Ketä muuta ärsyttää nössöt hissukat jotka ei voi puhua mitään?

Up

Vierailija kirjoitti:

Väärien ihmisten ja tuntemattomien seurassa hissukka, tuttujen kesken suu käy koko ajan. Mulla ei yksinkertaisesti oo mielenkiintoa puhella tuntemattomien kanssa. Pari hyvää ystävää riittää, en tartte kymmenien naisten kanalaumaa. Toki itse kerron aina mielipiteeni palavereissa tai ryhmätöissä, että en semmonen pahimman luokan tuppisuu ole.

Sama täällä. Varsinkin jos toinen on näitä tyyppejä joita aloittajakin edustaa, helposti ärtyvä, kärsimätön, vaativa niin ihan takuulla vaikuttaa siltä että mulla ei oo yhtään sosiaalisia taitoja ja oon sulkeutunut hissukka. Jos oon pikkuporukassa jossa tunnen olevani hyväksytty ja ei tarvi stressata niin oon ihan luonteva ja puheenaiheitakin löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Ap on varmaan kouluaikaan ollut se kaikista vittumaisin koulukiusaaja.

Miksi ihmeessä olisi kiusaaja, jos jokin ihmistyyppi ärsyttää? Kiusaaminen lähtee ihan toisenlaisista tarpeista kuin ärsyyntymisestä -- vallanhalusta, alistamisen tarpeesta ym. 

Hissukat ovat usein peesaajia. Ihmisiä, jotka itse tarjoavat kylmää kahvia ja odottavat, että pitopöytä notkuu toisten luona. Olettavat, että jos musa on liian lujaa ravintolassa, niin se on aina se toinen joka hoitaa asian. Tai lasku väärin tai ihan mitä vain... minä kun olen tällainen "ujo" enkä osaa valittaa kuin av-palstalla. 

Syynsä tietysti kullakin. Jos itsevarmuutta ei ole lapsuudenkodissa saanut, niin onhan se hankalaa. 

Ne joiden mielestä hissukat ovat ärsyttäviä, kokevat siten koska tajuavat etteivät olekaan kiinnostavia kaikkien silmissä. Sekös huomionhakuisia tolloja suututtaa. Ei niitä huomion keskipisteeksi haluavia ärsytä että esim kahvinkeitin ei puhu mitään. Ei siltä kahvinkeittimeltä voi olettaakaan saavan huomiota ja ihailua, joten kahvinkeittimet saavat olla rauhassa hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Oon mäkin joskus teininä ollut ujo mutta siitä pääsee yli kun vaan opettelee. En ymmärrä miksi jotkut ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja ja muiden kanssa seurustelua.

Minulla olisi kyllä sosiaalisia taitoja vaikka nimeksi mutta samanhenkistä seuraa on hankala löytää, suurin osa ihmsistä on yksinkertaisesti tylsiä massaan hukkuvia lampaita, jotka seuraa kuumimpia trendejä tai ottavat naamastaan kuvia ja lataavat niitä sosiaaliseen mediaan. Ihmisten kanssa noin keskimäärin ei pysty keskustelemaan mistään syvällisistä asioista, se kanssakäyminen on sellaista pinnallista ja persoonatonta. Lisäksi, ihmiset eivät ole luotettavia, niin paljon paskaa olen kokenut muiden ihmisten takia että parempi vaan olla ihan omissa oloissani. Mieluummin niin kuin huonossa seurassa.

Miksi hissukat ärsyttää? Tunnetko olosi epävarmaksi heidän seurassaan? Ärsytyksesi syy löytyy todennäköisesti ap ihan vain itsestäsi, ei "nössöistä hissukoista". Taidat olle vielä kovin nuori tai ainakin kyspymätön. Ehkä jopa sellainen kiusaajaluonne.

Kaikille ihmisille ei vaan voi puhua. Nämä voivat katsoa myös itse peiliin ja miettiä miksi. Ehkä sinä kuulut niihin.

Olen todella puhelias, mutta iän myötä toiset ihmiset alkavat ärsyttää päivä päivältä enemmän ja enemmän. Ei olisi pahitteeksi, vaikkei tarvitsisi enää lässyttää joutavanpäiväisyyksiä ihmisten kanssa. Miten edes tunnistatte hissukan?

Joskus kun menen jonnekin kissanristiäisiin, päätän jo etukäteen, etten aio jutella kenenkään kanssa. Se suo aina mahdollisuuden hiipiä kotiin kesken tilaisuuden, joka ei myöskään veny jorinan takia ylipitkäksi.

Kuka aikuinen kuvailee muita "nössöiksi hissukoiksi"? Luulen että tuo suhtautumistapa ei ainakaan lisää niiden "hissukoiden" halua ottaa sinuun minkäänlaista kontaktia.

"Nössö hissukka" avautuu. Miksi olen enimmäkseen hiljaa, koska ajatusmaailmani on toisinaan erilainen kuin muilla. Lisäksi en niinkään välittäisi sosiaalisista normeista, mutta kun on vähän pakko ettei ihan mielenvikaiseksi leimata. Olen myös vähän juntti, eli mun töksäytykset jossain kahvipöydässä on aina joillekin vähän liikaa. Toisaalta en vain koe, että mulla olisi mitään tarpeeksi hauskaa, tilanteeseen sopivaa sanottavaa.

Vaikka olenkin enimmäkseen hiljaa, niin tyhmäksi en suostu leimautumaan. Yläasteella tätä ei tajuttu, mutta onneksi aikuisten maailmassa ymmärretään enemmän erilaisuutta. Toki sieltäkin löytyy ikävä kyllä näitä entisiä koulukiusaajia.

Mua ainakin ärsyttää. Se on tavallaan vallankäyttöä, kun jonkun toisen pitää hoitaa kaikki sun puolesta. Ei uskalla tilata ruokaa, ei uskalla pyytää apua, ei uskalla sanoa mielipidettään ja sitten on katkera kun ei kysytty... Ja vaikka olis kysyttykin, niin ei voi vain sanoa. Se vastaus pitää oikein lypsämällä lypsää. Pikku vinkki! Jos ei huvita jutella muille, jää kotiin. Introvertti ei ole yhtä kuin välinpitämätön nössö. Myös introvertti voi osata peruskäytöstavat ja smalltalkin.

Minua ärsyttää yli kaiken ihmiset jotka haukkuu muita esim nössöiksi hissukoiksi ja sillä jotenkin yrittää ylentää itseään ja pitää itseään sillä tavalla parempina.

Mä ole nössö hissukka koska en vaan keksi useinkaan mitään sanottavaa. Enää en edes viitsi stressata siitä että pitäisi, ja osaan kyllä jutellakin mutta en ole sellainen että hakeutuisin vaikka naapureille rupattelemaan.

Aika ahdistavia nää jotka yrittää pakottaa kaikista ekstroverttejä. Valitettavasti mä oon törmänny työelämässä näihin usein. Miehille taitaa olla sallitumpaa olla sulkeutuneita.

Tuleeko sulle epävarma olo niiden kanssa? Et tiedä mitä sanoa ja sitten ahdistaa ja ärsyttää? No jospa se toinen tuntee samoin? Oo vaan ihan reippaasti sanomatta mitään jos et keksi puhuttavaa, nii ei tarvi ahdistua. :)

Vierailija kirjoitti:

Ei mua ärsytä, mutta en ota lähipiiriini. 

Töissä tietysti pitää tulla toimeen, mutta vapaa-ajalla haluan seurustella reippaiden, suorien ja rohkeiden ihmisten kanssa. Sopiva sekoitus kuuntelevuutta ja puheliasuutta. Nokkelaa sanailua, huumoria ja syvällisyyttä sopivassa suhteessa... 

En minä jaksa olla koko ajan se viihdyttäjä. Sen pitää olla vastavuoroista. 

Koita ymmärtää että ujot eivät kaipaa viihdyttäjää. Tylsät juttusi tuskin kiinnostavat tippaakaan ujoja työkavereitasi. Ujot harrastavat ja tekevät kyllä mielellään asioita yhdessä mutta eivät piittaa ihmisistä sinänsä.

Oi tsiisus! Jouduin kerran koulussa tekemään jonku parityön tämmösen hissukan kanssa. En tiedä mitä kaikkee sillä likalla oli, mut siis ei kyllä kuunnellut tunnilla yhtään, piirteli vaan, hyvä jos tuli kouluunkaan (masennus?) eikä ikinä puhunut kellekkään mitään. Sain sen tosiaan parikseni, opettaja selitti mitä piti tehdä. Tehtävässä oli tyyliin A ja B osa. Koitin sit kysellä, että miten toimitaan. Tehdäänkö molemmat yhdessä vai, että toinen tekee A:n ja toinen B:n? Ei mitään vastausta, möllötti vaan siinä. Lopulta tais sanoo jotain tyyliin "Ihan sama/ miten vaan". Sitten kysyin, että kumman hän haluaisi tehdä, no taas oli ihan sama ja möllötti vaan kädet puuskassa. Meni kyllä niin hermot! Joo ei tarvi kaikkien olla supersosiaalisia puheripulisia ekstroverttejä, mutta jos poistut kotoasi kouluun tai töihin niin siellä pitäis hommat pystyä hoitamaan asiallisesti! Aaaargh!!! :D

Vierailija kirjoitti:

Oi tsiisus! Jouduin kerran koulussa tekemään jonku parityön tämmösen hissukan kanssa. En tiedä mitä kaikkee sillä likalla oli, mut siis ei kyllä kuunnellut tunnilla yhtään, piirteli vaan, hyvä jos tuli kouluunkaan (masennus?) eikä ikinä puhunut kellekkään mitään. Sain sen tosiaan parikseni, opettaja selitti mitä piti tehdä. Tehtävässä oli tyyliin A ja B osa. Koitin sit kysellä, että miten toimitaan. Tehdäänkö molemmat yhdessä vai, että toinen tekee A:n ja toinen B:n? Ei mitään vastausta, möllötti vaan siinä. Lopulta tais sanoo jotain tyyliin "Ihan sama/ miten vaan". Sitten kysyin, että kumman hän haluaisi tehdä, no taas oli ihan sama ja möllötti vaan kädet puuskassa. Meni kyllä niin hermot! Joo ei tarvi kaikkien olla supersosiaalisia puheripulisia ekstroverttejä, mutta jos poistut kotoasi kouluun tai töihin niin siellä pitäis hommat pystyä hoitamaan asiallisesti! Aaaargh!!! :D

Tyttö olisi kaivannut ammattiapua. Itse olin koulussa ihan samanlainen ja masennus siinäkin oli taustalla. Eipä se masentuneen elämä mitään herkkua ole, kyllä ne ryhtiliikkeet, hommien hoitamiset ja tsemppaamiset on moneen kertaan kokeiltu ennenkuin tuossa pisteessä ollaan.

Minua ärsyttää turhan länkyttäjät jotka ei anna istua rauhassa työpaikan kahvihuoneessa. Viihdyn ihan hyvin itseni kanssa. Enkä jaksa mitään someshittiä myöskään. Toki ryhmätöissä jne pitää kantaa se kortensa kekoon.

Minä olen kanssa sellainen, että joidenkin kanssa ei vaan keksi mitään puhuttavaa. En tykkää joutavanpäiväisestä small talkista. Työasioista kyllä pystyn ihan hyvin puhumaan, kun tarve on. Mä luultavasi ärsyynnyn ap:sta ja siksi en jaksa jutella mitään, kun ei ole mitään puhuttavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Oi tsiisus! Jouduin kerran koulussa tekemään jonku parityön tämmösen hissukan kanssa. En tiedä mitä kaikkee sillä likalla oli, mut siis ei kyllä kuunnellut tunnilla yhtään, piirteli vaan, hyvä jos tuli kouluunkaan (masennus?) eikä ikinä puhunut kellekkään mitään. Sain sen tosiaan parikseni, opettaja selitti mitä piti tehdä. Tehtävässä oli tyyliin A ja B osa. Koitin sit kysellä, että miten toimitaan. Tehdäänkö molemmat yhdessä vai, että toinen tekee A:n ja toinen B:n? Ei mitään vastausta, möllötti vaan siinä. Lopulta tais sanoo jotain tyyliin "Ihan sama/ miten vaan". Sitten kysyin, että kumman hän haluaisi tehdä, no taas oli ihan sama ja möllötti vaan kädet puuskassa. Meni kyllä niin hermot! Joo ei tarvi kaikkien olla supersosiaalisia puheripulisia ekstroverttejä, mutta jos poistut kotoasi kouluun tai töihin niin siellä pitäis hommat pystyä hoitamaan asiallisesti! Aaaargh!!! :D

Saako kysyä, missä päin tuo oli...ajattelen yhtä tuntemaani oppilasta...