Vanhemmat; kun lapsestanne anetaan huonoa palautetta, kiellättekö asian vai menettekö itseenne

Jos Kaapon vanhemmat eivät pysähdy miettimään Kaapon käytöstä ja ota todesta sitä, että Kaapo voi toimia väärin, vaikka väittää vanhemmille muuta, kasvaa ongelma. Siksi jo pieniin asioihin pitää puuttua. Jos Kaapon annetaan jatkaan Villen ja Jarnon härnäämistä kumien heittelyillä, potkimisilla ja millä tahansa, kasvaa se koko ajan suuremmaksi ja lopulta edessä voi olla todella pahoja tilanteita. Ennen kaikkea Kaapon käytös tarttuu muihinkin lapsiin, jos sitä ei pysäytetä. Jarno, Ville jajoku muu ovat siitä lähtien muiden sylkykuppeja. Koska Kaapon vanhemmat eivät uskoneet ja lopettaneet. Kaapon vanhemmat voivat olla jonkun nuoren itsemurhasta joskus vastuussa. Jos nyt ymmärtävät sitä (tuskin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Olipas klassinen yhteen asiaan takertuminen. Jos koulusta/päiväkodista tulee useampia viestejä, joissa kerrotaan lapsen huonosta käytöksestä muita lapsia kohtaan, on aika keskustella lapsen kanssa siitä, miten muita tulee kohdella. Kiusaaminen usein ON ihan yksitäisiä tapahtumia (tänään tönimistä, huomenna sitä ettei ottanut leikkiin mukaan), mutta päivittäin ja viikoittain toistuessaan kertovat selkeästi kiusaamisesta. Opettaja luettelee yksittäisiä tapauksia, koska jollei hän näin tee, vanhemmat kiusaamisesta kuullessaan peräävät 'todisteita'. Samat vanhemmat usein vähättelevät lapsensa tekoja, pitävät niitä lasten kahnauksina. Pahimmillaan jopa puolustavat lapsensa käytöstä, koska toinen oppilas sitä ja tätä. Lapset, myös sinun rakas ja ihana pienokaisesi, osaavat olla hurjan julmia toisiaan kohtaan. On aikuisten ja etenkin vanhempien tehtävä opettaa lapsille, miten muita ihmisiä kohdellaan. Kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti. Siihen eivät kuulu pienetkään tönimiset tai ilkeilyt, niihin toivoisi vanhempienkin heti tarttuvan.

Mistä tietää, ettei kyseessä ole juuri tuollainen tilanne kuten 31 kuvaili. Lapset ovat nahisseet porukalla ja opettaja näkee tilanteen, jossa yksi lapsi potkaisee toista. Tai kumi on vedetty kaverin kädestä koska kaveri on haukkunut kuminlainaajaa.

Sitä paitsi, ei ne lapsetkaan ole mitään aivottomia objekteja joille vanhempien pitäisi sanoa miten käyttäydytään. Onko ap edes yrittänyt selvittää tilannetta ensisijaisesti niiden lasten kanssa? Näinhän ilman muuta pitäisi ensimmäisenä tehdä koska muuten ap:kin vaan katsoo kiusaamista läpi sormien ja ajattelee että ei tässä mitään.

Harvoin kenellekään oikeasti käy niin, että tulee jatkuvasti väärinymmärretyksi. 31:n tapaus harmillinen, mutta kyllä 99% niistä, joiden kotiin tulee useampi viesti käytöksestä, käyttäytyy ihan oikeasti huonosti. Yleensä kun kotiin laitetaan viestiä koulussa asiaa on jo selvitelty ja toivotaan vanhemman osallistumista lapsensa kasvatukseen. Lapset eivät ole aivottomia objekteja, mutta kunnioittavat yleensä vanhempiensa mielipidettä. Jos vanhempi ei puutu kiusaamiseen, vähättelee sitä tai jättää sen vain koulun hoidettavaksi lapsi saa kuvan, että vanhempi hyväksyy kiusaamisen.

Tuo on itseasiassa hyvinkin yleistä, että esim porukalla nimitellään tai jotenkin sanattomasti kiusataan toista (nykyään helppoa esim. whatsappissa laitella kiusausviestejä ja puhua paskaa toisesta). Kiusaamista voi tapahtua vapaa-ajalla ja tuntien ulkopuolella ja jossain vaiheessa tällä kiusatulla sitten keittää yli ja vaikkapa potkaisee jotakuta kiusajaa. Opettaja sitten näkee tilanteen niin että tämä yksi ei sopeudu joukkoon, kiusaa muita ja on hankala. Siksi on laittaisi paljon painoarvoa tuollaiselle yksittäistapaisten luettelemiselle. Tuo sormella osoittelu "x teki näin, y teki noin" on todella huono tapa selvitellä kiusaamistilanteita. Se tilanne selvitetään heti ja vanhemmille kirjoitettuun viestiin voi vaikka kuvailla miten se oma lapsi tilanteen näki ja miten perusteli käytöstään. Näin ei synny tilannetta että opettaja väittäää yhtä, lapsi toista ja vanhemmat uskovat lastaan.

Vierailija kirjoitti:

jaa no meillä on huonosti käyttäytyvä lapsi ja palautetta tulee. emme itsekään tiedä miten tuon käytöksen saisi parannettua, monenlaista keskustelua on käyty ja tekemistä keksitty. aina hän vain haluaa tehdä omalla tavallaan eikä näytä oppivan virheistään. tosi vaikea tilanne meidän perheessä ja ahdistaa, kun koskaan ei tiedä mitä viestiä lapsesat tulee koulun kautta. kavereitakin sillä on, mutta esim. luokkalaisten kanssa käytöstavat mm. ovat huonoja.

Te ainakin olette hyviä vanhempia, koska myönnätte jos näin on. Lapsi ei ole huonoa käytöstään teiltä saanut, vaan se on jotain muuta. Lapsi voi oireilla vaikka mitä: pikkusisaren syntymään, vanhempien avioeroa vaikka miten hyvin vanhemmat asian hoitaisivat, kiusatuksi itsekin joutumista, väsymystä, mitä vain. Teodän avullanne lapsen käytöksen saa ehkä vielä raiteilleen.

Vierailija kirjoitti:

Jos Kaapon vanhemmat eivät pysähdy miettimään Kaapon käytöstä ja ota todesta sitä, että Kaapo voi toimia väärin, vaikka väittää vanhemmille muuta, kasvaa ongelma. Siksi jo pieniin asioihin pitää puuttua. Jos Kaapon annetaan jatkaan Villen ja Jarnon härnäämistä kumien heittelyillä, potkimisilla ja millä tahansa, kasvaa se koko ajan suuremmaksi ja lopulta edessä voi olla todella pahoja tilanteita. Ennen kaikkea Kaapon käytös tarttuu muihinkin lapsiin, jos sitä ei pysäytetä. Jarno, Ville jajoku muu ovat siitä lähtien muiden sylkykuppeja. Koska Kaapon vanhemmat eivät uskoneet ja lopettaneet. Kaapon vanhemmat voivat olla jonkun nuoren itsemurhasta joskus vastuussa. Jos nyt ymmärtävät sitä (tuskin).

No eihän siellä koulussa saisi muuta tehdäkään kuin selvitellä että kuka on heittänyt ketäkin lumipallolla, ottanut kumin toisen kädestä tai tönäissyt. Jos olet joskus ollut katsomassa alakoulun meininkiä niin tuollaista kahinaa siellä tapahtuu koko ajan eikä kyse ole vielä tuollaisenaan mistään kiusaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta koulukokemuksestani ala-asteella. Minua heitettiin lumipallolla, heitin takaisin. Opettaja näki vain minun heittävän, joten minä vain jouduin puhutteluun.

Minua päin heitettiin hiekalla, heitin takaisin, niin että tällä lapsella meni sitä silmiin. Minä jouduin puhutteluun. Ja eihän yksikään aikuinen uskonut, etten minä aloittanut. Puolustin itseäni, potut pottuina.

Tärkeä pointti. Ap:kaan ei opettajana näe kaikkea ja tilannetta, jossa yksi lapsi potkaisee toista, on voinut edeltää mikä vaan konflikti. Siksi odottaisin kasvatusalanammattilaiselta hieman selkeämpiä ja analyyttisempia perusteluja kiusaamissyytökselle kuin vain yksittäisten tapahtumien luettelua. Tilanne voisi tosiaan olla se, että jotakuta kiusataan ja opettaja sattuu paikalle juuri kun kiusattu antaa takaisin. Opettajan näkemyksen mukaan sitten kiusattu potkii ja tönii muita.

Valitettavasti vain kiusaaja itsekin käyttää tätä argumenttia hyvin. Selittää vanhemmalleen ja opettajalle tällaisen tapahtumaketju, kun vanhempi on saanut jostakin noottia lapsen käytöksestä. Vanhempi sitten takertuu lapsen sanomaan ja uskoo siihen kuin vuoreen; että se toinen lapsi ärsytti ja ajoi tähän, toisessa lapsessa on vika. Ei auta, vaikka joku vanhempi tai ope olisi omin silmin nähnyt montakin kertaa, miten asiat menee. jostakin syystä niitä harvemmin kehtaa kertoa kiusaajan vanhemmille, kun ovat muutenkin jo niin ärsyyntyneitä ja puolustusasemissa.

Olisivatpa joskus näkemässä, mitä kullanmurut oikeasti tekevät, niin ei tarvitsisi kuvitella miten äsyttävä Ville onkaan ja siksi se meidän kaapo löi sitä.

Riippuu palautteesta ja ennen kaikkea sen antajasta. Jos se on Mimosan äiti joka taas kerran valittaa että minun poikani katsoi väärin tai juoksi liian kovaa hippaleikissä ja tuli paha mieli niin sanon että voi voi. Jos palaute tulee opettajalta tai oikeastaan keneltä tahansa muulta niin otan tosissani. Lähtökohtaisesti uskon aina sitä aikuista. Paitsi Mimosan äitiä, joidenkaltaisten takia kaikki ovat kiusaajia jotka eivät tee kuten Mimosa haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta koulukokemuksestani ala-asteella. Minua heitettiin lumipallolla, heitin takaisin. Opettaja näki vain minun heittävän, joten minä vain jouduin puhutteluun.

Minua päin heitettiin hiekalla, heitin takaisin, niin että tällä lapsella meni sitä silmiin. Minä jouduin puhutteluun. Ja eihän yksikään aikuinen uskonut, etten minä aloittanut. Puolustin itseäni, potut pottuina.

Tärkeä pointti. Ap:kaan ei opettajana näe kaikkea ja tilannetta, jossa yksi lapsi potkaisee toista, on voinut edeltää mikä vaan konflikti. Siksi odottaisin kasvatusalanammattilaiselta hieman selkeämpiä ja analyyttisempia perusteluja kiusaamissyytökselle kuin vain yksittäisten tapahtumien luettelua. Tilanne voisi tosiaan olla se, että jotakuta kiusataan ja opettaja sattuu paikalle juuri kun kiusattu antaa takaisin. Opettajan näkemyksen mukaan sitten kiusattu potkii ja tönii muita.

Valitettavasti vain kiusaaja itsekin käyttää tätä argumenttia hyvin. Selittää vanhemmalleen ja opettajalle tällaisen tapahtumaketju, kun vanhempi on saanut jostakin noottia lapsen käytöksestä. Vanhempi sitten takertuu lapsen sanomaan ja uskoo siihen kuin vuoreen; että se toinen lapsi ärsytti ja ajoi tähän, toisessa lapsessa on vika. Ei auta, vaikka joku vanhempi tai ope olisi omin silmin nähnyt montakin kertaa, miten asiat menee. jostakin syystä niitä harvemmin kehtaa kertoa kiusaajan vanhemmille, kun ovat muutenkin jo niin ärsyyntyneitä ja puolustusasemissa.

Olisivatpa joskus näkemässä, mitä kullanmurut oikeasti tekevät, niin ei tarvitsisi kuvitella miten äsyttävä Ville onkaan ja siksi se meidän kaapo löi sitä.

Got the point? Kiusaamistilanteita ei selvitellä noin että yksipuoleisesti laitellaan viestejä sinne ja tänne vaan se tilanne selvitetään yhdessä kiusatun ja kiusaajan kanssa.

Mun lapsi kävi pienenpänä seurakunnan kerhoa, aina kun hain omaa lastani pois niin "Reino" sanoi minulle valittavalla ja ulisevalla äänellä, "Ilmari" kiusaa mua. Aluksi vastailin lapselle ja kyselin mitä on tapahtunut, mutta kun aikuiset eivät koskaan kertoneet että "Ilmari" olisi kiusannut "Reinoa" niin annoin asian olla. Ja tämä tapahtui joka kerta kun hain lapseni jos vaan "Reino" oli paikalla. Ilmeisesti "Reinon" vanhemmat uskoivat häntä sillä meitä ei koskana kaivattu heille leikkikaveriksi emmekä me kelvanneet heille. Kummaa vain oli se ettei kerhon ohjaajat koskaan kertoneet minulle että lapseni kiusaiis ketään. Oman lapsen puheista käsitin että "Reino" ei ollut tyytyväinen jos asiat eivät menneet niin kuin hän halusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Mitä SINÄ olet noille tilanteille tehnyt? Miten Kaapo on käytöstään perustellut? Onko pyytänyt anteeksi? Onko Jarno kokenut tilanteen kiusaamisena? Mitä Kaapo on vastannut kun kerrot että tästä jutellaan vanhempiesi kanssa? Jos tilanne on päässyt noin pitkälle, miksi Kaapoa, Jarnoa ja molempien vanhempia ei ole kutsuttu yhteiseen tapaamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi kävi pienenpänä seurakunnan kerhoa, aina kun hain omaa lastani pois niin "Reino" sanoi minulle valittavalla ja ulisevalla äänellä, "Ilmari" kiusaa mua. Aluksi vastailin lapselle ja kyselin mitä on tapahtunut, mutta kun aikuiset eivät koskaan kertoneet että "Ilmari" olisi kiusannut "Reinoa" niin annoin asian olla. Ja tämä tapahtui joka kerta kun hain lapseni jos vaan "Reino" oli paikalla. Ilmeisesti "Reinon" vanhemmat uskoivat häntä sillä meitä ei koskana kaivattu heille leikkikaveriksi emmekä me kelvanneet heille. Kummaa vain oli se ettei kerhon ohjaajat koskaan kertoneet minulle että lapseni kiusaiis ketään. Oman lapsen puheista käsitin että "Reino" ei ollut tyytyväinen jos asiat eivät menneet niin kuin hän halusi.

Tässäkin voi olla kyse kummasta vain. Siitä, että lapsesi kaunistelee asioita sinulle ja siitä, että Reinon mielestä asioiden pitää mennä tietyllä tavalla. Kerhonohjaajat eivät välttämättä ota tarpeeksi vakavasti lasten kiusaamisia. Lapset osaavat olla kovin ovelia, kun aikuisia on paikalla. Ku n aikuinen kääntyy hetkeksi muualle, lapsi osaa jo tehdä kiusansa, jos haluaa. Varmistapa nyt hyvä ihminen, ettei poikasi tällä hetlkellä kiusaa tai syrji ketään. Monesti kiltit joutuvat ohteeksi, koska eivät sano tarpeeksi painokkaasti vastaan. Yksi lapsi voi olla ihannekaveri monelle, mutta sopiville tyypeille kiusaaja. Kyse voi olla vallanhalusta tai kateudesta, tai molemmista. Tai heikomman kyykyttämisen tarpeesta.

Voi luoja kuinka monesti olen saanut palautetta, joka johti lopulta siihen että lapseni meni psykologille, tutkittiin ja normaaliksi todettiin. Vaihtoi opettajaa kolmannella luokalla ja hyvin menee! Olen niin iloinen opettajan vaihdosta. 1-2 luokan ope otti poikani silmätikukseen. Milloin poikani aiheutti todella vaarallisen tilanteen, kun heitti viivottimen kohti kattoa. Ja se melkein osui lamppuun ja melkein kaikki kuoli. Jne. Hullu akka! Nyt pojallani on ihana ope. Jämäkkä, mutta ymmärtäväinen. Poikani luottaa opettajaansa. Psykologi kävi vielä syksyllä koululla ja oli todella iloinen meidän puolesta. Eli opettajakin voi tehdä lapsen elämästä helvetin kyttäämällä joka kumin nakkaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Jumalauta, toivottavasti olet provo. Koulussa tapahtuu sinun silmien alla tuollaista ja sinä laitat tilanteesta vaan jotain wilma-merkintöjä????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Mitä SINÄ olet noille tilanteille tehnyt? Miten Kaapo on käytöstään perustellut? Onko pyytänyt anteeksi? Onko Jarno kokenut tilanteen kiusaamisena? Mitä Kaapo on vastannut kun kerrot että tästä jutellaan vanhempiesi kanssa? Jos tilanne on päässyt noin pitkälle, miksi Kaapoa, Jarnoa ja molempien vanhempia ei ole kutsuttu yhteiseen tapaamiseen?

Että vanhemmilla ei ole mitään vastuuta, vaan voivat kieltää koko asian? Vaikka ope yrittää asioita selvittää moni tavoin, jopa täällä vauva-palstalla. Koulussa tehdään kuule monia asioita, mistä ei lähetetä selontekoa kouluun. Kiusaamisetkin yritetään ratkoa siellä niin, että ne loppuisivat lyhyeen. Jos kodissa ei ole tällaista myötämielistä henkeä, ei lapsikaan osaa sitä kaikista toimenpiteistä huolimatta. Mitä tahansa ope tekeekin, aina jonkun mielestä se on joko liian vähän tai liikaa. Ope kuitenkin yrittää kaikin tavoin saada huonon käytöksen loppumaan ja jokaisen kouluhyvinvoinnin maksimaaliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Jumalauta, toivottavasti olet provo. Koulussa tapahtuu sinun silmien alla tuollaista ja sinä laitat tilanteesta vaan jotain wilma-merkintöjä????

Ap vastaa. Ymmärsit väärin. Yritän vääntää rautalangasta asioita, joita näette myös viesteissä. Luuletteko tosiaan, että asiat jäävät Wilma-viesteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Mitä SINÄ olet noille tilanteille tehnyt? Miten Kaapo on käytöstään perustellut? Onko pyytänyt anteeksi? Onko Jarno kokenut tilanteen kiusaamisena? Mitä Kaapo on vastannut kun kerrot että tästä jutellaan vanhempiesi kanssa? Jos tilanne on päässyt noin pitkälle, miksi Kaapoa, Jarnoa ja molempien vanhempia ei ole kutsuttu yhteiseen tapaamiseen?

Että vanhemmilla ei ole mitään vastuuta, vaan voivat kieltää koko asian? Vaikka ope yrittää asioita selvittää moni tavoin, jopa täällä vauva-palstalla. Koulussa tehdään kuule monia asioita, mistä ei lähetetä selontekoa kouluun. Kiusaamisetkin yritetään ratkoa siellä niin, että ne loppuisivat lyhyeen. Jos kodissa ei ole tällaista myötämielistä henkeä, ei lapsikaan osaa sitä kaikista toimenpiteistä huolimatta. Mitä tahansa ope tekeekin, aina jonkun mielestä se on joko liian vähän tai liikaa. Ope kuitenkin yrittää kaikin tavoin saada huonon käytöksen loppumaan ja jokaisen kouluhyvinvoinnin maksimaaliseksi.

Tottakai on mutta noihin tilanteisiin on vaikea puuttua jos ei ole itse ollut paikalla näkemässä vaan saa toisen käden tietoa asiasta. Jos koulussa on ollut riitojen selvittely tilanne niin siitä olisi kyllä todellakin syytä lähettää selonteko kotiin. Jos asia on selvitetty koulussa, tämän voi kertoa suoraan myös vanhemmille ja pyytää vanhempia vielä käymään tilanne läpi lapsen kanssa. Tuollainen epämääräinen vihjailu "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" on ihan absurdia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Mitä SINÄ olet noille tilanteille tehnyt? Miten Kaapo on käytöstään perustellut? Onko pyytänyt anteeksi? Onko Jarno kokenut tilanteen kiusaamisena? Mitä Kaapo on vastannut kun kerrot että tästä jutellaan vanhempiesi kanssa? Jos tilanne on päässyt noin pitkälle, miksi Kaapoa, Jarnoa ja molempien vanhempia ei ole kutsuttu yhteiseen tapaamiseen?

Ap. Hyvä, jos sinun mielestäsi tilanne on päässyt pitkälle. Monelle vanhemmalle se on vielä tuossakin vaiheessa naurettavaa ja ärsyttävän kiusatun/kiusattujen syy. Oikeastaanhan mitään kiusaamista EI heidän mielestään toki edes ole. Ne keinot itä voi käyttää onkäyetty. Valitettavasti jos vanhempien mielestä kiusamista ei ole, sitä ei silloin tarvitse edes käsitellä. Hyvä, jos em. on mielestäsi jo vakavasti otettavaa kiusaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Jumalauta, toivottavasti olet provo. Koulussa tapahtuu sinun silmien alla tuollaista ja sinä laitat tilanteesta vaan jotain wilma-merkintöjä????

Ap vastaa. Ymmärsit väärin. Yritän vääntää rautalangasta asioita, joita näette myös viesteissä. Luuletteko tosiaan, että asiat jäävät Wilma-viesteiksi.

No miksi sitten raportoit kotiin jotain tuollaista kumin lainaamis paskaa kun voisit kertoa suoraan kiusaamistilanteesta, molempien osapuolten näkökulmista ja siitä miten lapsi perusteli käytöstään.

Vuosien varrella opittua: uskon lastani ja vain häntä. Pidän lasteni puolta, kuka muu pitäisi. Muutaman kerran on käynyt niin, etten ole uskonut lastani ja jälkikäteen on selvinnyt, että on ollut syytöntapahtumiin tai itse joutunut kiusatuksi. Kiva sitten pyydellä lapselta anteeksi. Ikinä ei tosin ketään ole kiusauksesta syytetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Ap vastaa. Asiasta on todennäköisesti kerrottu toivomallasi tavalla jo paljon aiemmin. Reaktio siihen on ollut vähintään yhtä agressiivisen torjuva tai vähättelevä, kuin nämä keksimäni pikku esimerkit. Näitä pikku esimerkkejähän sitten toistuu monin tavoin päivästä toiseen. Nauraisit vielä enemmän, jos kertoisin miten lapsesi näyttää ilkeältä ja supattelee, kun Jarno lähestyy häntä ja hänen kaveriaan. Tai miten hän kääntää selkää halveksivasti, kun Jarno yrittää sanoa jotain. Kun hän potkaisee jarnoa leikin varjolla vain, että Jarno ei pääsisi sisään samaan jengiin koulun pihalla (kun muut myötäilevat kaapoa, johtajaa). aj paljon muuta voisin kertoa, mikä varmasti kutkuttaisi nauruhermojasi. Silti olen joskus yrittänyt kertoa näitäkin. Olet varmasti nauranut paljon lapsesi kouluvuosina.

Mitä SINÄ olet noille tilanteille tehnyt? Miten Kaapo on käytöstään perustellut? Onko pyytänyt anteeksi? Onko Jarno kokenut tilanteen kiusaamisena? Mitä Kaapo on vastannut kun kerrot että tästä jutellaan vanhempiesi kanssa? Jos tilanne on päässyt noin pitkälle, miksi Kaapoa, Jarnoa ja molempien vanhempia ei ole kutsuttu yhteiseen tapaamiseen?

Ap. Hyvä, jos sinun mielestäsi tilanne on päässyt pitkälle. Monelle vanhemmalle se on vielä tuossakin vaiheessa naurettavaa ja ärsyttävän kiusatun/kiusattujen syy. Oikeastaanhan mitään kiusaamista EI heidän mielestään toki edes ole. Ne keinot itä voi käyttää onkäyetty. Valitettavasti jos vanhempien mielestä kiusamista ei ole, sitä ei silloin tarvitse edes käsitellä. Hyvä, jos em. on mielestäsi jo vakavasti otettavaa kiusaamista.

No ainakin aloituksen perusteella sinä raportoit noista kiusaamistilanteista niin epämääräisen vihjailevasti että ei ihmekään jos niitä ei kaikki jaksa ottaa vakavasti. Ei kaikki jaksa jotain kumin lainaamis-raporttia pohtia niin syvällisesti ja hartaasti, että osaisivat rivien välistä lukea mitä tarkoitat.