Lue keskustelun säännöt.
Minkä verran edellisiä seksikumppaneita hyväksyisit puolisollasi?
29.04.2016 |
Kirjoita myös oletko mies vai nainen ja ikäsi. Itse N24, joku 20 alkaa olla ajatuksen tasolla aika maksimi :D
Kommentit (87)
0-5 on sopiva määrä. T. 30v. Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka voitte väittää, että edellisten kumppanien määrä ei kerro mitään kumppanin persoonasta, arvoista, käytöstavoista, ja vastaavasta? Ette ole tainneet lukea psykologiaa.
Ja sinä tuskin olet ymmärtänyt sitä mitä olet lukenut. Ei ole mitään väliä mitä kuvittelet seksikumppanimäärien kertovan ihmisestä, jos ne ennakkoluulot eivät pidä paikkaansa. Itselleni merkitystä on miehellä itsellään, ja on täysin mahdollista, että jokainen minulle sopiva mies tässä maailmassa on harrastanut seksiä max. muutaman naisen kanssa, mutta edelleen ne ovat ne muut asiat joihin keskittymällä löytää sen itselleen sopivan puolison.
Olet väärässä. Psykologiassa ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Ihmisestä ei voi ottaa "rusinoita pullasta", vaan arvovalinnat korreloivat myös muun elämänkatsomuksen, kasvatuksen, geenien ja historian kanssa koherentisti. Ihminen pyrkii jatkuvasti järjestämään identiteettinsä yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja välttämään ns. kognitiivista dissonanssia.
Toisin sanoen kukaan terve aikuinen ihminen ei ole yhdessä asiassa mustaa ja toisessa valkoista, vaan asiat muodostavat keskenään paljon mutkikkaampia vuorovaikutussuhteita ja -verkkoja. Näinpä esimerkiksi pettäjä tai rikollinen todennäköisesti uusii tekonsa, jossain vaiheessa, jos otetaan verrokiksi henkilö, joka ei ole historiassa näin tehnyt. Kärjistetysti sanoen ilotalon työntekijästä ei koskaan tule pyhäkoulun opettajaa tai päinvastoin, jos henkilö on identiteettinsä löytänyt ja jäsentänyt.
Ja sinä näköjään kärjistät ja vedät mutkia suoraksi melko reippaalla kädellä...
Kyllä, ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Arvovalintoja sinä et kuitenkaan näytä ymmärtävän. Minulla aikuisena ihmisenä on hyväksyttävää, että on monta seksikumppania, kunhan on rehellinen, eikä loukkaa toisia tahallaan, ja käyttää ehkäisyä. Siinä ei ole mitään pahaa tai väärää. Kyseinen henkilö voi olla aivan ihana kumppani, kunhan vihdoin löytää henkilön, jonka kanssa sitoutua. Iso määrä seksiä ei ole väärin, sinkkuna todennäköisesti kumppaneita on useampia. Avioliitossa voi riittää yksi, jos libidot kohtaavat. Pettämisestä se ei kerro lainkaan. Samalla tavalla se yhden kumppanin mies voi pettää, kun kerrankin saa tilaisuuden, jos niitä tilaisuuksia ei sinkkuna tullut.
Arvovalintoja ei tehdä tyhjiössä - siis täysin vapaasti - vaan geenien, lapsuuden ja identiteetin kanssa yhteensopivasti näiden rajoissa. Seksin moraalinen ulottuvuus on tietenkin ideologisesti hämärtynyt, mutta pois sitä ei saa taiottua. Pointtinani on se, että seksuaalimoraalikin on jatkumo ajassa persoonan osana: eilispäivän uskollinen yhden naisen mies ei ole huomisen pukki, eikä eilispäivän pukki ole huomisen uskollinen yhden naisen mies. Jos suljetaan skitsofreenikot ja identiteetti hukassa olevat (eli jonkinasteiset kliinisesti mt-potilaat) pois.
Seksuaalimoraalin pohjalta voi tehdä ennusteita tulevaisuuteen esimerkiksi yksilön yksiavioisuudesta. Yhden kumppanin mies on arvoiltaan sopeutunut paremmin yksiavioisuuteen, koska se sopii hänen identiteettiinsä eikä aiheuta kognitiivista dissonanssia. On olemassa ihmisiä, jotka eivät "etsi" eivätkä halua tilaisuuksia rikkoa moraalikoodistoaan, vaikka voisivat tehdä niin ja vaikka seksuaalivietti on hyvin vahva. Ja vastaavasti on olemassa ihmisiä, joiden on vaikea muuttua polygamian kannattajasta monogamian kannattajaksi (hieman kuten rikollisen on vaikea jättää rikosten maailma tai lainkuuliaisen ihmisen on vaikea tehdä rikoksia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannissa on oma terminsäkin, track record. Tuntemalla ihmisen menneisyyttä ja esim. kotioloja voi ennustaa hänen tulevaa käytöstään todennäköisyyksin. Ihmisen eri kehitysvaiheet muodostavat yhden ketjun kehdosta hautaan, jonka keskellä ihmisen persoona pysyy olennaisesti samana, eniten geenien ja lapsuuden määräämänä yhdistelmänä.
Poikkeuksen tekevät skitsofreenikot, joiden käytös ei ole ennustettavaa: he voivat eilen olla mustaa ja huomenna valkoista. Toinen ryhmä on ihmiset, jotka eivät identiteetiltään tiedä, keitä he ovat.
On lyhytnäköistä ja naiivia uskoa, että näillä biologis- henkilöhistoriallisilla seikoilla ei ole mitään vaikutusta ihmiseen tai ihmisen tulevaan toimintaan esim. ihmissuhteissa.
Edelleen, kolmekymppinen mies, jolla on iso lukumäärä seksikumppaneita, ei välttämättä eroa monellakaan tavalla kolmekymppisestä miehestä jolla ei ole yhtään seksikumppania. Voi olla, että ensimmäinen on esim. komea ja jälkimmäinen tavallisemman näköinen. Toisella voi olla korkeampi libido ja toisella matala. Toinen voi olla ateisti ja toinen tiukan uskovainen. Lisää vaihtoehtoja on.
On todella naiivia kuvitella pystyvänsä määrittelemään ihmisestä paljoakaan seksikumppanien lukumäärän perusteella.
Seksi on moraalin osa-alue. Valinnat sillä alueella heijastuvat muuhun persoonaan ja kertovat eniten henkilön geeneistä ja lapsuudesta ja toiseksi eniten identiteetistä. Seksikäyttäytymistä ja näitä kolmea ei voi irrottaa kokonaisuudesta ilman että kuva henkilöstä vääristyy. Kärjistäen esim. munkkiluostarissa syntyneestä ja kasvaneesta voi tehdä tiettyjä todennäköisyysennusteita hänen moraalivalinnoistaan, toiminnastaan, arvoistaan, jne. myös tulevaisuuteen. Sama logiikka ulottuu kaikkiin "terveisiin" yksilöihin (ei skitsofreniaa ja identiteetti ei hukassa). Jos lapsuus ja geenit ovat "risaiset", niin yksilö todennäköisesti tekee "risaisia" valintoja koko elämänsä. Jos jatketaan kärjistyksiä jotta pointti tulee selväksi, pahis ei muutu hyvikseksi, eikä hyvis pahikseksi, paljon sekstaava hulluttelija ei muutu uskolliseksi selibaatikoksi, eikä uskollinen selibaatikko ryhdy riettaaksi. Jokainen meistä on lapsuuden, geenien ja ehyen (ajassa jatkuvan) identiteetin summa.
Niin?;Mutta miksi sinulle on ongelma, että muut ihmiset eivät joko halua tietää tai heille ei suurikaan kumppanien määrä ole este parisuhteelle?
Koska seksuaalimoraali on osa moraalia, ja moraali on osa persoonaa --> seksuaalisuus on osa persoonaa. Ja seurauseettinen syy ongelmaani on sama kuin muuallakin, missä pelataan säännöillä ja todennäköisyyksillä. Punaisia päin voi totta kai ajaa vapaasti, mutta todennäköistä on, että siinä käy vielä aikaa myöten huonosti.
Alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi jotkut kokevat tarpeelliseksi asiaa tiedustella, mutta ei... ei kiinnosta silti kumppani ehdokas joka pyrkii selvittämään persoonallisuutta mieluummin tilastoihin perustuen kuin keskustellen merkityksellisimmistä asioista kuin lukumääristä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannissa on oma terminsäkin, track record. Tuntemalla ihmisen menneisyyttä ja esim. kotioloja voi ennustaa hänen tulevaa käytöstään todennäköisyyksin. Ihmisen eri kehitysvaiheet muodostavat yhden ketjun kehdosta hautaan, jonka keskellä ihmisen persoona pysyy olennaisesti samana, eniten geenien ja lapsuuden määräämänä yhdistelmänä.
Poikkeuksen tekevät skitsofreenikot, joiden käytös ei ole ennustettavaa: he voivat eilen olla mustaa ja huomenna valkoista. Toinen ryhmä on ihmiset, jotka eivät identiteetiltään tiedä, keitä he ovat.
On lyhytnäköistä ja naiivia uskoa, että näillä biologis- henkilöhistoriallisilla seikoilla ei ole mitään vaikutusta ihmiseen tai ihmisen tulevaan toimintaan esim. ihmissuhteissa.
Edelleen, kolmekymppinen mies, jolla on iso lukumäärä seksikumppaneita, ei välttämättä eroa monellakaan tavalla kolmekymppisestä miehestä jolla ei ole yhtään seksikumppania. Voi olla, että ensimmäinen on esim. komea ja jälkimmäinen tavallisemman näköinen. Toisella voi olla korkeampi libido ja toisella matala. Toinen voi olla ateisti ja toinen tiukan uskovainen. Lisää vaihtoehtoja on.
On todella naiivia kuvitella pystyvänsä määrittelemään ihmisestä paljoakaan seksikumppanien lukumäärän perusteella.
Seksi on moraalin osa-alue. Valinnat sillä alueella heijastuvat muuhun persoonaan ja kertovat eniten henkilön geeneistä ja lapsuudesta ja toiseksi eniten identiteetistä. Seksikäyttäytymistä ja näitä kolmea ei voi irrottaa kokonaisuudesta ilman että kuva henkilöstä vääristyy. Kärjistäen esim. munkkiluostarissa syntyneestä ja kasvaneesta voi tehdä tiettyjä todennäköisyysennusteita hänen moraalivalinnoistaan, toiminnastaan, arvoistaan, jne. myös tulevaisuuteen. Sama logiikka ulottuu kaikkiin "terveisiin" yksilöihin (ei skitsofreniaa ja identiteetti ei hukassa). Jos lapsuus ja geenit ovat "risaiset", niin yksilö todennäköisesti tekee "risaisia" valintoja koko elämänsä. Jos jatketaan kärjistyksiä jotta pointti tulee selväksi, pahis ei muutu hyvikseksi, eikä hyvis pahikseksi, paljon sekstaava hulluttelija ei muutu uskolliseksi selibaatikoksi, eikä uskollinen selibaatikko ryhdy riettaaksi. Jokainen meistä on lapsuuden, geenien ja ehyen (ajassa jatkuvan) identiteetin summa.
Niin?;Mutta miksi sinulle on ongelma, että muut ihmiset eivät joko halua tietää tai heille ei suurikaan kumppanien määrä ole este parisuhteelle?
Koska seksuaalimoraali on osa moraalia, ja moraali on osa persoonaa --> seksuaalisuus on osa persoonaa. Ja seurauseettinen syy ongelmaani on sama kuin muuallakin, missä pelataan säännöillä ja todennäköisyyksillä. Punaisia päin voi totta kai ajaa vapaasti, mutta todennäköistä on, että siinä käy vielä aikaa myöten huonosti.
Miksi se kiinnostaa sinua kuinka minun käy parinmuodostuksessa jos en ole vastannut kumppanilleni seksisuhteiden lukumäärästä tai hän niitä minulta edes kysynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiinnosta määrä, kunhan ei ole tauteja. Mielellään kuitenkin alle 50 vaikka olenkin deittaillut sellaisten miesten kanssa joilla kumppaneita ollut useita satoja. N29
Itselläni luku n. 20.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks pointti tähän.
"Kiusaaminen on tapa pitää yllä sosiaalista arvojärjestystä. Kiusaajan tarkoitus on laskea toisen arvoa ja nostaa omaansa. Tutkimuksissa on osoitettukin, että kiusaaminen parantaa kiusaajien itsetuntoa ja sosiaalista asemaa ryhmässä. Kiusaajat myös aloittavat seksielämänsä muita nuorempina, ja heillä on enemmän seksisuhteita."
- Vastaajana Markus J. Rantala, evoluutiobiologian dosentti, Turun yliopisto.
Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2016
Parinmuodostuksessa en koe tekeväni mitään ko tiedolla. Ihan sama onko kiusaaminen verrannollinen seksisuhteiden määrään. Merkityksellisempää on se onko kumppani ehdokas kiusaaja riippumatta siitä onko hänen kumppaneittensa määrä 2 vai 97. Sen onko hän kiusaaja tai miten hän suhtautuu esim. koulukiusaamiseen tai johonkin muuhun kiusaamistilanteeseen toki haluan selvittää.
Olet psykologisesti väärässä. Seksikumppanien määrä on ihan yhtä lailla osa hänen persoonaansa kuin esimerkiksi kiusaaminen tai kiusaamattomuus. Moraali ja teot ovat osia siitä, mikä ihminen kokonaisuutena on ja osaltaan heijastuvat kaikkeen siihen, mitä hän on (tekee, ajattelee, tuntee, jne.). "Kaikki vaikuttaa kaikkeen" psykologisesti ottaen. Siksi jos toiveena on vaikka nyt monogaaminen mies, on tulevaisuuden kannalta järkevin valita tätä periaatetta jo lapsena, geeneissä ja historiassa toteuttanut ehjäidentiteettinen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannissa on oma terminsäkin, track record. Tuntemalla ihmisen menneisyyttä ja esim. kotioloja voi ennustaa hänen tulevaa käytöstään todennäköisyyksin. Ihmisen eri kehitysvaiheet muodostavat yhden ketjun kehdosta hautaan, jonka keskellä ihmisen persoona pysyy olennaisesti samana, eniten geenien ja lapsuuden määräämänä yhdistelmänä.
Poikkeuksen tekevät skitsofreenikot, joiden käytös ei ole ennustettavaa: he voivat eilen olla mustaa ja huomenna valkoista. Toinen ryhmä on ihmiset, jotka eivät identiteetiltään tiedä, keitä he ovat.
On lyhytnäköistä ja naiivia uskoa, että näillä biologis- henkilöhistoriallisilla seikoilla ei ole mitään vaikutusta ihmiseen tai ihmisen tulevaan toimintaan esim. ihmissuhteissa.
Edelleen, kolmekymppinen mies, jolla on iso lukumäärä seksikumppaneita, ei välttämättä eroa monellakaan tavalla kolmekymppisestä miehestä jolla ei ole yhtään seksikumppania. Voi olla, että ensimmäinen on esim. komea ja jälkimmäinen tavallisemman näköinen. Toisella voi olla korkeampi libido ja toisella matala. Toinen voi olla ateisti ja toinen tiukan uskovainen. Lisää vaihtoehtoja on.
On todella naiivia kuvitella pystyvänsä määrittelemään ihmisestä paljoakaan seksikumppanien lukumäärän perusteella.
Seksi on moraalin osa-alue. Valinnat sillä alueella heijastuvat muuhun persoonaan ja kertovat eniten henkilön geeneistä ja lapsuudesta ja toiseksi eniten identiteetistä. Seksikäyttäytymistä ja näitä kolmea ei voi irrottaa kokonaisuudesta ilman että kuva henkilöstä vääristyy. Kärjistäen esim. munkkiluostarissa syntyneestä ja kasvaneesta voi tehdä tiettyjä todennäköisyysennusteita hänen moraalivalinnoistaan, toiminnastaan, arvoistaan, jne. myös tulevaisuuteen. Sama logiikka ulottuu kaikkiin "terveisiin" yksilöihin (ei skitsofreniaa ja identiteetti ei hukassa). Jos lapsuus ja geenit ovat "risaiset", niin yksilö todennäköisesti tekee "risaisia" valintoja koko elämänsä. Jos jatketaan kärjistyksiä jotta pointti tulee selväksi, pahis ei muutu hyvikseksi, eikä hyvis pahikseksi, paljon sekstaava hulluttelija ei muutu uskolliseksi selibaatikoksi, eikä uskollinen selibaatikko ryhdy riettaaksi. Jokainen meistä on lapsuuden, geenien ja ehyen (ajassa jatkuvan) identiteetin summa.
Niin?;Mutta miksi sinulle on ongelma, että muut ihmiset eivät joko halua tietää tai heille ei suurikaan kumppanien määrä ole este parisuhteelle?
Koska seksuaalimoraali on osa moraalia, ja moraali on osa persoonaa --> seksuaalisuus on osa persoonaa. Ja seurauseettinen syy ongelmaani on sama kuin muuallakin, missä pelataan säännöillä ja todennäköisyyksillä. Punaisia päin voi totta kai ajaa vapaasti, mutta todennäköistä on, että siinä käy vielä aikaa myöten huonosti.
Miksi se kiinnostaa sinua kuinka minun käy parinmuodostuksessa jos en ole vastannut kumppanilleni seksisuhteiden lukumäärästä tai hän niitä minulta edes kysynyt?
Se kiinnostaa minua samalla lailla kuin punaisia päin ajaminen kiinnostaa muita tienkäyttäjiä. Ei enempää eikä vähempää.
Ei olla puolison kanssa siitä keskusteltu, ei aavistustakaan. Ei tunnu todellakaan oleelliselta, kun yhdessäkin on oltu ja 12 vuotta. Eikä tuntunut tavatessakaan. Kyllä ihastuksen persoonallisuusja arvot selviävät ihan keskustellamalla ja tutustumalla toisen elämään, perheeseen ja ystäviin.
Oman "track recordinikin" olen jo tänä aikana unohtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks pointti tähän.
"Kiusaaminen on tapa pitää yllä sosiaalista arvojärjestystä. Kiusaajan tarkoitus on laskea toisen arvoa ja nostaa omaansa. Tutkimuksissa on osoitettukin, että kiusaaminen parantaa kiusaajien itsetuntoa ja sosiaalista asemaa ryhmässä. Kiusaajat myös aloittavat seksielämänsä muita nuorempina, ja heillä on enemmän seksisuhteita."
- Vastaajana Markus J. Rantala, evoluutiobiologian dosentti, Turun yliopisto.
Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2016
Parinmuodostuksessa en koe tekeväni mitään ko tiedolla. Ihan sama onko kiusaaminen verrannollinen seksisuhteiden määrään. Merkityksellisempää on se onko kumppani ehdokas kiusaaja riippumatta siitä onko hänen kumppaneittensa määrä 2 vai 97. Sen onko hän kiusaaja tai miten hän suhtautuu esim. koulukiusaamiseen tai johonkin muuhun kiusaamistilanteeseen toki haluan selvittää.
Olet psykologisesti väärässä. Seksikumppanien määrä on ihan yhtä lailla osa hänen persoonaansa kuin esimerkiksi kiusaaminen tai kiusaamattomuus. Moraali ja teot ovat osia siitä, mikä ihminen kokonaisuutena on ja osaltaan heijastuvat kaikkeen siihen, mitä hän on (tekee, ajattelee, tuntee, jne.). "Kaikki vaikuttaa kaikkeen" psykologisesti ottaen. Siksi jos toiveena on vaikka nyt monogaaminen mies, on tulevaisuuden kannalta järkevin valita tätä periaatetta jo lapsena, geeneissä ja historiassa toteuttanut ehjäidentiteettinen mies.
Kaikki todellakin vaikuttaa kaikkeen ja se on yksi merkittävin syy siihen että minua ei kiinnostaiisi kumppani joka kyselee tarkkaa edellisten kumpaneiden määrää. Sen kysyminen kertoisi minulle ihan riittävästi hänen persoonallisuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannissa on oma terminsäkin, track record. Tuntemalla ihmisen menneisyyttä ja esim. kotioloja voi ennustaa hänen tulevaa käytöstään todennäköisyyksin. Ihmisen eri kehitysvaiheet muodostavat yhden ketjun kehdosta hautaan, jonka keskellä ihmisen persoona pysyy olennaisesti samana, eniten geenien ja lapsuuden määräämänä yhdistelmänä.
Poikkeuksen tekevät skitsofreenikot, joiden käytös ei ole ennustettavaa: he voivat eilen olla mustaa ja huomenna valkoista. Toinen ryhmä on ihmiset, jotka eivät identiteetiltään tiedä, keitä he ovat.
On lyhytnäköistä ja naiivia uskoa, että näillä biologis- henkilöhistoriallisilla seikoilla ei ole mitään vaikutusta ihmiseen tai ihmisen tulevaan toimintaan esim. ihmissuhteissa.
Edelleen, kolmekymppinen mies, jolla on iso lukumäärä seksikumppaneita, ei välttämättä eroa monellakaan tavalla kolmekymppisestä miehestä jolla ei ole yhtään seksikumppania. Voi olla, että ensimmäinen on esim. komea ja jälkimmäinen tavallisemman näköinen. Toisella voi olla korkeampi libido ja toisella matala. Toinen voi olla ateisti ja toinen tiukan uskovainen. Lisää vaihtoehtoja on.
On todella naiivia kuvitella pystyvänsä määrittelemään ihmisestä paljoakaan seksikumppanien lukumäärän perusteella.
Seksi on moraalin osa-alue. Valinnat sillä alueella heijastuvat muuhun persoonaan ja kertovat eniten henkilön geeneistä ja lapsuudesta ja toiseksi eniten identiteetistä. Seksikäyttäytymistä ja näitä kolmea ei voi irrottaa kokonaisuudesta ilman että kuva henkilöstä vääristyy. Kärjistäen esim. munkkiluostarissa syntyneestä ja kasvaneesta voi tehdä tiettyjä todennäköisyysennusteita hänen moraalivalinnoistaan, toiminnastaan, arvoistaan, jne. myös tulevaisuuteen. Sama logiikka ulottuu kaikkiin "terveisiin" yksilöihin (ei skitsofreniaa ja identiteetti ei hukassa). Jos lapsuus ja geenit ovat "risaiset", niin yksilö todennäköisesti tekee "risaisia" valintoja koko elämänsä. Jos jatketaan kärjistyksiä jotta pointti tulee selväksi, pahis ei muutu hyvikseksi, eikä hyvis pahikseksi, paljon sekstaava hulluttelija ei muutu uskolliseksi selibaatikoksi, eikä uskollinen selibaatikko ryhdy riettaaksi. Jokainen meistä on lapsuuden, geenien ja ehyen (ajassa jatkuvan) identiteetin summa.
Niin?;Mutta miksi sinulle on ongelma, että muut ihmiset eivät joko halua tietää tai heille ei suurikaan kumppanien määrä ole este parisuhteelle?
Koska seksuaalimoraali on osa moraalia, ja moraali on osa persoonaa --> seksuaalisuus on osa persoonaa. Ja seurauseettinen syy ongelmaani on sama kuin muuallakin, missä pelataan säännöillä ja todennäköisyyksillä. Punaisia päin voi totta kai ajaa vapaasti, mutta todennäköistä on, että siinä käy vielä aikaa myöten huonosti.
Miksi se kiinnostaa sinua kuinka minun käy parinmuodostuksessa jos en ole vastannut kumppanilleni seksisuhteiden lukumäärästä tai hän niitä minulta edes kysynyt?
Se kiinnostaa minua samalla lailla kuin punaisia päin ajaminen kiinnostaa muita tienkäyttäjiä. Ei enempää eikä vähempää.
Punaisia päin ajaessani ehkä olen vaaraksi muulle liikenteelle ehkä jopa sinulle, mutta miten minun kumppanin valinta haittaa sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks pointti tähän.
"Kiusaaminen on tapa pitää yllä sosiaalista arvojärjestystä. Kiusaajan tarkoitus on laskea toisen arvoa ja nostaa omaansa. Tutkimuksissa on osoitettukin, että kiusaaminen parantaa kiusaajien itsetuntoa ja sosiaalista asemaa ryhmässä. Kiusaajat myös aloittavat seksielämänsä muita nuorempina, ja heillä on enemmän seksisuhteita."
- Vastaajana Markus J. Rantala, evoluutiobiologian dosentti, Turun yliopisto.
Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2016
Parinmuodostuksessa en koe tekeväni mitään ko tiedolla. Ihan sama onko kiusaaminen verrannollinen seksisuhteiden määrään. Merkityksellisempää on se onko kumppani ehdokas kiusaaja riippumatta siitä onko hänen kumppaneittensa määrä 2 vai 97. Sen onko hän kiusaaja tai miten hän suhtautuu esim. koulukiusaamiseen tai johonkin muuhun kiusaamistilanteeseen toki haluan selvittää.
Olet psykologisesti väärässä. Seksikumppanien määrä on ihan yhtä lailla osa hänen persoonaansa kuin esimerkiksi kiusaaminen tai kiusaamattomuus. Moraali ja teot ovat osia siitä, mikä ihminen kokonaisuutena on ja osaltaan heijastuvat kaikkeen siihen, mitä hän on (tekee, ajattelee, tuntee, jne.). "Kaikki vaikuttaa kaikkeen" psykologisesti ottaen. Siksi jos toiveena on vaikka nyt monogaaminen mies, on tulevaisuuden kannalta järkevin valita tätä periaatetta jo lapsena, geeneissä ja historiassa toteuttanut ehjäidentiteettinen mies.
Kaikki todellakin vaikuttaa kaikkeen ja se on yksi merkittävin syy siihen että minua ei kiinnostaiisi kumppani joka kyselee tarkkaa edellisten kumpaneiden määrää. Sen kysyminen kertoisi minulle ihan riittävästi hänen persoonallisuudestaan.
Vaikutus on eri kuin syy-seuraus-suhde. On väärin leimata koko henkilö jonkin teon perusteella. Mutta on oikein laskea todennäköisyyksiä henkilöön vaikuttaneista eri voimista. Tämä on muuten eräs paremman kumppaniin tutustumisen eduista. Kun toisen historia paljastuu, häntä pääsee yhtä aikaa lähemmäs että voi paremmin laskea, millaista tuleva aika hänen kanssaan luultavasti on. Hieman kuten liikennevalojen näkeminen kertoo liikenteen todennäköisestä jatkumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kun toisen historia paljastuu, häntä pääsee yhtä aikaa lähemmäs että voi paremmin laskea, millaista tuleva aika hänen kanssaan luultavasti on.
Elän mieluummin tässä hetkessä kuin tulevaisuudessa, mutta ei minua häiritse vaikka sinä laskelmoit esim. sitä kuinka keskustelu etenee vai lopuuko se esim. tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun toisen historia paljastuu, häntä pääsee yhtä aikaa lähemmäs että voi paremmin laskea, millaista tuleva aika hänen kanssaan luultavasti on.
Elän mieluummin tässä hetkessä kuin tulevaisuudessa, mutta ei minua häiritse vaikka sinä laskelmoit esim. sitä kuinka keskustelu etenee vai lopuuko se esim. tähän.
Et voi elää vain tätä hetkeä, vaikka haluaisit. Meitä kaikkia painaa menneisyys ja tulevaisuus. Eräs fiksu kaveri totesi aiheesta, että sille on syynsä, miksi kellot sanovat tik-tak eivätkä tik-tik.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun toisen historia paljastuu, häntä pääsee yhtä aikaa lähemmäs että voi paremmin laskea, millaista tuleva aika hänen kanssaan luultavasti on.
Elän mieluummin tässä hetkessä kuin tulevaisuudessa, mutta ei minua häiritse vaikka sinä laskelmoit esim. sitä kuinka keskustelu etenee vai lopuuko se esim. tähän.
Et voi elää vain tätä hetkeä, vaikka haluaisit. Meitä kaikkia painaa menneisyys ja tulevaisuus. Eräs fiksu kaveri totesi aiheesta, että sille on syynsä, miksi kellot sanovat tik-tak eivätkä tik-tik.
Ei menneisyys paina itseäni millään tavalla olen sen kanssa ihan sinut, enkä mieti tai laskelmoi tulevaakaan juuri sen takia voin elää tätä hetkeä. Vailla omaa historiaani, taustaani tai tulevaisuutta en toki voi elää. En silti koe että historiani esim. seksikumppaneiden osalta kuuluisi kenellekään.
Itselle ei olisi muuten väliä, mutta lisäähän se sukupuolitautiriskiä jos on hirveästi ollut. Määrää enemmän kiinnostaisi, onko ollut esim. ulkomaalaisen tai narkomaanin kanssa, heillä kun todennäköisemmin on tauteja.
Sanotaan tautiriskin takia, että 6/aktiivinen vuosi. Eli kerran kahdessa kuussa saisi vaihtaa partneria. Ei tulisi sellaista häntäheikkioloa.
Joka tapauksessa pantaisiin muutama eka kuukausi kumin kanssa, koska osa taudeista ei näy heti testeissä. Esim. HIV ei tosiaan näy ihan heti tartunnan jälkeen.
N20
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun toisen historia paljastuu, häntä pääsee yhtä aikaa lähemmäs että voi paremmin laskea, millaista tuleva aika hänen kanssaan luultavasti on.
Elän mieluummin tässä hetkessä kuin tulevaisuudessa, mutta ei minua häiritse vaikka sinä laskelmoit esim. sitä kuinka keskustelu etenee vai lopuuko se esim. tähän.
Et voi elää vain tätä hetkeä, vaikka haluaisit. Meitä kaikkia painaa menneisyys ja tulevaisuus. Eräs fiksu kaveri totesi aiheesta, että sille on syynsä, miksi kellot sanovat tik-tak eivätkä tik-tik.
Wow, nyt tuli diippiä shittiä. Tai sitten olet keksinyt jotain todella mullistavaa. Itse en kyllä kykene elämään mitään muuta kuin juuri tätä hetkeä. En pysty palaamaan ajassa edes siihen hetkeen, kun tulin lukemaan tätä jankkausta, puhumattakaan siitä ajasta kun 30+ vuotta sitten aloitin seksielämäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun toisen historia paljastuu, häntä pääsee yhtä aikaa lähemmäs että voi paremmin laskea, millaista tuleva aika hänen kanssaan luultavasti on.
Elän mieluummin tässä hetkessä kuin tulevaisuudessa, mutta ei minua häiritse vaikka sinä laskelmoit esim. sitä kuinka keskustelu etenee vai lopuuko se esim. tähän.
Et voi elää vain tätä hetkeä, vaikka haluaisit. Meitä kaikkia painaa menneisyys ja tulevaisuus. Eräs fiksu kaveri totesi aiheesta, että sille on syynsä, miksi kellot sanovat tik-tak eivätkä tik-tik.
Ei menneisyys paina itseäni millään tavalla olen sen kanssa ihan sinut, enkä mieti tai laskelmoi tulevaakaan juuri sen takia voin elää tätä hetkeä. Vailla omaa historiaani, taustaani tai tulevaisuutta en toki voi elää. En silti koe että historiani esim. seksikumppaneiden osalta kuuluisi kenellekään.
Historia ja tuleva ovat koko ajan läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun toisen historia paljastuu, häntä pääsee yhtä aikaa lähemmäs että voi paremmin laskea, millaista tuleva aika hänen kanssaan luultavasti on.
Elän mieluummin tässä hetkessä kuin tulevaisuudessa, mutta ei minua häiritse vaikka sinä laskelmoit esim. sitä kuinka keskustelu etenee vai lopuuko se esim. tähän.
Et voi elää vain tätä hetkeä, vaikka haluaisit. Meitä kaikkia painaa menneisyys ja tulevaisuus. Eräs fiksu kaveri totesi aiheesta, että sille on syynsä, miksi kellot sanovat tik-tak eivätkä tik-tik.
Ei menneisyys paina itseäni millään tavalla olen sen kanssa ihan sinut, enkä mieti tai laskelmoi tulevaakaan juuri sen takia voin elää tätä hetkeä. Vailla omaa historiaani, taustaani tai tulevaisuutta en toki voi elää. En silti koe että historiani esim. seksikumppaneiden osalta kuuluisi kenellekään.
Historia ja tuleva ovat koko ajan läsnä.
Niin... ? Miten se estää elämästä tätä hetkeä?
Niin?;Mutta miksi sinulle on ongelma, että muut ihmiset eivät joko halua tietää tai heille ei suurikaan kumppanien määrä ole este parisuhteelle?