä seckolkuttelee. Kai häntä pelottaa, mutta luulen, ettei mieti asiaa. Se on kai ihmiselle luontaista. Ei mieti sitä ennen kuin on "pakko". Kun se ei miettimällä siitä parane. Olen siis itse ajatellut, että vasta jos sairastun syöpään tmv alan prosessoida asiaa. Muutenhan saatan kuolla sekunnissa tajuamattani vaikka kolarissa, jolloin kaikki se pelkääminen olisikin turhaa, enhän kuolemaani tajuaisi. Ja kyllä, tämän kirjoittaminenkin ahdistaa.  Eniten kuolemassani nykyään pelottaa se, jos kuolen kun lapset ovat vielä pieniä. Onko sinulla ap lapsia? Se muutti ainakin minulla perspektiiviä aika paljon, vaikka pelko säilyikin.

Pienenä kun syntyy ja kännissä kuolee, niin ei muista maailmassa käyneensäkkään.

Miksi koet, että jonkun pitäisi muistaa sut sadan vuoden päästä? Ja mitä väliä sillä on, muistaako joku vai ei, sähän olet jo kuollut. Miksei riitä, että elämä on ollut pääasiallisesti itselleen mielekästä? Ja monethan esim. taiteen alan ihmisethän on 'tunnustettu' vasta kuolemansa jälkeen... Mistä ei ole iloa hlölle itselleen, perillisille ehkä.

Sielu ei lakkaa olemasta.

Minä luulen (tuskin pätee kaikissa tapauksissa), että jos ihminen on kovin vanha tai kovin sairas ja myös tuntee olonsa sairaaksi, kuolema ei enää tunnu niin pahalta, jopa päin vastoin. Kuolema on vapauttaja, joka kerran vie ihmisen kaikki fyysiset ja henkiset tuskat.

Rakkaita on kuollut ja toivon pääseväni heidän luokseen. Tai että jotenkin vielä kohdattaisiin.

Mutta oikeastaan uskon, että sitä vaan synnytään uudestaan ehkä ihmisenä ehkä johonkin muuhun eläinlajiin kuuluvana.

Mihinkään jeesushömpötyksiin en usko.

Jeesuksen nimi ja veri ovat tosiasioita. Katso vaikka googlesta mitä ne tarkoittavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä on ainutkertainen lahja, joka tulee elää huolellisesti. Jeesus Kristis on tie, totuus ja elämä. Ihmisen sielu on iankaikkinen, se ei kuole ruumiin kuolemaan. Ne, jotka uskovat syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä pääsevät Jumalan luo taivaaseen. Jumalan valtakunta on jo sisäisesti uskovien ihmisten sydämissä maan päällä. Se on kallein aarre minkä voi löytää. Jumala ei tarkoittanut ihmisen elämää merkityksettömäksi.

Vaikka haluaisi uskovaiseksi, kaikki nimen omaan tällainen tyypillinen uskovaisten horina karkottaa ainakin minut. Miksi on aina jollotettava tuota samaa rotlaa!!! "Nimessä ja veressä" siis ARGH! Päivittäkää horinanne 2000-luvulle.