Miksi mulkoilet bussissa äitiä, jonka vauva tai lapsi itkee?
Meillä on perustyytyväinen 3kk vauva ja helppo 2v lapsi. 2-vuotiaalla ei ole sanottaa uhmaa vielä, ei siis heittäydy lattialle pitkin pituuttaan. Ja vauva on iloinen, jokelteleva, hyväntuulinen jötkäle.
Meillä oli tänään isomman lapsen jälkitarkastus korvatulehduksesta. Aika oli 9.30 ja se sopi päivärytmiin erinomaisesti. Menimme lääkäriin bussilla, bussimatka kestää 20 minuuttia. Laskin, että ollaan ihan helposti hyvissä ajoin ennen lounasaikaa kotona (klo 11), vaikka lääkärissä venyisikin.
No, lääkärissä oli jostain syystä kamala ruuhka ja pääsimme vastaanotolle vasta 10.15. Lääkäri tiuski ja oli huonolla tuulella, käsitteli lapsen korvaa vähän kovakouraisesti. Lapsi pelästyi ja alkoi itkeä, jolloin lääkäri tuli vieläkin huonommalle tuulelle. No, saatiin korvat tutkittua ja päästiin vihdoin lähtemään lähtemään. Aikaa oli mennyt jo niin paljon, että päätin imettää vauvan ennen kotiinlätöä.
Sitten bussissa ei ollut enää tilaa lastenvaunuille, koska siellä oli jo kahdet. Päästiin seuraavan bussin kyytiin vasta klo 11. No, nuorempi nukahti vaunuihin ja isompi oli väsynyt ja kiukkuinen. Bussissa isompi kiukkusi kaikesta, ihan kaikesta. Ei nähnyt rekkaa, ei halunnut sanoa vieressä istuvalle tädille hei, bussi meni liian hitaasti.. Mitä nyt väsynyt 2v keksii kiukuta, sitä sitten oli. 2v jaksoi ehkä 5-10 minuuttia istua paikoillaan ja keskittyä siihen, mitä juttelin sille (yritin koko ajan kääntää puheenaiheita pois niistä harmituksista), mutta sitten keitti yli, eikä mistään tullut enää mitään. Se oli vain yksinkertaisesti aivan liian väsynyt, eikä mitkään hätävaraeväätkään auttaneet mitään.
No, bussissa oli kaksi mulkoilijaa, jotka koko ajan kääntyilivät katsomaan meitä. Ihan kuin en itse huomaisi, että 2v kiukkuaa ja itkee. Mitä väliä, vaikka yritin kaikkeni? Olin varannut lääkärin meille sopivimpaan aikaan, jotta tällaisilta kiukkuamisilta vältyttäisiin. Oltaisiin ehkä vältytty kiukuilta, jos oltaisiin mahduttu siihen varttia aiemmin lähteneeseen bussiin. Mutta nyt kävi huono tuuri ja jouduttiin matkaamaan väsyneen lapsen kanssa takaisin kotiin. Mitä minun olisi pitänyt tehdä? Syli ei auttanut, ruoka ei auttanut, Nalle Puh YouTubesta ei auttanut, huomion kiinnittäminen toisiin asioihin ei auttanut. Oli vain pakko kestää se loppu aika bussissa.
Sen sijaan, että mulkoilet bussissa, olisitko voinut ärsyyntyä vain itseksesi ja olla saamatta pahaa mieltä kiukkuavan äidille? Ilmeisesti ei ole mahdollista.
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Monien ihmisten maailmaan ei mahdu muuta kuin he itse ja heidän omat tarpeensa
Nimenomaan. Narsisti-äitykät on maailman napa. Heitä pitää paapoa, ymmärtää ja kunnioittaa!
Kukaan ei tuijota sua tai sun pentujas, ketään ei kiinnosta. Voisitko sen sijaan paijata lapsiasi kuin että kuvittelet jonkun tuijottavan?
Vierailija kirjoitti:
Koska ei matkustajien pitäisi joutua sietämään huutoa ja itkua. Mikset jäänyt pois jos lapsi ei kerran osannut olla nätisti?
Olen lapseton, mutta en kyllä olettaisi, että pienen väsyneen lapsen pitäisi jäädä pois bussista (ja tulla siten entistäkin väsyneemmäksi kun matka pitenee), sen takia, että itselläni olisi kiva olla se vartti bussissa. Sitä paitsi, kun joku huutava lapsi poistuu bussista, tilalle saattaa tulla räyhäävä spurgu tai kiljuva teini. Tai joku mulkoilija.
Mitä jos aikuisetkin tulisivat bussiin itkemään, kirkumaan ja karjumaan. Pidätkö siitä? Onko mukavaa. Ahdistaako vai onko rauhallinen tunne. Aikuisille samat oikeudet sitten kuin vauvoille. Kipua kokeva voi myös pitää yninää ja rääkyä välillä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se huutava lapsi juuri siitä äidin tai isän hyssyttelystä opi, että kannattaa huutaa koska sillä saa huomiota? Muistelen lukeneeni että raivoavaan lapseen nimenomaan ei saisi kiinnittää huomiota, jos asiaan haluaa parannuksen.
Kamoon, tuo lapsi huusi, koska oli yliväsynyt ja korvakipuinen. Ei sen tarvinnut oppia siinä tilanteessa yhtään mitään. Sellaista taaperoa ei olekaan, joka liian väsyneenä ja kipeänä kestää huutamatta. Äiti oli kuitenkin yrittänyt järjestää reissun niin, että siltä vältyttäisiin.
Mä mulkoilen bussissa. Mulkoilen ovien tukkeeksi jääviä ihmisiä, mulkoilen hajuveden kanssa lätränneitä, mulkoilen äijähaaraukkoja, mulkoilen roskaajia, moukkia, häiriköitä ja törppöjä. Koskaan ei ole tullut mieleen mulkoilla pienen lapsen äitiä, jos hän kuitenkin yrittää hoitaa lastaan. Enemmän ärsyttää ne äidit, joiden lapset kyselevät innoissaan kaikesta, ja äiti ynähtää tympääntyneenä luurin selailultaan jotain, tai ei vastaa mitään.
Jaa, edellisen sivun kommentoijan lapset eivät ikinä edes itkeneet. Joku diagnosoimaton häiriö heillä?
En mulkoile, tsemppiä vauvakerhoon matkaajille ja muille.
Empaatikolle voi tulla ahdistunut olo itkusta, koska kokee lapsen äänialasta tunteita ja kanavoi niitä. Ja jos itku ei lopu, ääni kova, se on tukalaa. Samoin melut ja hajut.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin kovat korkeat äänet laukaisevat migreenin tai muutoin päänsäryn samalla tavalla kuin vaikkapa voimakkaat hajusteet. Bussissa huutaville lapsille tai hajuvedellä lutranneelle kanssamatkustajalle ei oikein voi mitään, mutta migreenikohtauksen alkaessa henkilö saattaa mulkoilla. Mulkoilu ei tietenkään ole kohteliasta, mutta ei ole migreenikään mukavaa. Mulla ei ole migreeniä eikä haittaa huutavat lapset eikä hajustetut ihmiset, mutta tiedän monia, joilla on.
Jos on kunnon migreenikohtaus päällä, ei siinä pysty pitämään edes silmiä auki saati että jaksaisi mulkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ei matkustajien pitäisi joutua sietämään huutoa ja itkua. Mikset jäänyt pois jos lapsi ei kerran osannut olla nätisti?
Olen lapseton, mutta en kyllä olettaisi, että pienen väsyneen lapsen pitäisi jäädä pois bussista (ja tulla siten entistäkin väsyneemmäksi kun matka pitenee), sen takia, että itselläni olisi kiva olla se vartti bussissa. Sitä paitsi, kun joku huutava lapsi poistuu bussista, tilalle saattaa tulla räyhäävä spurgu tai kiljuva teini. Tai joku mulkoilija.
Minä olen neljän äiti, ja kun on lääkäriin tai mihin tahansa lähdetty jossa voi mennä kauemmin kuin on suunniteltu, lapsille on evästä mukana, ei tule nälkä kiukkua
Lähinnä häiritsee se, jos lapsen vanhemmat on kuin ei huomaisi itkua. Ei edes yritetä lohduttaa tai puhuta tai edes katsota itkevää vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos aikuisetkin tulisivat bussiin itkemään, kirkumaan ja karjumaan. Pidätkö siitä? Onko mukavaa. Ahdistaako vai onko rauhallinen tunne. Aikuisille samat oikeudet sitten kuin vauvoille. Kipua kokeva voi myös pitää yninää ja rääkyä välillä.
Heipähei. Käsittääkseni teille lapsen tasolle jääneille on ihan sallittua ilmaista kurjaa oloa, ilman, että kukaan hermostuu (paitsi joku toinen lapsen tasolle jäänyt). Yleensä kuitenkin ne sellaiset aikuiset, jotka esim. käyvät töissä, ja tekevät muitakin aikuisten asioita, sen sijaan osaavat malttaa mielensä, ja he kyllä ymmärtävät, jos sinulla ja kaltaisillasi on tyhmä päivä. He eivät koe tarvetta rääkyä, vaikka joku pikkuinen niin tekisikin, he eivät ole kateellisia vauvoille, mutta sinulle se on ihan sallittu, koska olet itsekin kuin vauva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin kovat korkeat äänet laukaisevat migreenin tai muutoin päänsäryn samalla tavalla kuin vaikkapa voimakkaat hajusteet. Bussissa huutaville lapsille tai hajuvedellä lutranneelle kanssamatkustajalle ei oikein voi mitään, mutta migreenikohtauksen alkaessa henkilö saattaa mulkoilla. Mulkoilu ei tietenkään ole kohteliasta, mutta ei ole migreenikään mukavaa. Mulla ei ole migreeniä eikä haittaa huutavat lapset eikä hajustetut ihmiset, mutta tiedän monia, joilla on.
Jos on kunnon migreenikohtaus päällä, ei siinä pysty pitämään edes silmiä auki saati että jaksaisi mulkoilla.
Tämä. Mulla on aina vastamelukuulokkeet migreenin varalta mukana, kun on aika paljon muitakin äänen aiheuttajia liikenteessä. (on myös aurinkolasit, mutta välillä niiden sanatkin ovat liikaa) En kyllä migreenissä pysty mihinkään mulkoiluun keskittymään, jossain krapulassa ehkä,mutta silloin ärsyttäisi kaikki.
No nyt on mennyt äitylillä tunteisiin. Mitäpä jos et poistuisi kotoa jos on niin vaikeaa. Ketään ei kiinnosta sun mielipahat sikai ettet osaa lastasi kaitsea.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos aikuisetkin tulisivat bussiin itkemään, kirkumaan ja karjumaan. Pidätkö siitä? Onko mukavaa. Ahdistaako vai onko rauhallinen tunne. Aikuisille samat oikeudet sitten kuin vauvoille. Kipua kokeva voi myös pitää yninää ja rääkyä välillä.
Niin no, se on lapsi. Sinä olet aikuinen, kestät kyllä yhden bussimatkan lapsen kiukuttelua. En muista koskaan ärsyyntyneeni moisesta. Ehkä koska olen normaali aikuinen.
Vauvojen itku ei niinkään häiritse mutta se taaperoiden kiukku sitten sitäkin enemmän.
Mulkoilen sitä lasta itseään. Kyllä keski-ikään mennessä jo pitäisi osata käyttäytyä bussissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tuollaisia päänkääntelijöitä ymmärrä. Olen siis lapseton ja yleensä kestän huutavat lapset bussissa hyvin. Toisinaan kello on kuitenkin jo yhdeksän illalla ja mietin just, että lasta väsyttää aiheesta. Neljän, viiden aikaan ruuhkabussissa, eikö nälkää/väsymystä huutavaa lasta voisi tukkia jollain välipalalla? Itse kuljen bussilla iltapäivällä esim. painavien kauppakassien kanssa vain kolmen-neljän pysäkin väliä ja ihmettelen, miksi sellaista matkaa ei voisi kävellä vaunuja työntäen? Kyseinen reitti on hyvää, leveää kävelytietä, kulkea voi varjossakin. Vaunujen kanssa joudutaan odottelemaan pysäkillä, kun edellinen bussi on täynnä. Kävellen olisi 10 minuutissa perillä. Miksi ette ulkoile ja työnnä?
Mä mieluiten kävelen, jos matka on käveltävä. Mutta esimerkiksi 10 kilometrin matka meiltä keskustaan alkaa olla jo sellainen urheilusuor
Keskinopeus 20 km 🤣🤣🤣 öööö... sori mutta 20 km ei ole nopeus, vaan matkan pituus. Ja ei, bussi ei kulje keskimäärin 20 km/h.
No kyllä se vähän ärsyttää kun vajaaälyinen ei saa lastaan hiljaiseksi. Kyllä ennenvanhaan ne lapset osattiin hoitaa niin ettei tarvitse rääkyä. Nykyään pitäisi kuulemma vastasyntyneeltäkin kysellä että saako vaipan vaihtaa. Hyi helvetti miksi maailma on mennyt! Oksettaa!
Mitä jos keskittyisit olemaan parempi äiti etkä vaan itkisi vauva.fi:ssä? XD