Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerronko lapselle, että on itse tappanut vahingossa kyllä lemmikkinsä?
22.04.2016 |
Antaa usein gerbiileiden juosta vapaasti huoneessaan. N. Viikko sitten yksi katosi ja ajateltiin, että on päässyt muualle taloon juoksentelemaan emmekä ole löytäneet. Tänään imuroin sitten huonettaan ja siirsin kirjoituspöytää niin huomasin raadin joka tippui lattialle. On liiskannut vahingossa eläimen kirjoituspöydän laatikon taakse. Kyseessä 4. luokkalainen erittäin eläinrakas tyttö 😐. Tiedän että tulee kova suru jos kerron.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapselle ei voi sitä kertoa, koska tulee trauma tai lapsi on liian pieni käsittelemään asiaa, niin silloin lapsella ei kuuluisi olla vielä lemmikkejäkään. Hirvittävän surullinen juttu, mutta piilottelemalla sitä mahdollistaa vaan sen uusiutumisen. Vahingoista on tarkoitus oppia.
Ei vahingoista opi.
No sitten taitaa olla jotenkin älyllisesti rajoittunut.
Ei vaan "vahingoista oppii" sanonta ei koskaan ole pitänyt paikkaansa. On enemmän tarkoitettu lohdutukseksi.
Miten niin "ei koskaan ole pitänyt paikkaansa"??? Jos vahingoista ei pysty oppimaan, pitää olla jotenkin vajaa. Toistuvatko sinun elämässäsi samata vahingot uudestaan ja uudestaan, etkö ole oppinut ennalta varomaan ja ehkäisemään mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se lapsi onkin psykopaatti ja tarkoituksella tappanut sen?
Vierailija kirjoitti:
Niin haluaako ylipainoinenkin kuulla totuuden. Taidan lähteä kauppaan ja sanoa ylipainoisille että ylipaino on terveydelle vaarallista. Saan varmaan kiitosta osakseni.
"Totuus ei pala tulessakaan".
Terve menoa. Palaa tämäkin ketju sitten takaisin alkuperäiseen aiheeseen.
Oliko sen lemmikin nimi Kyllä? No luin ketjua eteenpäin ja se paljastuikin Nipsuksi. Kuka tuo Kyllä sitten on? Penska onkin tappanu 2 gerbiiliään?
Kiva kun annatte noin pieniä eläimiä hulluille lapsillenne lemmikiksi. Ostakaa jumalauta soikoon pehmoleluja huone täyteen, joita paijailla ja repiä vaikka pumpulit ulos, jos siltä tuntuu. Ja jättäkää oikeat eläimet rauhaan.
Gerbiilit on pieniä, hentoja. Helposti sellainen menee hukkaan jos vapaaksi päästää. Pitää olla ihan erillinen huone, jossa ei oo muuta tavaraa.
Vaikka kuinka olisi vastuullinen lapsi, joka eläimistä pitää, niin ei tuollaset mukulat siltikään täysin ymmärrä, miten eläimiä kohdellaan ja mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon, kun elukan päästää irti.
Ja lapselle pitää kertoa, että se lemmikki löytyi kuolleena ja että olisit ollut huolellisempi kun päästit irti !!!
Kyllä on mullakin ollu rottaa, hiirtä, marsua ja muuta eläintä ja kun esim. marsutki oon päästäny irti juoksemaan, niin on ollu sellainen tila, missä ei todellakaan oo ollu mitään vaaraa että se eläin liiskaantuisi johonkin, kun on ollu huone, jossa ei oo ollu tavaroita eikä huonekaluja.
Kuolema on osa elämää. Ihme lässytystä kun ei edes lapselle voida muka kertoa että ELÄIN LÖYTYI KUOLLEENA. SE ON KUOLLUT. KUOLLUT. KUOLLUT.
Siivositko veren pois laatikon takaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kertoisin. Mutta jotenkin pehmentäisin asiaa. Tytön kuitenkin sietäisi oppia eläinten hoidosta jotain. Itselläni oli jo ekaluokkalaisena marsu, jota hoidin täysin yksin eikä minun huolenpidollani olisi päässyt tuollaista tapahtumaan. Ehkä tyttösi kannattaisi harkita lemmikin ottamista seuraavan kerran vasta aikuisena tai sitten kun on oppinut vastuuntuntoisemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikea kuvitella tilannetta...Jos ap olisi kirjottanut 4-vuotiaasta lapsesta, niin pystyisin samaistumaan tilanteeseen paremmin.
4-luokkalainenhan on jo aika iso (n.10 v.) , eli näyttäisin ehdottomasi "löytöni" hänelle ja keskustelisimme asiasta.
Mitä keskustelisit.
Sitäkö että pitäisi pitää lemmikistä parempaa huolta ettei kuolisi. On vaan niin että vahinkoja tapahtuu. On paljonkin asioita mitä ei saisi tehdä mutta tehdään.
Nyt sitten pikkulapselle halutaan kertoa totuus kun "rehellisyys maan perii", taas tässä asiassa käytäntönä, huomisen käytäntöä ei vielä tiedä. Huomenna läskiä ei varmaan saa sanoa läskiksi kun on niin väärin.
Ylipainoisen sanominen läskiksi on väärin, koska toisia ihmisiä ei nimitellä.
10-vuotias ei ole enää mikään pikkulapsi, ja jos lapsi pystyy pitämään lemmikkejä, lapsen on pystytyttävä kohtaamaan myös lemmikkien pitoon liittyvät asiat. Kyse on eläinten hyvinvoinnista. Yhtä lailla vanhemman on kerrottava rehellisesti lapselle, ettei koiralle saa antaa lapsen herkkuja, kuten suklaata, tai koira sairastuu, vaikka lapselle voikin tulla siitä paha mieli. Vahinkoja voi ennaltaehkäistä (niin kuin estetään lasta laittamasta sormia pistorasiaan tai hukkumasta jokeen) ja tässä tapauksessa pitäisi valvoa paremmin gerbiilien juoksutusta.
Totta että läski on halventava nimitys.
Ylipainoista voi sanoa ylipainoiseksi. Voi pysäyttää ja jakaa terveysvalistusta kauppojen pihoilla ylipainoisille. Olisi ystävällistä ja palkitsevaa. Ylipainoiset kiittelisi kun joku ajattelee heidän terveyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikea kuvitella tilannetta...Jos ap olisi kirjottanut 4-vuotiaasta lapsesta, niin pystyisin samaistumaan tilanteeseen paremmin.
4-luokkalainenhan on jo aika iso (n.10 v.) , eli näyttäisin ehdottomasi "löytöni" hänelle ja keskustelisimme asiasta.
Mitä keskustelisit.
Sitäkö että pitäisi pitää lemmikistä parempaa huolta ettei kuolisi. On vaan niin että vahinkoja tapahtuu. On paljonkin asioita mitä ei saisi tehdä mutta tehdään.
Nyt sitten pikkulapselle halutaan kertoa totuus kun "rehellisyys maan perii", taas tässä asiassa käytäntönä, huomisen käytäntöä ei vielä tiedä. Huomenna läskiä ei varmaan saa sanoa läskiksi kun on niin väärin.
Ylipainoisen sanominen läskiksi on väärin, koska toisia ihmisiä ei nimitellä.
10-vuotias ei ole enää mikään pikkulapsi, ja jos lapsi pystyy pitämään lemmikkejä, lapsen on pystytyttävä kohtaamaan myös lemmikkien pitoon liittyvät asiat. Kyse on eläinten hyvinvoinnista. Yhtä lailla vanhemman on kerrottava rehellisesti lapselle, ettei koiralle saa antaa lapsen herkkuja, kuten suklaata, tai koira sairastuu, vaikka lapselle voikin tulla siitä paha mieli. Vahinkoja voi ennaltaehkäistä (niin kuin estetään lasta laittamasta sormia pistorasiaan tai hukkumasta jokeen) ja tässä tapauksessa pitäisi valvoa paremmin gerbiilien juoksutusta.
Totta että läski on halventava nimitys.
Ylipainoista voi sanoa ylipainoiseksi. Voi pysäyttää ja jakaa terveysvalistusta kauppojen pihoilla ylipainoisille. Olisi ystävällistä ja palkitsevaa. Ylipainoiset kiittelisi kun joku ajattelee heidän terveyttään.
No mene sitten pysäyttelemään ja jakamaan ja nauti kiitosta.
Ja muut roiskeet?
Vierailija kirjoitti:
Siivositko veren pois laatikon takaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan oli vain arvaus kuolinsyystä.
Vierailija kirjoitti:
Niin haluaako ylipainoinenkin kuulla totuuden. Taidan lähteä kauppaan ja sanoa ylipainoisille että ylipaino on terveydelle vaarallista. Saan varmaan kiitosta osakseni.
"Totuus ei pala tulessakaan".
Taidat olla aikas tyhmä. Nuo tilanteet ei ole millään tavalla verrattavissa. Sun logiikallas voisit myös kertoa jokaiselle ikäihmiselke että ovat ikäloppuja, jokaisella erikoisen näköiselle että ovat rumia, jokaiselle aknea sairastavalle että ovat finninaamoja jne. Että tällä palstalla on yksinkertaisia ja kusipäisiä ihmisiä paljon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuinen on vastuussa tuon ikäisen lapsen lemmikin hoidosta, joten lasta ei saisi syyllistää vaan olisi pitänyt valvoa ja ohjata paremmin. Kertoisin kuitenkin totuuden, sillä niin perheessämme on tspana toimia. Sanoisin lapselle myös, että minun olisi pitänyt huolehtia, ettei tuota olisi tapahtunut.
No mä en kertoisi. Eiköhän tajua sen jossain kohtaa ku vähän kasvaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et todellakaan kerro!! Syyllisyys ja trauma jää aivan varmasti. Etkö voi sanoa että löysit raadon ja kuoli vanhuuteen tms.? Keskustelkaa kuitenkin vapaana juoksentelusta, että se on hänen rakkaille lemmikeilleen vaarallista. Mutta siis ÄLÄ kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin haluaako ylipainoinenkin kuulla totuuden. Taidan lähteä kauppaan ja sanoa ylipainoisille että ylipaino on terveydelle vaarallista. Saan varmaan kiitosta osakseni.
"Totuus ei pala tulessakaan".
Terve menoa. Palaa tämäkin ketju sitten takaisin alkuperäiseen aiheeseen.
Liittyy alkuperäiseen aiheeseen. Iso osa on sitä mieltä että lapselle pitää kertoa totuus lemmikin kuolemasta vaikka lapsi ei siitä ilahdukkaan että on itse kuoleman aiheuttaja.
Tästä totuusaspektista seuraa se looginen jatkumo että myös ylipainoista pitää voida sanoa ylipainoiseksi koska tämä ylipaino on totta.
Niin totta.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapselle ei voi sitä kertoa, koska tulee trauma tai lapsi on liian pieni käsittelemään asiaa, niin silloin lapsella ei kuuluisi olla vielä lemmikkejäkään. Hirvittävän surullinen juttu, mutta piilottelemalla sitä mahdollistaa vaan sen uusiutumisen. Vahingoista on tarkoitus oppia.
Vierailija kirjoitti:
No et todellakaan kerro!! Syyllisyys ja trauma jää aivan varmasti. Etkö voi sanoa että löysit raadon ja kuoli vanhuuteen tms.? Keskustelkaa kuitenkin vapaana juoksentelusta, että se on hänen rakkaille lemmikeilleen vaarallista. Mutta siis ÄLÄ kerro.
Näin juuri.
Ei ole mitään seikkoja jotka puoltaisi kertomista. Kenenkään olo ei totuudesta paranisi. Totuuden kuuleminen sisältäisi syyllisyyden osoittamisen ja kertoja olisi tuo syyttäjä koska tietää tämän ja kertoo silti.
Kyllä tämän palstan valehtelijoita lukiessa ei tule mieleen kuin se että miten huonosti monen perheen asiat ovat. WT-ämmät kilvan neuvovat valehtelemaan lapselleen.
Lapset joutuvat elämään valheiden ja petosten keskellä. Melkoisen sairasta - ovatko nämä ämmät niin tyhmiä että luulevat etteivät lapset tajua kun heille valehdellaan?
LaSun paikka ennemminkin?
Kyllä mä kertoisin, että gerbiili löytyi kuolleena, mutta en varsinaisesti syyttäisi tyttöä. Sanoisin, että jatkossa on oltava huolellisempi.
Vanhempihan tuossa on ensisijaisesti vastuussa. Ei 10-vuotiaan voi olettaa olevan yhtä vastuullinen kuin aikuinen, vaikka kiltti ja hyväsydäminen lapsi olisikin.
Alue: Aihe vapaa
Niin haluaako ylipainoinenkin kuulla totuuden. Taidan lähteä kauppaan ja sanoa ylipainoisille että ylipaino on terveydelle vaarallista. Saan varmaan kiitosta osakseni.
"Totuus ei pala tulessakaan".