Ketä muuta ärsyttää nössöt hissukat jotka ei voi puhua mitään?
Kommentit (87)
juu ärsyttää aivan sikana. ärsyttää myös vaaleaksi maalatut seinät ja sinitaivas. eniten ärsyttää hengitysilma, kun tietää että sitä on mutta sit sitä ei näe. vittu nyt ärsyttää niin paljon että taidan repiä oman pääni irti.
Itse olen nössöhissukka mutta minuakin ärsyttää nössöhissukat. Ei meille ole pakko jutella jos niin ärsyttää. Itse kyllä tykkään että minulle jutellaan, koska se saa minut tuntemaan oloni hyväksytyksi ja voin sitten itsekin alkaa jotenkin juttelemaan takaisin. Ja en ole siis mikään täysi tuppisuu, kyllä minä osaan jotakin sanoa jos mulle puhutaan. Uskon, että suurin osa hissukoista on myös samanlaisia, että oma epävarmuus estää kommunikoimasta. Siihen voi muut ihmiset vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ja miten muita kohtelee.
Ihmisiä kannattaa yrittää ymmärtää, eikä vaan turhautua ja leimata ärtymykseltään, vaikka se ymmärrettävää on myöskin.
Mä olen niin välinpitämätön että mua ei kiinnosta varsinkaan huomaamattomasti käyttäytyvät niin paljon että ne ärsyttäisi. Jos joku taas vaikuttaa ujolta tai epävarmalta niin tunnen empatiaa, en ärtymystä.
Mielestäni jokainen saa olla niin hissukka kuin haluaa, mutta siinä kohtaa alkaa kunnolla ärsyttämään, kun pitäisi tehdä esim. ryhmätyötä ja yksi ei sano yhtään mitään. Pahimmillaan hissukka istuu hiljaa koko työnteon ajan, korkeintaan pudistaa päätään ja hymähtää jos kysytään, onko jotain kommenttia. Ja saa toki työstä kuitenkin saman palkinnon/tunnustuksen kuin kaikki muutkin. Ei tunnu oikeudenmukaiselta.
Ei mua ärsytä, mutta en ota lähipiiriini.
Töissä tietysti pitää tulla toimeen, mutta vapaa-ajalla haluan seurustella reippaiden, suorien ja rohkeiden ihmisten kanssa. Sopiva sekoitus kuuntelevuutta ja puheliasuutta. Nokkelaa sanailua, huumoria ja syvällisyyttä sopivassa suhteessa...
En minä jaksa olla koko ajan se viihdyttäjä. Sen pitää olla vastavuoroista.
Haluatko ap avautua tilanteesta/tilanteista lisää? Voisimme auttaa sinua ärtymyksen ja vihan käsittelyssä.
Ap on varmaan kouluaikaan ollut se kaikista vittumaisin koulukiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Ap on varmaan kouluaikaan ollut se kaikista vittumaisin koulukiusaaja.
tunnetaan myös ihmispaskoina ko henkilöt
Oon mäkin joskus teininä ollut ujo mutta siitä pääsee yli kun vaan opettelee. En ymmärrä miksi jotkut ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja ja muiden kanssa seurustelua.
Ei kaikkien kanssa voi tulla toimeen.
Mulle on raskasta kovin paljon olla sellaisen nössönhissukan kanssa, joten ei sellaisia ole sitten juurikaan ystäväpiiriin eksynyt. Itse kun olen aika sosiaalinen ja puhelias, niin sitten kun toinen on vain hiljaa, niin käy raskaaksi se liika erilaisuus. Opiskeluaikana oli yksi kaveri, joka oli tosi pidättyväinen ja hiljainen aina, niin oli aika epämiellyttäviä usein ne kyläilyt toistemme luona, kun mun piti olla koko ajan se jutun keksijä ja muutenkin sellainen tietynlainen vetovastuu oli aina mulla.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni jokainen saa olla niin hissukka kuin haluaa, mutta siinä kohtaa alkaa kunnolla ärsyttämään, kun pitäisi tehdä esim. ryhmätyötä ja yksi ei sano yhtään mitään. Pahimmillaan hissukka istuu hiljaa koko työnteon ajan, korkeintaan pudistaa päätään ja hymähtää jos kysytään, onko jotain kommenttia. Ja saa toki työstä kuitenkin saman palkinnon/tunnustuksen kuin kaikki muutkin. Ei tunnu oikeudenmukaiselta.
Jep. Sitten ryhmätyöt esitellään luokan edessä muille ja jotenkin kummassa hissukka lintsaa juuri sen tunnin. Kuitenkin etukäteen sovittu kullekin ryhmän jäsenelle vastuualueet esitettäväksi ja sitten kaikki lankeaa sille vähiten ujolle, joka uskalsi tulla tunnille.
Miksi pitää pälättää diibadaabaa koko ajan? Helpompaa olisi laittaa radio päälle jos hiljaisuus ahdistaa.
Väärien ihmisten ja tuntemattomien seurassa hissukka, tuttujen kesken suu käy koko ajan. Mulla ei yksinkertaisesti oo mielenkiintoa puhella tuntemattomien kanssa. Pari hyvää ystävää riittää, en tartte kymmenien naisten kanalaumaa. Toki itse kerron aina mielipiteeni palavereissa tai ryhmätöissä, että en semmonen pahimman luokan tuppisuu ole.
Vierailija kirjoitti:
Oon mäkin joskus teininä ollut ujo mutta siitä pääsee yli kun vaan opettelee. En ymmärrä miksi jotkut ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja ja muiden kanssa seurustelua.
Eli olet ujo mutta oppinut että se on pahasta ja opetellut piilottamaan sen. Sitten ärsyttää jos joku ei toimikaan niin kuin olet päätellyt olevan oikea tapa toimia ujoutensa kanssa. Se voi kuule joillekin olla eri syistä vaikka vaikeampaa kuin sulle. Tai sitten ei pidä sitä sosiaalisuutta niin suuressa arvossa kuin sinä.
Mua ärsyttää sellaiset vetelät ihmiset. Kun heidän kanssa yrittää jutella ja vastaukseksi saa vaan "joo", "ei", "ihan sama" tai "emmätiiä". Eikä puhettakaan, että kysyis jotain takaisin. Ymmärrän tuollaisen käytöksen ujolta lapselta, mutta en aikuiselta.
Hiljaiset ihmiset sen sijaan ei ärsytä, kunhan kommunikoidessaan osaa puhua ja osoittaa mielipiteensä.
Muissa saattaa ärsyttää ne piirteet joita ei itsessään hyväksy ja pyrkii piilottamaan. Ekstrovertti luonne on ollut viime aikoina kovasti muodissa ja sitä on ihailtu ihan katteettomastikin.
Voihan se tietysti jossain tilanteissa olla hankalaa jos toisesta ei saa mitään irti. Muuten tuo ärtymys on aika turhaa. Muut on mitä on, eipä sille mitään voi.
Jotkut ovat tavallista parempia ihmis -tuntijoita ja toimivat sitten sen mukaan.
Uteliaan ihmisen huomaa helposti katseesta ja puheista.
Narsistin teeskentelyn ja manipuloinnin huomaa helposti ,samoin kuin valehtelun.
Mä olen sellainen hissukka, tai siis eritttäin epäsosiaalinen, en välitä juuri puhua ihmisten kanssa. Ujo tai arka en ole, mutta en vaan pidä ihmisten kanssa kommunikoinnista. Minulle on ihan sama, jos jotain tyyppejä olemukseni ärsyttää. Haljetkoon vaikka ärtymykseensä, omapa on ongelmansa.