Pitääkö aikuisen ihmisen vastata kännykkään koko nimellä?

Mieheni vastaa aina sukunimellä ja minä perinteisen pyöritettävän numerolevyn aikaiseen tyyliin Haloo?

Minä vastaan etunimellä jos on tuttu soittaja, koko nimellä jos tuntematon. 

Tutuille vastaan "no halloota" ja tuntemattomiin sukunimellä. On toiminut ainakin 45v ikävuoteen asti.

Riippuu ihan siitä kuka soittaa.

Julkisilla paikoilla tuntemattomiinkin numeroihin vain haloo. Saavat kysellä sieltä sitten olenko tavoiteltu henkilö. 

Kotona etunimi. Tutuille tietysti vain moi tai vastaava terveydys. 

En vastaa koko nimellä, kai ihmiset nyt tietävät kenelle soittavat. Jos odotan puhelua joltain "virallisemmalta" taholta enkä tunnista soittajan numeroa niin silloin yleensä kyllä vastaan koko nimellä.

Aikuisten ihmisten? Onko lapsille eri ohjeet puhelimeen vastaamiseen?

Itse vastaan aina koko nimellä, jos numero, josta soitetaan, on tuntematon. Tässä ei ole mitään "hienoa" vaan tarkoitus on se, että myös soittaja varmasti kuulee nimen ja tietää kenelle soittaa. 

Jos soittaja on taas läheinen, niin vastaan moi, hei tms.

Jos soittaja on kaveri, jonka kanssa soittelen harvemmin, vastaan etunimellä. 

Minä vastaan perinteisesti sanomalla numeron ja siihen perään: Mitä asianne koskee? Näin siis, jos en näe soittajan tietoja. Jos näen, sanon: Moi Riitta jne.

Vierailija kirjoitti:

En vastaa koko nimellä, kai ihmiset nyt tietävät kenelle soittavat. Jos odotan puhelua joltain "virallisemmalta" taholta enkä tunnista soittajan numeroa niin silloin yleensä kyllä vastaan koko nimellä.

Ei se ole niin mahdotonta, että vahingossa lipsahtaisi väärä kohta osoitekirjasta. On kohteliasta sanoa vähintään etunimi.

Vierailija kirjoitti:

Minä vastaan perinteisesti sanomalla numeron ja siihen perään: Mitä asianne koskee? Näin siis, jos en näe soittajan tietoja. Jos näen, sanon: Moi Riitta jne.

Ah, mä muistan miten rasittavaa se oli, kun jollekin lankapuhelimella soitti ja siellä vastattiin "5557654"! :D En tiedä miksi, mutta parempi olisi ollut vaikka pelkkä haloo.

Vastaan koko nimellä, jos en tiedä, kuka soittaa.

Itse joudun töissäni soittelemaan paljon asiakkaille, ja on tosi rasittavaa kysellä ja varmistaa, kuka vastaa. "Onko Pirjo Pirjonen puhelimessa?" Pikkuinen asia, mutta ärsyttää, kun muutenkin on kiire, ja puhelu pitäisi saada pikaisesti hoidettua.

Tuli muuten tästä mieleen aiempi esimieheni. Hän oli hankkimassa sijaisia ja soitteli hakeneille. Sanoi, että pisteet laskivat, kun hakija vastasi "haloo!".  

Aikuisena ihmisenä vastaan siis koko nimellä, koska puhelu voi tulla viralliselta taholta, ja haluan olla asiallinen. Tutuille sitten no moi tai terve!

Vastaan etunimellä, koska oletan minulle soittavan tietävän kenelle soittaa. Jos on väärä numero kuulee soittaja sen kyllä etunimestäkin.

Olen aikuinen ja voin vastata ihan miten haluan.

Työpuhelimeen vastaan koko nimellä, omaan useimmiten "no moi (X)".

Vierailija kirjoitti:

Mulla on edelleen tapana vastata vain etunimellä, niin kuin silloin kännyköiden alkuaikoina kaikki teki.

Pitäisiköhän jo näin lähes 4-kymppisenä vastata hienosti koko nimellä?

Kyllä kännyköiden alkuaikoina vastattiin kännykkään ihan samalla tavalla kuin lankapuhelimeen.

En tiedä enkä ymmärrä, mistä on sittemmin tullut tapa vastata vain etunimellä. Miksi muuten pitäisi vastata eri tavalla riippuen siitä millaiseen puhelimeen vastaa?

Olen aina vastannut puhelimeen koko nimellä, niin lankapuhelimeen kuin kännykkäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vastaan perinteisesti sanomalla numeron ja siihen perään: Mitä asianne koskee? Näin siis, jos en näe soittajan tietoja. Jos näen, sanon: Moi Riitta jne.

Ah, mä muistan miten rasittavaa se oli, kun jollekin lankapuhelimella soitti ja siellä vastattiin "5557654"! :D En tiedä miksi, mutta parempi olisi ollut vaikka pelkkä haloo.

Siiis mikä tämä homma on?? :D

Vierailija kirjoitti:

Minä vastaan perinteisesti sanomalla numeron ja siihen perään: Mitä asianne koskee? Näin siis, jos en näe soittajan tietoja. Jos näen, sanon: Moi Riitta jne.

Tuohan on varsin hupaisa tapa vastata. Siis luettelet ensin numeron: "nolla-viisi-viisi- kuusi-viisi-kuusi-kaksi-neljä-kahdeksan-yksi" ja sitten perään tiukka kysymys: "Mitä asianne koskee?" Ihan kuin olisi jonnekin Neuvostoliiton KGB:n salanumeroon soittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vastaan koko nimellä, jos en tiedä, kuka soittaa.

Itse joudun töissäni soittelemaan paljon asiakkaille, ja on tosi rasittavaa kysellä ja varmistaa, kuka vastaa. "Onko Pirjo Pirjonen puhelimessa?" Pikkuinen asia, mutta ärsyttää, kun muutenkin on kiire, ja puhelu pitäisi saada pikaisesti hoidettua.

Tuli muuten tästä mieleen aiempi esimieheni. Hän oli hankkimassa sijaisia ja soitteli hakeneille. Sanoi, että pisteet laskivat, kun hakija vastasi "haloo!".  

Aikuisena ihmisenä vastaan siis koko nimellä, koska puhelu voi tulla viralliselta taholta, ja haluan olla asiallinen. Tutuille sitten no moi tai terve!

Niin, ja tuossa työssäni on myös rasittavaa, kun olen soittanut jollekin, eikä tämä ole vastannut, tuleekin heti tekstiviesti :"kuka oot?" Heti ymmärtää, että on kyseessä henkilö, joka ei vastaa tuntemattomiin numeroihin. No enpä lähde tekstailemaan, mistä virastosta soitin. 

Jos haluaa tekstata, voisi laittaa, että en pysty nyt vastaamaan, olen tavoitettavissa silloin ja silloin, niin asia tulisi hoidetuksi. 

Mulla tuli jo silloin alkuaikoina säännöksi se että tutuille saatan vastata hei. Sellainen missä lukee vieras numero vastaan koko nimellä. Jos ruudussa lukee tuntematon niin sillon vastaan vain etunimellä. (Syynä se että silloin aikoinaan kiusaajani soittivat paljon tuntemattomalla ja jonkun takia se oli niin hauskaa jos vastasin koko nimellä)

Toisaalta nykyään sitä ei enää oikeen vastakaan kaikkiin tuntemattomiin numeroihin jos ei odota puhelua. Ne puhelinmyyjät kun on niin inokkaita.

Minä vastaan koko nimelläni kaikille soittajille, joiden nimi ei näy puhelimessani.