Lue keskustelun säännöt.
Siis voiko ystävyys loppua näin pienestä asiasta johtuen?t.ammattivalittaja
27.04.2016 |
Tuo ainoa ihminen jota voin ystäväksi kutsua hylkäsi minut tuon adoptiojutun takia. Voiko noin pienestä asiasta ystävyys loppua?
Kommentit (181)
Sähän olet aiemmin kertonut täällä yksityiskohdat siitä pojan adoptioon joutumisesta.
Se otettiin teiltä huostaan jo pienenä (syytä en muista, oliko teillä silloin rankkaa ryyppäämistä tms.?). Sitten kun oli ollut huostassa jo monta vuotta, sijaisvanhemmat halusivat adoptoida hänet. Sossut suosittelivat teitä suostumaan, ja niin allekirjoititte adoptiopaperit.
Niin että ethän sä oikeastaan "antanut" lastasi adoptoitavaksi, joten siitä sua on turha syyttää ja itsesikin on turha syyttää itseäsi. Lapsi otettiin sulta pois (ilmeisesti vastoin tahtoasi?) ja myöhemmin asiat sitten vaan ajautuivat siihen adoptioon.
Kyllä silti adoptio varmasti oli parempi kuin olisi ollut abortti, saihan poika kuitenkin elämän.
Se on kurja, että sukulaiset jaksavat yhä kantaa kaunaa koko prosessista. Hehän olisivat voineet itse tarjoutua ottamaan lapsen hoidettavakseen. Ja kurja että nuorempi poikasi ei saa tavata tätejään, jotka kuitenkin tapaavat sitä vanhempaa poikaa.
Tätä asiaa et kuitenkaan voi mitenkään muuttaa. Siksi sun on parempi yrittää olla sitä edes ajattelematta, vie vaan turhaa energiaa ja voimia ja synnyttää katkeruutta.
Siis häntä pystyyn ja vappua suunnittelemaan. Kohta tulee kesä ja loma ja voit tehdä kaikenlaista kivaa nuoremman poikasi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tullut ajatelleeksi, että ystäväsikin saattaa käydä tällä palstalla? ja kun kerroit adoptiosta, hän laski yksi plus yksi ja yhdisti sinut palstan ammattivalittajaan? Ja kaikkeen siihen, millä tavalla olet palstalla tästä adoptioon antamastasi pojastasi täällä kirjoittanut?
Ei vaan tiedän että sai sukulaiseltani kuulla asiasta.ap
Olipa hyvä sitten, että tämä ainoa ystäväsi sai kuulla luotettavalta taholta totuuden sinusta. Selvisi hänellekin millainen paskanpuhuja ja puhumatta jättäjä olet. Huippua sekin, että sukulaisesi onneksi puhuu totta, ei ole mytomania geeniperimässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tullut ajatelleeksi, että ystäväsikin saattaa käydä tällä palstalla? ja kun kerroit adoptiosta, hän laski yksi plus yksi ja yhdisti sinut palstan ammattivalittajaan? Ja kaikkeen siihen, millä tavalla olet palstalla tästä adoptioon antamastasi pojastasi täällä kirjoittanut?
Ei vaan tiedän että sai sukulaiseltani kuulla asiasta.ap
En mä sitä tarkoittanut vaan että kun sai kuulla tuosta adoptiosta, osasi yhdistää sinut palstan ammattivalittajaan.
Vierailija kirjoitti:
Sähän olet aiemmin kertonut täällä yksityiskohdat siitä pojan adoptioon joutumisesta.
Se otettiin teiltä huostaan jo pienenä (syytä en muista, oliko teillä silloin rankkaa ryyppäämistä tms.?). Sitten kun oli ollut huostassa jo monta vuotta, sijaisvanhemmat halusivat adoptoida hänet. Sossut suosittelivat teitä suostumaan, ja niin allekirjoititte adoptiopaperit.
Niin että ethän sä oikeastaan "antanut" lastasi adoptoitavaksi, joten siitä sua on turha syyttää ja itsesikin on turha syyttää itseäsi. Lapsi otettiin sulta pois (ilmeisesti vastoin tahtoasi?) ja myöhemmin asiat sitten vaan ajautuivat siihen adoptioon.
Kyllä silti adoptio varmasti oli parempi kuin olisi ollut abortti, saihan poika kuitenkin elämän.
Se on kurja, että sukulaiset jaksavat yhä kantaa kaunaa koko prosessista. Hehän olisivat voineet itse tarjoutua ottamaan lapsen hoidettavakseen. Ja kurja että nuorempi poikasi ei saa tavata tätejään, jotka kuitenkin tapaavat sitä vanhempaa poikaa.
Tätä asiaa et kuitenkaan voi mitenkään muuttaa. Siksi sun on parempi yrittää olla sitä edes ajattelematta, vie vaan turhaa energiaa ja voimia ja synnyttää katkeruutta.
Siis häntä pystyyn ja vappua suunnittelemaan. Kohta tulee kesä ja loma ja voit tehdä kaikenlaista kivaa nuoremman poikasi kanssa.
Ei ole koskaan ollut huostaanotettu, en minä ole ikinä mitään päihteitä käyttänyt, mistä edes tuollaista keksit.ap
Jos poika on otettu sulta alunperin huostaan niin kyllä mä ymmärrän sukulaistesi käytöksen vallan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos poika on otettu sulta alunperin huostaan niin kyllä mä ymmärrän sukulaistesi käytöksen vallan hyvin.
Ei ole. Olin silloin ihan täysi absolutisti kuten entinenkin mieheni oli.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähän olet aiemmin kertonut täällä yksityiskohdat siitä pojan adoptioon joutumisesta.
Se otettiin teiltä huostaan jo pienenä (syytä en muista, oliko teillä silloin rankkaa ryyppäämistä tms.?). Sitten kun oli ollut huostassa jo monta vuotta, sijaisvanhemmat halusivat adoptoida hänet. Sossut suosittelivat teitä suostumaan, ja niin allekirjoititte adoptiopaperit.
Niin että ethän sä oikeastaan "antanut" lastasi adoptoitavaksi, joten siitä sua on turha syyttää ja itsesikin on turha syyttää itseäsi. Lapsi otettiin sulta pois (ilmeisesti vastoin tahtoasi?) ja myöhemmin asiat sitten vaan ajautuivat siihen adoptioon.
Kyllä silti adoptio varmasti oli parempi kuin olisi ollut abortti, saihan poika kuitenkin elämän.
Se on kurja, että sukulaiset jaksavat yhä kantaa kaunaa koko prosessista. Hehän olisivat voineet itse tarjoutua ottamaan lapsen hoidettavakseen. Ja kurja että nuorempi poikasi ei saa tavata tätejään, jotka kuitenkin tapaavat sitä vanhempaa poikaa.
Tätä asiaa et kuitenkaan voi mitenkään muuttaa. Siksi sun on parempi yrittää olla sitä edes ajattelematta, vie vaan turhaa energiaa ja voimia ja synnyttää katkeruutta.
Siis häntä pystyyn ja vappua suunnittelemaan. Kohta tulee kesä ja loma ja voit tehdä kaikenlaista kivaa nuoremman poikasi kanssa.
Ei ole koskaan ollut huostaanotettu, en minä ole ikinä mitään päihteitä käyttänyt, mistä edes tuollaista keksit.ap
Noh noh, Aruballa biitsii ja drinkkii ja juhlintaa. Vuodesohvalla punkkua niin ei huippaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähän olet aiemmin kertonut täällä yksityiskohdat siitä pojan adoptioon joutumisesta.
Se otettiin teiltä huostaan jo pienenä (syytä en muista, oliko teillä silloin rankkaa ryyppäämistä tms.?). Sitten kun oli ollut huostassa jo monta vuotta, sijaisvanhemmat halusivat adoptoida hänet. Sossut suosittelivat teitä suostumaan, ja niin allekirjoititte adoptiopaperit.
Niin että ethän sä oikeastaan "antanut" lastasi adoptoitavaksi, joten siitä sua on turha syyttää ja itsesikin on turha syyttää itseäsi. Lapsi otettiin sulta pois (ilmeisesti vastoin tahtoasi?) ja myöhemmin asiat sitten vaan ajautuivat siihen adoptioon.
Kyllä silti adoptio varmasti oli parempi kuin olisi ollut abortti, saihan poika kuitenkin elämän.
Se on kurja, että sukulaiset jaksavat yhä kantaa kaunaa koko prosessista. Hehän olisivat voineet itse tarjoutua ottamaan lapsen hoidettavakseen. Ja kurja että nuorempi poikasi ei saa tavata tätejään, jotka kuitenkin tapaavat sitä vanhempaa poikaa.
Tätä asiaa et kuitenkaan voi mitenkään muuttaa. Siksi sun on parempi yrittää olla sitä edes ajattelematta, vie vaan turhaa energiaa ja voimia ja synnyttää katkeruutta.
Siis häntä pystyyn ja vappua suunnittelemaan. Kohta tulee kesä ja loma ja voit tehdä kaikenlaista kivaa nuoremman poikasi kanssa.
Ei ole koskaan ollut huostaanotettu, en minä ole ikinä mitään päihteitä käyttänyt, mistä edes tuollaista keksit.ap
Noh noh, Aruballa biitsii ja drinkkii ja juhlintaa. Vuodesohvalla punkkua niin ei huippaa.
Silloin olin entisen mieheni kanssa absolutisti ja nykyään otan alkoholia vain kun lapsi on mummolassa yökylässä. Tervetuloa vaan puhalluttamaan.ap
Mä muistan jotain samanlaista juttua sun aikaisemmista kirjoituksista. Jossakin huostassa/sijaiskodissa tms. se lapsi oli muutaman vuoden, ennen kuin adoptoitiin virallisesti kun oli 6v.
Mut eikö sitä sitten otettukaan huostaan vaan itse pyysit sijoitusta? Se kumminkin oli lapsen parhaaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä muistan jotain samanlaista juttua sun aikaisemmista kirjoituksista. Jossakin huostassa/sijaiskodissa tms. se lapsi oli muutaman vuoden, ennen kuin adoptoitiin virallisesti kun oli 6v.
Mut eikö sitä sitten otettukaan huostaan vaan itse pyysit sijoitusta? Se kumminkin oli lapsen parhaaksi?
No kerron sen verran että kärsin silloin lievästä masennuksesta mutta alkoholia en todellakaan käyttänyt.ap
Mä muistan myös ap:n kertoneen huostaanotosta aikoja sitten. Koitapa pitää kirjaa puheistasi niin ei mene puurot ja vellit sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähän olet aiemmin kertonut täällä yksityiskohdat siitä pojan adoptioon joutumisesta.
Se otettiin teiltä huostaan jo pienenä (syytä en muista, oliko teillä silloin rankkaa ryyppäämistä tms.?). Sitten kun oli ollut huostassa jo monta vuotta, sijaisvanhemmat halusivat adoptoida hänet. Sossut suosittelivat teitä suostumaan, ja niin allekirjoititte adoptiopaperit.
Niin että ethän sä oikeastaan "antanut" lastasi adoptoitavaksi, joten siitä sua on turha syyttää ja itsesikin on turha syyttää itseäsi. Lapsi otettiin sulta pois (ilmeisesti vastoin tahtoasi?) ja myöhemmin asiat sitten vaan ajautuivat siihen adoptioon.
Kyllä silti adoptio varmasti oli parempi kuin olisi ollut abortti, saihan poika kuitenkin elämän.
Se on kurja, että sukulaiset jaksavat yhä kantaa kaunaa koko prosessista. Hehän olisivat voineet itse tarjoutua ottamaan lapsen hoidettavakseen. Ja kurja että nuorempi poikasi ei saa tavata tätejään, jotka kuitenkin tapaavat sitä vanhempaa poikaa.
Tätä asiaa et kuitenkaan voi mitenkään muuttaa. Siksi sun on parempi yrittää olla sitä edes ajattelematta, vie vaan turhaa energiaa ja voimia ja synnyttää katkeruutta.
Siis häntä pystyyn ja vappua suunnittelemaan. Kohta tulee kesä ja loma ja voit tehdä kaikenlaista kivaa nuoremman poikasi kanssa.
Ei ole koskaan ollut huostaanotettu, en minä ole ikinä mitään päihteitä käyttänyt, mistä edes tuollaista keksit.ap
Noh noh, Aruballa biitsii ja drinkkii ja juhlintaa. Vuodesohvalla punkkua niin ei huippaa.
Silloin olin entisen mieheni kanssa absolutisti ja nykyään otan alkoholia vain kun lapsi on mummolassa yökylässä. Tervetuloa vaan puhalluttamaan.ap
Se olikin Waruballa.
Normipäivä, valheita valheiden perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihinkä sitä pantteri pilkuistaan pääsisi.
Vierailija kirjoitti:
Mihinkä sitä pantteri pilkuistaan pääsisi.
Mitä tarkoitat?ap
Eihän se lapsi enää ollut teidän hoidossa kun se 6v adoptoitiin. Näin olet kertonut. Mun muistaakseni se ei silloin ollut lastenkodissa vaan sijaisperheessä ja sinne oli viety huostaanoton jälkeen. Tästä on jo aikaa kun asiasta kirjoitit, niin että yksityiskohtia mäkään en muista.
Mut eikö ollutkin niin että pojan sijaisvanhemmista tuli myös adoptiovanhemmat, siis poika on ollut heillä jo aika pienestä.
Miksei ne sukulaiset (vaikka tädit, sun siskot) itse ottaneet poikaa adoptoitavaksi kun kerran niin paheksuvat sitä että annoit pojan pois. Sittenhän olisi pysynyt "suvussa".
Vierailija kirjoitti:
Eihän se lapsi enää ollut teidän hoidossa kun se 6v adoptoitiin. Näin olet kertonut. Mun muistaakseni se ei silloin ollut lastenkodissa vaan sijaisperheessä ja sinne oli viety huostaanoton jälkeen. Tästä on jo aikaa kun asiasta kirjoitit, niin että yksityiskohtia mäkään en muista.
Mut eikö ollutkin niin että pojan sijaisvanhemmista tuli myös adoptiovanhemmat, siis poika on ollut heillä jo aika pienestä.
Ei käynyt näin. Ihan on pelan kautta hommattu nuo adoptiovanhemmat, ei heitä tuntenut millään lailla ennestään kuten en minäkään.ap
Vierailija kirjoitti:
Miksei ne sukulaiset (vaikka tädit, sun siskot) itse ottaneet poikaa adoptoitavaksi kun kerran niin paheksuvat sitä että annoit pojan pois. Sittenhän olisi pysynyt "suvussa".
Eivät halunneet. oVat kuitenkin hyvissä väleissä adoptiovanhempien kanssa.ap
Ei vaan tiedän että sai sukulaiseltani kuulla asiasta.ap