Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varakkaat, mistä sellaisesta säästätte, mihin ns. normaalituloiset käyttää rahaa?
Siis kun sanotaan ja kerrotaan esimerkkejä varakkaista / rikkaista ihmisistä, jotka elävät niukasti tai jopa pihisti.
Mitkä ovat tulosi / omaisuutesi.
Kommentit (656)
Asuminen: Olen säästänyt (pankin koroissa) varmaan kymmeniä tuhansia euroja ostamalla asunnon vain hieman edellistä isomman ja kalliimman ja maksamalla käteisellä. Velkaa mulla ei ole ollut 15 vuoteen. Asuinalueen olen harkinnut tarkkaan, en viihdy kalliissa keskustassa, mutta en toisaalta rähjäisessä lähiössäkään. Luontoa ja rauhallisuutta arvosta, palvelut muutaman km:n päässä. Asumismuodoksi olen valinnut rivarin helppouden takia.
Ja toinen esimerkki puhelin: ei niin trendikäs ja halpa Nokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienentämällä kiinteät kulut alas, jos vuodessa menee n. 4000 e asumiseen, veteen, sähköön, vakuutuksiin ja nettiin niin 32000 e brutollaki pystyy hiuka säästämään...
Lisäksi käyn torilla hakemassa esim. Hedelmät ja kasvikset. Ostan punalappuset tuotteet, jos sattuu olemaan mitä halusin. Mut ei En tykkää turhaan ostelusta, ostan melko lailla vain tarpeeseen, joten siinäkin hiukan säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista. Pihistetään kotimaisesta kulutuksesta ja palveluista, mutta kulutetaan matkoilla ulkomailla. Ei ihme, että Suomella menee miten menee. Ehkä se tosiaankin on niin, että tulonsiirrot palautuvat kotimaiseen kulutukseen, pääomatulot yms. ei. Avartava ketju.
Itse yritän pihistää materian kulutuksessa, mutta suosia kotimaisia palveluita. Matkustamisenkin eettisyydestä voidaan olla montaa mieltä.
Noinhan se on. Suurituloisena mietin, miksi mikään ammattikorkeakoulu tms ei ole kiinnostunut ehdottamaan opiskelijoilleen lopputyön aiheeksi tutkimusta, millaisista palveluista suomalaiset suurituloiset olisivat kiinnostuneita.
Lastenhoito, "nanny", kotiapulaiset? Näitähän on muuallapäin maailmaa monella ihan perusjuristilla ja lääkärillä, mutta Suomessa stigma näitä palveluita kohtaan on kova.
Ja mitähän minä yli 50-vuotias tekisin tällaisella nannyllä? Mutta tuossahan se oikeastaan jo tulikin. Suomessa on liian vähän kuluttajia, jotta olisi järkevää perustaa yritystä, jolla on vain kourallinen asiakkaita. Niinpä palvelut suunnataan keskituloisille. On ravintoloita, mutta ruoka on yleensä keskinkertaista. Jos ravintola valmistaisi laadukasta luomuruokaa, asiakkaita olisi vain muutama. Ei ole kannattavaa. Vaikka nuoren perheen tulot olisivatkin suuret, ovat yleensä myös pakolliset menotkin suuret. Moni varakas on kuitenkin jo asuntolainansa maksanut ja lapsensa aikuiseksi kasvattanut. Mitä palveluita heille on, jos erilaiset kauneudenhoitopalvelut eivät kiinnosta? Hyvin monella iäkkäämmällä varakkaalla käy jo siivooja kerran viikossa tai kahdessa, mutta kun kotona ei sotketa, ei ole siivottavaakaan joka päivä. Mitä ovat ne palvelut, joita minun ikäluokkani haluaisi käyttää? Ja kun meissäkin on hyvin erilaisia ihmisiä. Muualla maailmassa, missä varakkaita on enemmän, on mahdollista tuottaa asiakkaille räätälöityjä palveluita. Suomessa sellainen yritys on hyvin pian konkurssisa, koska asiakkaita ei ole riittävästi. Ja entä kotimaan matkailu? Tässä iässä on tullut kierrettyä jo tämä maa aika hyvin ja nähty kaikki ne nähtävyydet, joita on yleensäkään mielenkiintoista nähdä. Ja kun jotain uutta matkailukohdetta tehdään, sekin on tarkoitettu keskituloisille lapsiperheille. Ja niin tietysti pitää ollakin, koska he ovat Suomen kokoisessa maassa pääasiallinen asiakaskunta.
Eli rikkaat ei kuluta juurikaan palveluihin Suomessa ja näin tue pienyrittäjiä, outoa!!!
Täältähän voi jopa löytää hyviä vinkkejä säästämiseen. Itse kovin mielellään säästäisin mutta parisuhde tilanne on niin heikossa kantimissa ja kun on yksi lapsi vielä taloudessa niin ilman yhteistyötä et voi tehdä kestäviä ratkaisuja. Naisystäväni on jostain syystä hyvin katkera tuloilleni ja kulutukselleni, vaikka olen aika pienituloinen 2300€/kk. Hän tienaa vielä vähemmän. Olen koittanut kehittää osaamistani ja minulla on toiminimi jolla koitan saada lisätuloja.
Minulla on suvussa varakkaita, toiset elää hyvin hyvin säästeliäästi. Toiset taas kuluttaa hieman enemmän, mutta ei missään nimessä tuhlaa.
Toiset ovat laittaneet rahansa asumiseen ja autoon ja toiset taas harrastuksiin enemmän, laskettelureissuihin ja musiikkivälineisiin ja kustantaa näitä myös lapsilleen.
En ole koskaan pitänyt sitä säästeliäisyyttä mitenkään kummallisena, ovat vaatimattomista oloista lapsina ja opiskelleet kovasti ja ovat nyt tohtoreita ja professoreita. Heidän lapset opiskelee kovasti myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4868458698590 kirjoitti:
Tuli kauhea syyllinen olo, kun elän toimeentulotuella ja tilaan sekä Helsingin Sanomia, Tieteen Kuvalehteä että The Economistia.
Miten on mahdollista, että et tingi noista kuluista, kun sinua elätetään? Nuo lehdet voi lukea muutenkin kuin tilaamalla.
Elektroniikasta. Ylipäätään tavarasta. Ostetaan kun tarvitaan jotain, mutta ei saada mitään kiksejä siitä että hipelöidään uusia telkkareita tai kännyköitä. Rahat menee nautiskeluun, hyvään ruokaan, matkoihin, kokemuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Tutkin hintalaput erittäin tarkkaan kaupoissa, hyödynnän -30% merkinnät aina jos mahdollista
- Ostan kaiken mitä pystyn suoraan tehtaalta Kiinasta, Virosta, Puolasta, yms
- En käytä lähes mitään palveluita, tai jos käytän niin ostan ne pimeänä jos suinkin mahdollista
- Laitan itse ruokani, harrastan herkkuja vähäisesti, tuon elintarvikkeitakin halvalla ulkomailta
- Teen valmistelut matkusteluun erittäin huolella, vertailen hintoja, viivyn tarvittaessa pitkiäkin aikoja lentokentillä, yövyn kavereiden nurkissa (tunnen useita ihmisiä todella monesta maasta, enkä häpeile ottaa yhteyttä)
- Asumiskustannukseni ovat erittäin matalat (oma koti korvessa, ei velkaa, ei työmatkaa)
- Säästän autossa, vaatteissa (olen mies) ja yleisessä elintason näkymisessä eikä minulla ole pienintäkään kiinnostusta siitä mitä ihmiset minusta ajattelevat
Joku voisi sanoa että miten jaksat / eikö kannattaisi nauttia elämästä / et saa mitään mukaasi, mutta persoonani on sellainen että minulle tulee paha mieli kun tuhlaan rahaa (sijoitukset ovat asia erikseen, mutta kulutus laukaisee kyseisen reaktion). Ystäväni ovat kuvailleet suhdettani rahaan epäterveeksi, mutta jos minä koen olevani onnellisempi kun en tuhlaa, se on minun asiani. Sukuni on varsin pihiä tai ainakin hallitsevat raha-asiat, joten "syytän" geenejä.
Vierailija kirjoitti:
Eli rikkaat ei kuluta juurikaan palveluihin Suomessa ja näin tue pienyrittäjiä, outoa!!!
En edes asu Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli rikkaat ei kuluta juurikaan palveluihin Suomessa ja näin tue pienyrittäjiä, outoa!!!
Perusta tanssiravintola, johon alaikäraja on 45 vuotta, niin saat minusta kanta-asiakkaan :)
Mielenkiintoista huomata joidenkin tähän ketjuun kirjoittaneiden käsitys siitä, milloin ihminen on varakas. Me tienasimme mieheni kanssa viime vuonna yhteensä yli 300 000 ja omistamme useita asuntoja ja kaksi taloa, toki velkaakin on ihan riittämiin, mutten todellakaan ollut vastaamassa tähän ketjuun pelkän otsikon perusteella. No, me käytämme rahaa järkevästi. Hyödynnämme alennusmyynnit, kyttäämme halpoja lentoja netistä, ruokaostokset tehdään pitkälti Lidlissä, perheessä on vain yksi auto vaikka välillä kaksi helpottaisi elämää, kalliimmat merkkijutut ostamme usein ulkomailta, esim. lapset kyllä kulkevat merkkivaatteissa mutta ne on ostettu murto-osalla Suomen hinnoista outlet malleista jenkkityömatkoilta ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin pienituloinen, mutta elän noin kuin monet ketjun varakkaista. Asunto on velaton eikä ole muita elätettäviä, joten arjen köyhäilyn jälkeen muu palkka menee matkusteluun.
Miksihän tätäkin on alapeukutettu? Kateutta, kun pienituloisella on velaton koti?
Olen opiskelija ja jos nyt vertaan tavalliseen opiskelijaan niin: lääkärikuluissa, sillä molemmat vanhemmat lääkäreitä, joten ei tarvi lääkärissä käydä. Vuokra ja kaikki laskut, asun omistusasunnossa ja vanhemmat maksaa kaikki kulut. Auto tai julkinen, liikun pyörällä tai kävellen. Kampaaja ja hiusvärit, pidän hiukset luonnollisen värisenä ja käyn kampaajalla kerran vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika hauska tuo, kuinka moni mielestään säästää "panostamalla laatuun ja kestävyyteen".
Hei, ei sillä yleensä säästä yhtään. Toki sillä saa hienompia vaatteita ja tavaroita.
Kyllä siinä säästää. Annan esimerkin:
Köyhänä opiskelijana ostin yhtenä kesänä kesätöitä varten parilla sadalla jonkun peruspuvun Dressmannilta. Kesän jälkeen puku oli aivan nukkaantuneen ja virttyneen näköinen. Meni syksyllä kierrätykseen, eihän sitä enää kehdannut pitää.
Kun pääsin hyväpalkkaiseen työhön, marssin yhteen Bulevardin vaatturiliikkeistä ja ostin kunnollisen puvun tuplahousuilla. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin käytän pukua edelleen viikottain ja se näyttää edelleen kuin uudelta. Samoin minulla on seitsemän vuotta vanhat kävelykengät, jotka maksoivat noin 200 euroa ja ovat edelleen hyvässä kunnossa. 60 euron kenkiä samassa ajassa olisi mennyt varmaan yhdet vuodessa.
Kun pikku hiljaa kerää vaatekaappiin laadukkaita vaatteita, lopulta ei tarvitse enää ostaa kuin uusia aluspaitoja, sukkia, boksereita ja juoksukenkiä. Minun vaatekaappini on nyt tässä vaiheessa. Pukuja pitää alkaa uusia ehkä 3-5 vuoden kuluttua. Talvitakki on vain 5 vuotta vanha ja kestänee hyvänä vielä ainakin 10 vuotta.
Tämä kaikki toki edellyttää, että huoltaa ja säilyttää vaatteita oikein. Tuuletan puvut käytön jälkeen, lankkaan kengät viikottain jne.
Vierailija kirjoitti:
Asuminen: Olen säästänyt (pankin koroissa) varmaan kymmeniä tuhansia euroja ostamalla asunnon vain hieman edellistä isomman ja kalliimman ja maksamalla käteisellä. Velkaa mulla ei ole ollut 15 vuoteen. Asuinalueen olen harkinnut tarkkaan, en viihdy kalliissa keskustassa, mutta en toisaalta rähjäisessä lähiössäkään. Luontoa ja rauhallisuutta arvosta, palvelut muutaman km:n päässä. Asumismuodoksi olen valinnut rivarin helppouden takia.
Ja toinen esimerkki puhelin: ei niin trendikäs ja halpa Nokia.
No puhelinesimerkki ei kyllä ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varakas, vaan täysin keskituloinen (55000€/vuosi), mutta olen viime aikoina katsellut taas Yleltä uusintana tullutta Kukkaron herraksi -ohjelmaa. Pitää tunnustaa, että kyllä minua ainakin ärsytti suunnattomasti toimeentulotukea saavien ihmisten hevosen pito, kanavapaketit, lehtitilaukset ym. Ei minulla ole varaa noista yhteenkään, miten ihmeessä joku sellainen, joka elää muiden rahoilla, voi/saa käyttää rahaa tuollaisiin asioihin?
Jos ei 55000 euron tuloilla ole varaa kanavapakettiin tai lehtitilaukseen niin ihmettelen kyllä kovasti. Esimerkiksi kanavapaketin saa alle 10 €/kk. Eikö sinulta jää tuollaista summaa ylimääräistä rahaa kuukaudessa?
Ei ole kyse siitä, etteikö minulla olisi sitä 10 €/kk rahaa. Kyse on siitä, etten koe, että minun tuloilla olisi varaa mihinkään tuollaiseen turhaan ja ei-välttämättömään. Ei aikuisen, perheellisen ihmisen elämä voi olla pelkkää kuukaudesta seuraavaan elämistä, myös niihin huonoihin päiviin on osattava varautua, koska niihin pystyy kyllä varautumaan tekemällä valintoja. Minulla ei ole varaa lehtitilauksiin eikä kanavapaketteihin, mutta minulla on varaa maksaa autoni yllättävät korjauskulut, ostaa tarvittaessa uusi pesukone ja maksaa lapseni leirikoulu...
Sehän siinä onkin. Näillä sosiaaliturvan asiakkailla ei ole mitään halua, eikä kykyä ajatella muuta kuin korkeintaan sitä millä rahalla se seuraava röökiaski ostetaan. Kaikki perseelleen menneet ennakoinnit kuitataan kelan/sossun kassalta.
Rahoitusvarallisuutta puolisen miljoonaa. En voisi kuvitellakaan lottoavani, veikkaavani, totoavani, ostavani ässäarpoja. Nuo ovat vain numerotaidottomien puijaamista.
Tiedän, moni kaunis asia elää veikkausvaroilla, mutta lahjoitan mielummin suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Rahoitusvarallisuutta puolisen miljoonaa. En voisi kuvitellakaan lottoavani, veikkaavani, totoavani, ostavani ässäarpoja. Nuo ovat vain numerotaidottomien puijaamista.
Tiedän, moni kaunis asia elää veikkausvaroilla, mutta lahjoitan mielummin suoraan.
En pelaa itsekään rahalla, mutta lähes joka viikko joku kuitenkin ne isot rahat voittaa. Oli tilastomahdollisuus miten pieni tahansa, on voittaminen mahdollista, ja toisaalta lotto tuo jännitystä elämään.
Keskituloinen akateeminen kirjoitti:
Näillä keskustelupalstojen kommentoijilla on aina ihan käsittämättömän suuret tulot. Kertokaa, mistä työstä maksetaan 100 000 - 130 000 euroa vuodessa. Vaihdan heti alaa.
Rahoitusalalla tuo on ihan normaali vuosipalkkio monelle myyjälle, salkunhoitajalle ja analyytikolle. Myös monet juristit ja lääkärit pääsevät noihin ansioihin.
Lisäksi tietysti minkä tahansa alan keskeiset johtajat tienaavat tuon. Yrityksestä riippuen jo keskijohdossa saatetaan maksaa tuo. Yrittäjien tulot luonnollisesti riippuvat menestyksestä.
Yhteistä melkein kaikille näille on, että palkkiota ei makseta työstä vaan tuloksista. Varaudu siis reilusti yli 40 tunnin viikkoihin ja siihen, että tulosta pitää tulla. Tsemppiä alanvaihtoon!
Alue: Aihe vapaa
Ei se ole stima, vaan homma on tehty Suomessa niin kalliiksi ja hankalaksi, ettei se onnistu. Lasten ollessa pieniä yritimme yli vuoden ajan hankkia lastenhoitajaa tai au pairia, mutta homma osoittautui mahdottomaksi. Kotimaisen palkkaaminen olisi kaikkine kuluineen maksanut tunnilta enemmän kuin mitä siitä lääkärintyöstä tienaa. Au pairia taas tuntui olevan mahdoton saada töihin järkevillä ehdoilla laillisesti. Eurooppalaisen kanssa olisi ollut ongelmia työaikojen, vapaiden ja palkkauksen kanssa (olisimme tarvinneet au pairin LISÄKSI päiväkodin) ja euroopan ulkopuolelta tulevalle oleskeluluvan saaminen olisi ollut lisäksi epävarmaa ja kestänyt lähes vuoden (mikä on aika mahdotonta, kun ei voi edes tietää olisiko tyyppi tulossa vielä sen vuoden kuluttua). Lopulta totesimme, että ei ole mahdollista.
t. lääkäri