Millä perusteella olet saanut keisarinleikkauksen?

Vierailija kirjoitti:

Sektio on kallis operaatio, täytyy olla oikea syy. Ei turhia sektioita. Kallista yhteiskunnalle. 

Entäs viinaveikot?Eikös ne ole muutaman miljardin verran vuodessa kalliita yhteiskunnalle? Ai niin mutta kyllähän kusinen väkivaltainen juoppo eli mies on aina naisen terveyttä yms tärkeämpi. Kumma että naisten pitäisi aina ajatella muita kuin itseään. On aina niinkuin vain itse kuluksi muille.

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu tämä synnytyspelko. 

Itse kammoaisin viiltelyä tosi paljon. Vedetään vatsanahka auki ja täysin luonnottomalla tavalla nostetaan vauva ulos kuin joku ufo. 

Oletteko synnytyspelkoiset liikaa katsoneet telkkarista draamasarjojen synnytyksiä?

Oikeassa elämässä usemmiten se menee vähän hammasta purren. Ne hullut huudot ovat samaa settiä kuin superorgasmitkin ja painajaisten jälkeen pystyyn koukkaamiset. 

Oikeasti tavallinen synnytys on helpompi kuin hammaslääkärillä käynti. 

-neljä ihan tavallisesti... 

No eikä mene hammasta purren. Syntyisikin parilla ponnustuksella niinkuin elokuvissa mutta ei kun jatkuu tunnin ja kaksi ja jollakin revitään ulos.

Kaksi synnyttänyt ja jälkimmäinen oli jumissa pitkään.

Halu saada kerralla kaksi mahdollisimman tervettä lasta. Tuplat tulossa, molemmat perätilassa. Käytännössä synnytyksessä vauva b olisi kärsinyt hapenpuutteesta 80% todennäköisyydellä. En halunnut uhrata lastani lääketieteen opiskelijan kokeilulle, jossa vauva a olisi syntynyt alateitse ja sen jälkeen vauva b leikkauksella. Miksi ihmeessä tuplakärsimys?

Jouduin kiireelliseen sektioon kesken synnytyksen vauvan sydänäänien heikkenemisen takia.

Vierailija kirjoitti:

Sektio on kallis operaatio, täytyy olla oikea syy. Ei turhia sektioita. Kallista yhteiskunnalle. 

 vauvan synnytyksessä kärsimä hapenpuuten maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Se on keisarileikkaus, ei keisarinleikkaus. 

Ei leikata keisareita. 

Juuri näin! Jos ette osaa kirjoittaa keisarileikkaus, käyttäkää sanaa sektio.

Vierailija kirjoitti:

Se on keisarileikkaus, ei keisarinleikkaus. 

Ei leikata keisareita. 

Jos vähän perehtyisit asiaan, niin nimenomaan keisareiden synnytystavasta termi on saanut alkunsa.

Koska halusin sektion. Ei synnytyspelkoa., en vaan halunnut missään nimessä alatiesynnyttää Minä halusin vauvalle ehdottomasti turvallisimman tavan syntyä ja te av-alatieurheilijat ette voi kiistää sitä tosiasiaa, että suunniteltu sektio rv 39+ on vauvalle turvallisin tapa syntyä. Tätä ei kiistä lastenlääkäritkään ja av-mammoilla tuskin on parempaa tietoa asiasta.

Eli kaksi suunniteltua sektiota koettu. Ihania, rauhallisia ja hauskojakin kokemuksia. Helpot toipumiset, ei kipuja edes nimeksi. Mieheni ei joutunut katselemaan kauheissa tuskissa huutavaa vaimoaan. Lapsilla ei ollut mitään hätää ja ovat olleet syntymästään asti oikein tyytyväisiä ja helppohoitoisia. Nyt jo isoja ja terveitä teinejä.

Ja jos joku alkaa nipottaa kuluista: minä maksoin molempina vuosina sen verran kovat, viisinumeroiset verot jo yksin ko. vuosien bonuksistani, että eiköhän ne ole niillä extramaksuilla jo kuitattu ja kotikuntani saamapuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva oli  suuri, 4,6 kg. Ei raskausdiabetesta, mutta geenit on vain isoja miehen puolella. Mun suvussa taas ei synnytetä pieniäkään lapsia ilman ongelmia. Yritettiin käynnistää, mutta todettiin päivän jälkeen että ei tapahdu mitään ja mentiin kiireelliseen sektioon. Paranin tosi nopeasti ja lapsi on ollut todella hyvinvoiva, virkeä ja osasi heti imeä rintaa.

Lapsen syntymäpainoon ei vaikuta isän koko.

Tuo on muuten totta, että lapsen syntymäpainoon ei ole isän koolla merkitystä. Myöhempään kasvuun isänkin perimä tietysti vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on keisarileikkaus, ei keisarinleikkaus. 

Ei leikata keisareita. 

Jos vähän perehtyisit asiaan, niin nimenomaan keisareiden synnytystavasta termi on saanut alkunsa.

Synnyttivät keisarit ennen? Esifeministejäkö?

Ensimmäistä synnyttäessä repesi kaikki sulkijalihaksia ja peräsuolta myöten.

Lääkärit eivät enää alatiesynnytystä suositelleet. Itse olisin vielä halunnut, mutten kuitenkaan enää uskaltanut riskeerata pidätyskykyä siitä millaiseksi se korjausleikkauksella oli saatu.

Ahdas lantio. Salaa olin tyytyväinen litteään liian pieneen kantiooni koska olen myös synnytyspelkoinen mutta yleisesti piti kestää ihmisten surkutteluja kun en "pääse" synnyttämään. 2 lasta sektiolla, niissä ei ongelmia, paraniin nopsaa.

Hätäsektio sikiön sykkeiden romahdettua.

Vierailija kirjoitti:

Halu saada kerralla kaksi mahdollisimman tervettä lasta. Tuplat tulossa, molemmat perätilassa. Käytännössä synnytyksessä vauva b olisi kärsinyt hapenpuutteesta 80% todennäköisyydellä. En halunnut uhrata lastani lääketieteen opiskelijan kokeilulle, jossa vauva a olisi syntynyt alateitse ja sen jälkeen vauva b leikkauksella. Miksi ihmeessä tuplakärsimys?

Siis onko todellista että yritetään saada samalla kertaa repimään sekä alapää että maha? Aivan törkeää. Eli naisen keholla ei ole mitään muuta arvoa kuin se että synnyttää. Ihan sama mitkä vauriot siitä jää. Kun onhan sinulla se lapsi, eikö se ole tärkeämpi kuin jäljet kehossa.

Onneksi en JOUTUNUT leikkaukseen kummassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halu saada kerralla kaksi mahdollisimman tervettä lasta. Tuplat tulossa, molemmat perätilassa. Käytännössä synnytyksessä vauva b olisi kärsinyt hapenpuutteesta 80% todennäköisyydellä. En halunnut uhrata lastani lääketieteen opiskelijan kokeilulle, jossa vauva a olisi syntynyt alateitse ja sen jälkeen vauva b leikkauksella. Miksi ihmeessä tuplakärsimys?

Siis onko todellista että yritetään saada samalla kertaa repimään sekä alapää että maha? Aivan törkeää. Eli naisen keholla ei ole mitään muuta arvoa kuin se että synnyttää. Ihan sama mitkä vauriot siitä jää. Kun onhan sinulla se lapsi, eikö se ole tärkeämpi kuin jäljet kehossa.

Virallisesti haluttiin, että synnytän tuplat alateitse, vaikka olivat perätilassa. Kätilö sattui lohduttamaan, että "yleensähän näissä vauva B kärsii hapenpuutteesta, mutta leikkaamalla se saadaan ulos, jos ei sitten napanuora luiskahda synnytyskanavaan jo vauva A:n kanssa". Eli periaatteessa syntyvän vauva A:n kaulassa olisi voinut olla B:n napanuora... Ja jos ei kaulassa niin synnytyskanavan ja vauva A:n välissä.

Pelkkä ajatus siitä, että vammauttaisin tahallani lapseni - se oli minulle liikaa. Yksi terve vauva ei riitä, jos sen vastapoolina on toinen pahasti vammautunut.

JOUDUIN sektioon, kun kohdussa (ja vauvassa) oli infektio ja käynnistyksestä huolimatta synnytys ei lähtenyt etenemään. Toinen syntyi sitten onneksi luomuna  ja terveenä alateitse. :)

Esikoisen kanssa hätäsektio rv 34 raskausmyrkytyksen ja hellp-syndroomann takia. Toisella kertaa alateitse rv 37 imukuppiavusteisesti ja eppari piti tehdä. Toipuminen oli kovin erilaista. Esikoisen jälkeen liikkuminen oli vaikeeta ja maha tosi kipeä, sektiohaava tulehtui. Toisen kanssa pääsi nopeammin liikkeelle, vaikka pylli oli jumalattoman arka viikkoja, ja tikkilanka ei sulanut, vaan piti käydä myöhemmin poistattamassa lääkärillä. Tulehtui sekin mokoma. Seksi oli nopeammin kivempaa sektion jälkeen kun epparin jälkeen, yleisvointi taas nopeammin parempi alatiesynnytyksen jälkeen.

Jos kolmannen kerran vielä tähän ryhtyisi, niin minä haluaisin taas alateitse, jos ei olisi perätila tms.

Minulle ehdotettiin sektiota, koska olin ns. vanha ensisynnyttäjä ja vauva oli hoidoilla alkunsa saanut. Mutta minähän halusin alatiesynnyttää. No, synnytys jouduttiin käynnistämään viikolla 42, ja kun vasta pikkusupistuksia tuli, vauvan sydänäänet laskivat n. 50. Kiireellinen sektiohan siitä sitten tuli.

Kaks kertaa lapsivedet menneet ja vuorokauden supistuksia - kohdunsuu ei ole avautunut. eli kiireesti sektioon. Ei ollut ykkösvaihtoehto mutta menihän se niinkin. Pelkosektioita en ymmärrä, riskit sektiossa ovat paljon suuremmat. JA miksi pelätä jotain mikä on tapahtunut kautta aikain ja joka on luonnollisinta mitä voi tehdä, eläimetkin siitä selviää? Leikkausta kannattaa pelätä!