Lue keskustelun säännöt.
Tuttavaperheen autistinen lapsi
24.04.2016 |
Kertokaa minulle viisaammat, että muuttuuko tuollainen lapsi koskaan?
Nyt lapsi jo koulussa, mutta puheessa ei mitään järkeä. Lapsi mölisee ja kiljahtelee, kiukuttelee usein tavatessa. Lapsi tutkii kaikki paikat kodissamme ja kiipeilee huonekaluilla esim. sohvilla. Ruokapöytä on yksi show... ruokapöydässä temppuilee ja kahvipöytään on tunkemassa heti hakemaan jotain ennen kuin kukaan ehtii väliin.
Piirtäminen pelkkää samaa väriä ja kynä nyrkissä. Ei oikeastaan leiki, hypistelee tavaroita tai laittaa riveihin. Tykkää videoista ja tabletin rämppäämisestä.
Kyläillessä lähinnä juoksee paikasta toiseen, joka todella rasittavaa, koska aikuisten keskinäisestä juttelusta ei tule mitään. Miksi ihmeessä edes kyläillä lapsen kanssa, kun vanhemman aika menee vahtimiseen ja rajojen asettamiseen?
Kommentit (71)
Y
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No huh huh, olet sinäkin ystävä. Pari vinkkiä: aloita vaikka googlaamalla autismi ja sen kirjo ja lue löytämäsi materiaali. Sen jälkeen voit ottaa pään pois omasta hanuristasi, ja asettua kaverisi asemaan. Hän elää lapsensa kanssa 24/7, ja sinä kehtaat valittaa jostain tunnin-parin kyläreissusta?
Seuraavalla kerralla mietit jo etukäteen, miten voit helpottaa vierailua ja kaverisi tilannetta edes sen lyhyen hetken verran. Tai sitten et enää kutsu heitä kylään, sillä nyrpistelysi on varmasti huomattu.
Itsepä on tilanteensa valinnut. Mä ainakin haluan nähdä kaveriani enkä bonarina mitään autistilapsia. Ihme vastauksia täällä
Valinnut? Sen että saa syvästi autistisen lapsen vai?
Että pitää lapsen
Ai saunan taakseko pitäisi lapsi viedä? Vai jätesäkissä jokeen? Vai miten ajattelit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän on autisti. Etkö jo ymmärrä. Hyväksy hänet sellaisena, kuin hän on.
Ystävyyssuhde on solmittu kahden naisen välillä. Voisiko autistisen lapsen äiti hyväksyä ap:n sellaisena kuin hän on - henkilönä, jota ahdistaa jatkuva erityislapsen perään juoksentelu vierailutilanteessa. Myös ap:llä on oikeus tulla tarpeineen kuulluksi tässä kahden (2) ihmisen välisessä ystävyyssuhteessa ihan omana itsenään.
Ystäväni tietävät, etten pidä lapsista. Tapaan lisääntyneitä ystäviäni siis heidän kotonaan vain kun lapset ovat poissa, omaan kotiini lapset eivät ole tervetulleita. Koska he ovat ystäviäni, he kunnioittavat tätä toivettani ja vietämmekin aikuisten laatuaikaa yhdessä leffoissa, ravintoloissa jne - ilman lapsia. Toimii hyvin.
Katoin viime viikolla ohjelman autistisesta lapsesta, jonka vanhemmat oli laittanu laitokseen, kun eivät enää jaksaneet hoitaa kotona. Kävivät kyllä tapaamassa lasta laitoksessa. Joku fiksu siinä selitti, että tarkoituksena on jossain vaiheessa, että lapsi palaa takaisin vanhempiensa luokse asumaan.
Lapsi valvoi öisin ja vanhemmat olivat umpiuupuneita. Kovin lasta näytettiin kuntoutettavan, mutta aika pihalla se näytti silti olevan.
Eikä tuollaisen lapsen olisi parempi olla jossain hoitolaitoksessa? Raskasta vanhemmille kaikin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on autisti. Etkö jo ymmärrä. Hyväksy hänet sellaisena, kuin hän on.
Ystävyyssuhde on solmittu kahden naisen välillä. Voisiko autistisen lapsen äiti hyväksyä ap:n sellaisena kuin hän on - henkilönä, jota ahdistaa jatkuva erityislapsen perään juoksentelu vierailutilanteessa. Myös ap:llä on oikeus tulla tarpeineen kuulluksi tässä kahden (2) ihmisen välisessä ystävyyssuhteessa ihan omana itsenään.
Ystäväni tietävät, etten pidä lapsista. Tapaan lisääntyneitä ystäviäni siis heidän kotonaan vain kun lapset ovat poissa, omaan kotiini lapset eivät ole tervetulleita. Koska he ovat ystäviäni, he kunnioittavat tätä toivettani ja vietämmekin aikuisten laatuaikaa yhdessä leffoissa, ravintoloissa jne - ilman lapsia. Toimii hyvin.
Tuota voisin harkita vakavasti... säilyttää ystävyyden. Ei autistisen lapsen perässä juoksemisen keskellä mitään ehdi juttelemaan, kaikki aika menee tähän lapseen. Tapaaminen on nykyään tarkoittanut lähinnä sitä, että leivon ennen vierailua, katson kaaosta vierailun ajan ja vierailun jälkeen siivoan jälkiä. Kiitos asiallisesta vinkistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No huh huh, olet sinäkin ystävä. Pari vinkkiä: aloita vaikka googlaamalla autismi ja sen kirjo ja lue löytämäsi materiaali. Sen jälkeen voit ottaa pään pois omasta hanuristasi, ja asettua kaverisi asemaan. Hän elää lapsensa kanssa 24/7, ja sinä kehtaat valittaa jostain tunnin-parin kyläreissusta?
Seuraavalla kerralla mietit jo etukäteen, miten voit helpottaa vierailua ja kaverisi tilannetta edes sen lyhyen hetken verran. Tai sitten et enää kutsu heitä kylään, sillä nyrpistelysi on varmasti huomattu.
Itsepä on tilanteensa valinnut. Mä ainakin haluan nähdä kaveriani enkä bonarina mitään autistilapsia. Ihme vastauksia täällä
Valinnut? Sen että saa syvästi autistisen lapsen vai?
Että pitää lapsen
Mitä tarkoitat? Pitäisikö hänen jättää lapsi paketissa johonkin?
Autismia ei huomata todellakaan raskausaikana ja harvoin edes vauvasta. Monesti vaikeakin menee kahteen, jopa kolmeen vuoteen asti, ennen kuin aletaan edes tutkia.
Autisti, vaikeatasoisena, on yksi vaikeimmista. Hoitajaakaan on vaikea löytää, koska moni ei pärjää, ei aina edes läheiset. Autisti kun voi olla hyvinkin vikkelä jaloistaan, mutta ymmärrystä tai kykyä ymmärtää puhetta tai äänensävyjä ei aina ole. Puhun siis vaikeatasoisimmista. Monesti ne ystävät vain joutuu jättämään, koska ei ole mahdollista tavata, hoitajan puutteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa vakavasti autistiselta. Varmasti muuttuu kasvaessaan ainakin vähän ja paljon riippuu siitä miten lasta kasvatetaan mutta tulee aina olemaan omalla tavallaan rasittava ja vaatii vahtimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No huh huh, olet sinäkin ystävä. Pari vinkkiä: aloita vaikka googlaamalla autismi ja sen kirjo ja lue löytämäsi materiaali. Sen jälkeen voit ottaa pään pois omasta hanuristasi, ja asettua kaverisi asemaan. Hän elää lapsensa kanssa 24/7, ja sinä kehtaat valittaa jostain tunnin-parin kyläreissusta?
Seuraavalla kerralla mietit jo etukäteen, miten voit helpottaa vierailua ja kaverisi tilannetta edes sen lyhyen hetken verran. Tai sitten et enää kutsu heitä kylään, sillä nyrpistelysi on varmasti huomattu.
Itsepä on tilanteensa valinnut. Mä ainakin haluan nähdä kaveriani enkä bonarina mitään autistilapsia. Ihme vastauksia täällä
Valinnut? Sen että saa syvästi autistisen lapsen vai?
Että pitää lapsen
Autismi voidaan diagnosoida vasta yli kaksi vuotiaalla lapsella. Ei 2-vuotiasta voi enää abortoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on vierailla lapsen kanssa, jonka vahtimiseen menee kyläilyn kaikki aika? Yleensä haluan seurustella ystävieni kanssa, en seurata vanhempi-lapsi ottelua. Ja kyllä... kahvipöydästä lapsi sieppaa mitä vain...toinen asia on, että syökö ne, vain sylkeekö lattialle.
T:ap
No mä en jaksa vierailla kaverien luona, joilla on ihan "normaalit" lapset. Ne ei ole kasvattaneet niitä lainkaan, ja kersat juoksee, kiljahtelee, riehuu, selittää, huutaa, vie kaiken huomion. Työskentelen lasten kanssa, joten vapaa-ajalla ei kiitos lapsiseuraa. Omat vielä menee, mutta vieraitten kakarat lähes kaikki rasittavia penskoja.
Omani osaavat sentään käyttäytyä, ja ymmärtävät, että kun aikuiset juttelevat, ei tarvitse tulla siihen koko ajan riehumaan tai esittelemään uusia leluja, piirroksia jne. Näen tota tarpeeksi työssäni.
Itse kysymyksestä, kuten muut on sanoneet, riippuu miten vakavaa autismi on. Sen sentään ymmärtää, että autistinen lapsi ei pysty käyttäytymään oikein. Normaaleilla lapsilla se on kotikasvatuksen puutetta. Ja ei, ei sun kullannuppu ole erityisherkkä add adhd.
Vierailija kirjoitti:
Katoin viime viikolla ohjelman autistisesta lapsesta, jonka vanhemmat oli laittanu laitokseen, kun eivät enää jaksaneet hoitaa kotona. Kävivät kyllä tapaamassa lasta laitoksessa. Joku fiksu siinä selitti, että tarkoituksena on jossain vaiheessa, että lapsi palaa takaisin vanhempiensa luokse asumaan.
Lapsi valvoi öisin ja vanhemmat olivat umpiuupuneita. Kovin lasta näytettiin kuntoutettavan, mutta aika pihalla se näytti silti olevan.
Katsoin myös, mikäli tarkoitat ruotsalaisdokumenttia?
Oli absurdia, kuinka paljon resursseja käytetään lapseen, joka tuskin koskaan edes oppii puhumaan. Viisi ihmistä pyöritti terapioita ja pienryhmiä lähes kasvin tasoisille "ihmisille".
Kuulostaa julmalta, mutta jos nämäkin yhteiskunan varat käytettäisiin terveiden lasten tukemiseen (esim. lieviä oppimisvaikeuksia ym.) niin paremmin menisi.
Yksikin työhön kykenevä syrjäytytyn maksaa miljoonia elämänsä aikana yhteisestä potista. Tämä usein voitaisiin estää edullisillakin tukitoimilla. Sen sijaan tämä tapaus ei koskaa tule tuottamaan mitään ja on loppujen lopuksi täysin yhdentekevää oppiiko jonkun viittoman vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin viime viikolla ohjelman autistisesta lapsesta, jonka vanhemmat oli laittanu laitokseen, kun eivät enää jaksaneet hoitaa kotona. Kävivät kyllä tapaamassa lasta laitoksessa. Joku fiksu siinä selitti, että tarkoituksena on jossain vaiheessa, että lapsi palaa takaisin vanhempiensa luokse asumaan.
Lapsi valvoi öisin ja vanhemmat olivat umpiuupuneita. Kovin lasta näytettiin kuntoutettavan, mutta aika pihalla se näytti silti olevan.
Katsoin myös, mikäli tarkoitat ruotsalaisdokumenttia?
Oli absurdia, kuinka paljon resursseja käytetään lapseen, joka tuskin koskaan edes oppii puhumaan. Viisi ihmistä pyöritti terapioita ja pienryhmiä lähes kasvin tasoisille "ihmisille".
Kuulostaa julmalta, mutta jos nämäkin yhteiskunan varat käytettäisiin terveiden lasten tukemiseen (esim. lieviä oppimisvaikeuksia ym.) niin paremmin menisi.
Yksikin työhön kykenevä syrjäytytyn maksaa miljoonia elämänsä aikana yhteisestä potista. Tämä usein voitaisiin estää edullisillakin tukitoimilla. Sen sijaan tämä tapaus ei koskaa tule tuottamaan mitään ja on loppujen lopuksi täysin yhdentekevää oppiiko jonkun viittoman vai ei.
Joo-o. Eiköhän se ole parempi eliminoida kaikki sairaat ja vammaiset, kun vievät niin paljon yhteiskunnan rahaa. Rajanveto on helppoa: jos tarvitset jotain lääkinnällistä apua (lääkitys, silmälasit, kyynärsauvat jne), niin nalli otsaan vaan. Ja entä sitten vasenkätiset! Kaikenlaisia erikoisvälineitä tarvivat esim. koulussa, ihan turhaa rahanhukkaa.
Se miten kohtelee heikkoja ja hädänalaisia, kertoo kaiken ihmisyyden tasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin viime viikolla ohjelman autistisesta lapsesta, jonka vanhemmat oli laittanu laitokseen, kun eivät enää jaksaneet hoitaa kotona. Kävivät kyllä tapaamassa lasta laitoksessa. Joku fiksu siinä selitti, että tarkoituksena on jossain vaiheessa, että lapsi palaa takaisin vanhempiensa luokse asumaan.
Lapsi valvoi öisin ja vanhemmat olivat umpiuupuneita. Kovin lasta näytettiin kuntoutettavan, mutta aika pihalla se näytti silti olevan.
Katsoin myös, mikäli tarkoitat ruotsalaisdokumenttia?
Oli absurdia, kuinka paljon resursseja käytetään lapseen, joka tuskin koskaan edes oppii puhumaan. Viisi ihmistä pyöritti terapioita ja pienryhmiä lähes kasvin tasoisille "ihmisille".
Kuulostaa julmalta, mutta jos nämäkin yhteiskunan varat käytettäisiin terveiden lasten tukemiseen (esim. lieviä oppimisvaikeuksia ym.) niin paremmin menisi.
Yksikin työhön kykenevä syrjäytytyn maksaa miljoonia elämänsä aikana yhteisestä potista. Tämä usein voitaisiin estää edullisillakin tukitoimilla. Sen sijaan tämä tapaus ei koskaa tule tuottamaan mitään ja on loppujen lopuksi täysin yhdentekevää oppiiko jonkun viittoman vai ei.
Joo-o. Eiköhän se ole parempi eliminoida kaikki sairaat ja vammaiset, kun vievät niin paljon yhteiskunnan rahaa. Rajanveto on helppoa: jos tarvitset jotain lääkinnällistä apua (lääkitys, silmälasit, kyynärsauvat jne), niin nalli otsaan vaan. Ja entä sitten vasenkätiset! Kaikenlaisia erikoisvälineitä tarvivat esim. koulussa, ihan turhaa rahanhukkaa.
Se miten kohtelee heikkoja ja hädänalaisia, kertoo kaiken ihmisyyden tasosta.
Eikö rajanvetoni tullut ymmärretyksi? Vai etkö vain halunnut ottaa vastaan ajatustani?
Ihminen joka tarvitsee silmälasit tai on vasenkätinen on tulevaisuudessa veronmaksaja ja yhteiskunnan täysivaltainen jäsen samalla todennäköisyydellä kuin muutkin.
Kyse oli vaikeavammaisesta ikuisesti vauvan tasolle jäävästä yksilöstä. Tälle suodaan yksityiset terapiat ja kaikki mahdollinen tuki, kun lievemmät tapaukset jätetään helposti heitteille. Ja kustannukset ovat valtaisat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin viime viikolla ohjelman autistisesta lapsesta, jonka vanhemmat oli laittanu laitokseen, kun eivät enää jaksaneet hoitaa kotona. Kävivät kyllä tapaamassa lasta laitoksessa. Joku fiksu siinä selitti, että tarkoituksena on jossain vaiheessa, että lapsi palaa takaisin vanhempiensa luokse asumaan.
Lapsi valvoi öisin ja vanhemmat olivat umpiuupuneita. Kovin lasta näytettiin kuntoutettavan, mutta aika pihalla se näytti silti olevan.
Katsoin myös, mikäli tarkoitat ruotsalaisdokumenttia?
Oli absurdia, kuinka paljon resursseja käytetään lapseen, joka tuskin koskaan edes oppii puhumaan. Viisi ihmistä pyöritti terapioita ja pienryhmiä lähes kasvin tasoisille "ihmisille".
Kuulostaa julmalta, mutta jos nämäkin yhteiskunan varat käytettäisiin terveiden lasten tukemiseen (esim. lieviä oppimisvaikeuksia ym.) niin paremmin menisi.
Yksikin työhön kykenevä syrjäytytyn maksaa miljoonia elämänsä aikana yhteisestä potista. Tämä usein voitaisiin estää edullisillakin tukitoimilla. Sen sijaan tämä tapaus ei koskaa tule tuottamaan mitään ja on loppujen lopuksi täysin yhdentekevää oppiiko jonkun viittoman vai ei.
Mitähän näille mielestäsi kasveille pitäisi sitten tehdä? Säilöä pehmustetussa huoneessa vai? Mitä enemmän kuntoututetaan lapsena ja nuorena sitä paremmat mahdollisuudet on edes jonkinlaiseen omatoimisuuteen aikuisena. Nämä terapiat kyllä pitemmän päälle auttavat selviämään kevyemmällä ja myös edullisemmalla hoidolla. Ennen autistit suljettiin karjasuojiin eivätkä oppineet yhtään mitään. Nyt samantasoiset oppivat sentään itse syömään ja käymään vessassa.
Kovin olivat vanhat vanhemmat dokkarissa. Aina puhutaan vain Downin syndroomasta riskinä nelikymppisten raskauksissa.
Se unohdetaan, että kaikki kehityshäiriöt yleistyvät. En tietenkään voi tietää, mikä juuri tämän tytön taustalla oli, mutta pisti silmään hyvin ryppyinen äiti. Muuten oli kyllä ruotsalaistyyliin nuorekas.
Vierailija kirjoitti:
Kovin olivat vanhat vanhemmat dokkarissa. Aina puhutaan vain Downin syndroomasta riskinä nelikymppisten raskauksissa.
Se unohdetaan, että kaikki kehityshäiriöt yleistyvät. En tietenkään voi tietää, mikä juuri tämän tytön taustalla oli, mutta pisti silmään hyvin ryppyinen äiti. Muuten oli kyllä ruotsalaistyyliin nuorekas.
Useimpiin kehityshäiriöihin ei äidin ikä vaikuta . Ei myöskään autismiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin viime viikolla ohjelman autistisesta lapsesta, jonka vanhemmat oli laittanu laitokseen, kun eivät enää jaksaneet hoitaa kotona. Kävivät kyllä tapaamassa lasta laitoksessa. Joku fiksu siinä selitti, että tarkoituksena on jossain vaiheessa, että lapsi palaa takaisin vanhempiensa luokse asumaan.
Lapsi valvoi öisin ja vanhemmat olivat umpiuupuneita. Kovin lasta näytettiin kuntoutettavan, mutta aika pihalla se näytti silti olevan.
Katsoin myös, mikäli tarkoitat ruotsalaisdokumenttia?
Oli absurdia, kuinka paljon resursseja käytetään lapseen, joka tuskin koskaan edes oppii puhumaan. Viisi ihmistä pyöritti terapioita ja pienryhmiä lähes kasvin tasoisille "ihmisille".
Kuulostaa julmalta, mutta jos nämäkin yhteiskunan varat käytettäisiin terveiden lasten tukemiseen (esim. lieviä oppimisvaikeuksia ym.) niin paremmin menisi.
Yksikin työhön kykenevä syrjäytytyn maksaa miljoonia elämänsä aikana yhteisestä potista. Tämä usein voitaisiin estää edullisillakin tukitoimilla. Sen sijaan tämä tapaus ei koskaa tule tuottamaan mitään ja on loppujen lopuksi täysin yhdentekevää oppiiko jonkun viittoman vai ei.
Mitähän näille mielestäsi kasveille pitäisi sitten tehdä? Säilöä pehmustetussa huoneessa vai? Mitä enemmän kuntoututetaan lapsena ja nuorena sitä paremmat mahdollisuudet on edes jonkinlaiseen omatoimisuuteen aikuisena. Nämä terapiat kyllä pitemmän päälle auttavat selviämään kevyemmällä ja myös edullisemmalla hoidolla. Ennen autistit suljettiin karjasuojiin eivätkä oppineet yhtään mitään. Nyt samantasoiset oppivat sentään itse syömään ja käymään vessassa.
Mikä edullisemmaksi tulee, sitä kannatan. Vaikutti kyllä satojen tuhansien eurojen touhulta vuositasolla. Eli jos nyt tämän ansioista oppii syömään itse, niin kannattaako? Lähihoitaja syöttämässä vai kalliiden asiantuntijoiden antama terapia vuodesta toiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin olivat vanhat vanhemmat dokkarissa. Aina puhutaan vain Downin syndroomasta riskinä nelikymppisten raskauksissa.
Se unohdetaan, että kaikki kehityshäiriöt yleistyvät. En tietenkään voi tietää, mikä juuri tämän tytön taustalla oli, mutta pisti silmään hyvin ryppyinen äiti. Muuten oli kyllä ruotsalaistyyliin nuorekas.
Useimpiin kehityshäiriöihin ei äidin ikä vaikuta . Ei myöskään autismiin.
Olet täysin väärässä. Autismin osalta on tuore tutkimuskin. Olen hyvä:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin viime viikolla ohjelman autistisesta lapsesta, jonka vanhemmat oli laittanu laitokseen, kun eivät enää jaksaneet hoitaa kotona. Kävivät kyllä tapaamassa lasta laitoksessa. Joku fiksu siinä selitti, että tarkoituksena on jossain vaiheessa, että lapsi palaa takaisin vanhempiensa luokse asumaan.
Lapsi valvoi öisin ja vanhemmat olivat umpiuupuneita. Kovin lasta näytettiin kuntoutettavan, mutta aika pihalla se näytti silti olevan.
Katsoin myös, mikäli tarkoitat ruotsalaisdokumenttia?
Oli absurdia, kuinka paljon resursseja käytetään lapseen, joka tuskin koskaan edes oppii puhumaan. Viisi ihmistä pyöritti terapioita ja pienryhmiä lähes kasvin tasoisille "ihmisille".
Kuulostaa julmalta, mutta jos nämäkin yhteiskunan varat käytettäisiin terveiden lasten tukemiseen (esim. lieviä oppimisvaikeuksia ym.) niin paremmin menisi.
Yksikin työhön kykenevä syrjäytytyn maksaa miljoonia elämänsä aikana yhteisestä potista. Tämä usein voitaisiin estää edullisillakin tukitoimilla. Sen sijaan tämä tapaus ei koskaa tule tuottamaan mitään ja on loppujen lopuksi täysin yhdentekevää oppiiko jonkun viittoman vai ei.
Mitähän näille mielestäsi kasveille pitäisi sitten tehdä? Säilöä pehmustetussa huoneessa vai? Mitä enemmän kuntoututetaan lapsena ja nuorena sitä paremmat mahdollisuudet on edes jonkinlaiseen omatoimisuuteen aikuisena. Nämä terapiat kyllä pitemmän päälle auttavat selviämään kevyemmällä ja myös edullisemmalla hoidolla. Ennen autistit suljettiin karjasuojiin eivätkä oppineet yhtään mitään. Nyt samantasoiset oppivat sentään itse syömään ja käymään vessassa.
Mikä edullisemmaksi tulee, sitä kannatan. Vaikutti kyllä satojen tuhansien eurojen touhulta vuositasolla. Eli jos nyt tämän ansioista oppii syömään itse, niin kannattaako? Lähihoitaja syöttämässä vai kalliiden asiantuntijoiden antama terapia vuodesta toiseen?
Joillekin ihmisille raha ei ratkaise kaikkea. Autistillakin on oikeus ihmisarvoiseen elämään vaikkei tuottaisi tälle yhteiskunnalle pennin hyrrää.
Että pitää lapsen