Vanhemmat; kun lapsestanne anetaan huonoa palautetta, kiellättekö asian vai menettekö itseenne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kun vanhemmille kerrotaan jokin yksittäinen tapaus, vaikka tuo kumin viskonta ja kaataminen, vanhempi ei ehkä hyväksy lapsensa leimaamista noin pienistä asioista, tai että lapsi muka kohtelisi kaltoin ketään. Varsinkaan, kun lapsi itse kertoo kotona ihan muuta.. Mutta yleensä nuo yksittäiset nipojutut kertoo siitä, että haluttaisiin sanoa paljon enemmän. Kaltoinkohtelua on vain niin vaikeaa kuvailla ja todistaa. Siihen vedetään yleensä muitakin mukaan.

Uskokaa jo: kun joku tulee kertomaan teille lapsenne pieneltä ja turhalta tuntuvasta häiriökäytöksestä, taustalla on paljon enemmänkin vastaavaa käytöstä. Ei niitä esimerkkejä vain muista, eikä kaikkea ole helppoa kuvailla. Pitäkää mieluummin lapsellenne puhuttelu ja perehtykää paremmoin lapsenne käytökseen. Älkää päästäkö lastanne enää yksin muiden lasten kanssa. Teistä puhutaan, ette vain tiedä sitä.

Kaltoinkohtelu voi olla jatkuvaa toistuvaa käytöstä, eikä sitä voi silooin ohittaa olankohautuksella. jos Kaapo kohtelee Jarnoa muiden aikana aina jollakin tavalla kaltoin, milloin heittelee kumilla, milloin kamppaa, milloin jotain muuta, muuttuuhan se Jarno porukan kiusatuksi. Ainakin, jos Kaapolla on valtaa ja mainetta. Kuten yleensä on, kun pääsee kolttosiaan tekemään ja vanhemmat eivät halua uskoa.

Jos olet Kaapon ope niin pitäiskö jo tehdä muutakin kuin  olla yhteydessä Kaapon kotiin. Vaikka ottaa yhteys kuraattoriin ja pohtia luokan tilannetta yhteisesti ohr:ssä esim. Jos vanhemmat eivät ota asiaa vakavasti niin sinun pitää ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Mutta sähän jo otsikossa penäsit itseensä menoa? Miksi? Mä voisin kertoa 5 lapsen äitinä pari esimerkkiä elävästä elämästä kun olen sinisilmäisesti uskonut lastani ja vaatinutkin asian perusteellista selvittämistä. Hups, lapseni olikin oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat haluavat kuulla perusteluja, kun ope kertoo lapsen käyttäytyvän huonosti, mutta syyttävät pikkumaisuudesta, kun kerrotaan nämä kuminpalasten heittelyt. "Miksi ei ole kerrottu aiemmin, jos se kerran on jo pitkään jatkunut?" / "Minkä takia kaikki pienetkin asiat raportoidaan kotiin?" Opettajalla ei ole kristallipalloa, josta katsoa, miten juuri sinä toivoisit lapsesi asioista keskusteltavan. Mutta tule vanhempainiltaan, voit kertoa kasvotusten, kuinka Wilma-viestini sinua ärsyttävät.

Juuri näin. Mutta kun sitä ensimmäistä ja toista "kumipalasten heittelyä" ei vielä tiedetä jatkuvaksi. Ja mitäpä vanhempi siihen sanoisi, kun sen ensimmäisen ja toisen kerran ilmoittaisi? Vieläpä hullumpana pitäisi, opettajaa siis. Siitäpä Ville-Petteri vain innostuisi opettajaa kiusoittelemaan. "Kumipalasten heittely" toimii synonyymina monelle muullekin asialle, joita on vaikeaa luetella ja kuvailla. Muistakaa vanhemmat se. Selvittäkää mieluummin lapsenne käytöstä, älkäääkä tottamooses uskoko kaikkea mitä lapsenne silmät kirkkaina väittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kun vanhemmille kerrotaan jokin yksittäinen tapaus, vaikka tuo kumin viskonta ja kaataminen, vanhempi ei ehkä hyväksy lapsensa leimaamista noin pienistä asioista, tai että lapsi muka kohtelisi kaltoin ketään. Varsinkaan, kun lapsi itse kertoo kotona ihan muuta.. Mutta yleensä nuo yksittäiset nipojutut kertoo siitä, että haluttaisiin sanoa paljon enemmän. Kaltoinkohtelua on vain niin vaikeaa kuvailla ja todistaa. Siihen vedetään yleensä muitakin mukaan.

Uskokaa jo: kun joku tulee kertomaan teille lapsenne pieneltä ja turhalta tuntuvasta häiriökäytöksestä, taustalla on paljon enemmänkin vastaavaa käytöstä. Ei niitä esimerkkejä vain muista, eikä kaikkea ole helppoa kuvailla. Pitäkää mieluummin lapsellenne puhuttelu ja perehtykää paremmoin lapsenne käytökseen. Älkää päästäkö lastanne enää yksin muiden lasten kanssa. Teistä puhutaan, ette vain tiedä sitä.

Kaltoinkohtelu voi olla jatkuvaa toistuvaa käytöstä, eikä sitä voi silooin ohittaa olankohautuksella. jos Kaapo kohtelee Jarnoa muiden aikana aina jollakin tavalla kaltoin, milloin heittelee kumilla, milloin kamppaa, milloin jotain muuta, muuttuuhan se Jarno porukan kiusatuksi. Ainakin, jos Kaapolla on valtaa ja mainetta. Kuten yleensä on, kun pääsee kolttosiaan tekemään ja vanhemmat eivät halua uskoa.

Jos olet Kaapon ope niin pitäiskö jo tehdä muutakin kuin  olla yhteydessä Kaapon kotiin. Vaikka ottaa yhteys kuraattoriin ja pohtia luokan tilannetta yhteisesti ohr:ssä esim. Jos vanhemmat eivät ota asiaa vakavasti niin sinun pitää ottaa.

ja Kaapon opeko ei ole ottanut yhteyttä kuraattoriin?

Minusta ap:n esimerkit on ihan imbesillejä. Kuka vanhempi tajuaa tuosta, että oma tenava ei ole lainannut "tarpeeksi pitkäksi aikaa" kumia vierustoverille, että kyseessä on kiusaaminen tai käytösongelma? Jos käytösongelmia ilmenee, niin kyllä niistä täytyy osata kertoa oikealla tavalla. Lisäksi oletan kyllä, että jos opettaja näkee tai hänelle kerrotaan että lapseni on potkaissut toista, että asiaan puututaan heti. (Ei kyllä ole tällaista tapahtunut vielä koskaan) Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on reagoida epäsopivaan käytökseen heti. Tietysti asiasta tulee myös kertoa vanhemmalle, kun asia on selvitetty ja tiedetään mitä on tapahtunut. Jälkeenpäin voidaan miettiä yhdessä miten asia ratkaistaan, että vastaavaa ei enää tapahtuisi. Mutta jos minulle tulisi esim. Wilmassa viesti, että poikasi ei ole lainannut tarpeeksi pitkäksi aikaa pyyhekumia toiselle, epäilisin kyllä opettajan järkeä.

Voi voi teitä lapsia... ja tarkoitan nyt teitä vanhempia. Kun kasvatte niin ymmärrätte että asioita ei usein voi ottaa musta-valkoisesti vaan niistä löytyy kymmenen harmaansävyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Ap vastaa. Tätä juuri tarkoitin. Että asioita on vaikeaa ottaa esiin ja se tulee esiin näiden pienten asioiden kautta, vaikka taustalla muhii paljon isompia ongelmia. Kun on kyse toistuvasta kiusaamisesta ja muusta häiriökäyttäytymisestä, esimerkkejä riittäisi, eikä kaikkea pysty edes sanoin kuvailemaan ymmärrettävästi. Kaapo potki Jarnoa. Kaapo tapaa potkia muita. No, eipä tuokaan kaikkia vanhempia vielä hetkauta, vaan suuttua pätkähtävät, että onpas pikkumainen ope, pojat on poikia ja leikkipotkujahan ne.  On hyvin vaikeaa kuvailla vanhemmille, että lapsesi ihan totta kiusaa Jarnoa ja vähän muitakin kun sille sopii, kun vanhemmat jo käyvät kuumina vastalauseineen ja vihoineen.

Kannattaisiko kuitenkin yrittää kuvailla vanhemmille sitä kokonaistilannetta eikä vain satunnaista yksittäistä tapahtumaa. Jos vanhemmille kerrotaan vain, että lapsi ei antanut toisen pitää kumia tai potkaisi toista, siitä on vaikea päätellä, että kertoja haluaakin kertoa pitkään jatkuneesta systemaattisesta kiusaamisesta ja syrjimisestä. Ei ne vanhemmatkaan ole ajatustenlukijoita.

Kyllä se vanhemmille kerrotaan. Vanhemmat eivät vain usko, koska lapsi sanoo ettei kiusaa. Kun jokin esimerkki kerrotaan, koska kaikkea ei voi luetella ellei varaa tuntitolkulla aikaa ja hermoja, se asia vain kääntyy sen esimerkin ympärille, joka yhtäkkiä näyttäytyy typeränä yksittäisenä pikkumaisena asiana. Peräänkuulutan vanhempien ymmärrystä ja vastuuta. Haluatte tietää, jos lapsenne tekee jotakin. Kun saatte sen tietää ja lapsenne kieltää itku silmässä mitään tehneensä, kiroatte valehtelevat opettajat tai vanhemmat maan rakoon. Näin annatte piltillenne vain kannustusta jatkaa toimintaansa. Joskus saatte sen vielä eteenne pahempina tapauksina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Ap vastaa. Tätä juuri tarkoitin. Että asioita on vaikeaa ottaa esiin ja se tulee esiin näiden pienten asioiden kautta, vaikka taustalla muhii paljon isompia ongelmia. Kun on kyse toistuvasta kiusaamisesta ja muusta häiriökäyttäytymisestä, esimerkkejä riittäisi, eikä kaikkea pysty edes sanoin kuvailemaan ymmärrettävästi. Kaapo potki Jarnoa. Kaapo tapaa potkia muita. No, eipä tuokaan kaikkia vanhempia vielä hetkauta, vaan suuttua pätkähtävät, että onpas pikkumainen ope, pojat on poikia ja leikkipotkujahan ne.  On hyvin vaikeaa kuvailla vanhemmille, että lapsesi ihan totta kiusaa Jarnoa ja vähän muitakin kun sille sopii, kun vanhemmat jo käyvät kuumina vastalauseineen ja vihoineen.

Kannattaisiko kuitenkin yrittää kuvailla vanhemmille sitä kokonaistilannetta eikä vain satunnaista yksittäistä tapahtumaa. Jos vanhemmille kerrotaan vain, että lapsi ei antanut toisen pitää kumia tai potkaisi toista, siitä on vaikea päätellä, että kertoja haluaakin kertoa pitkään jatkuneesta systemaattisesta kiusaamisesta ja syrjimisestä. Ei ne vanhemmatkaan ole ajatustenlukijoita.

Kyllä se vanhemmille kerrotaan. Vanhemmat eivät vain usko, koska lapsi sanoo ettei kiusaa. Kun jokin esimerkki kerrotaan, koska kaikkea ei voi luetella ellei varaa tuntitolkulla aikaa ja hermoja, se asia vain kääntyy sen esimerkin ympärille, joka yhtäkkiä näyttäytyy typeränä yksittäisenä pikkumaisena asiana. Peräänkuulutan vanhempien ymmärrystä ja vastuuta. Haluatte tietää, jos lapsenne tekee jotakin. Kun saatte sen tietää ja lapsenne kieltää itku silmässä mitään tehneensä, kiroatte valehtelevat opettajat tai vanhemmat maan rakoon. Näin annatte piltillenne vain kannustusta jatkaa toimintaansa. Joskus saatte sen vielä eteenne pahempina tapauksina.

Ja silloin on jo pakko uskoa ja tehdä jotakin.

"menettekö itseenne"?? Mitä varten? Eikö se ole ihan normaalia, että lapset eivät aina käyttäydy 100% mallikelpoisesti ennenkuin oppivat ja ymmärtävät enemmän? Yläkoululaiselta jo voi odottaa, että ymmärtää miten pitäisi käyttäytyä (ja voi silti kapinoida teiniangstissaan), mutta mitä varten vanhempien pitää mennä itseensä jos Pelle-Pekka 3v ei noudata päiväkodin käytössääntöjä, joista ei muistettu lapselle edes kertoa kuin muodossa ei olisi saanut tehdä noin, kun on jo tehty.

Omasta koulukokemuksestani ala-asteella. Minua heitettiin lumipallolla, heitin takaisin. Opettaja näki vain minun heittävän, joten minä vain jouduin puhutteluun.

Minua päin heitettiin hiekalla, heitin takaisin, niin että tällä lapsella meni sitä silmiin. Minä jouduin puhutteluun. Ja eihän yksikään aikuinen uskonut, etten minä aloittanut. Puolustin itseäni, potut pottuina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Vierailija kirjoitti:

Omasta koulukokemuksestani ala-asteella. Minua heitettiin lumipallolla, heitin takaisin. Opettaja näki vain minun heittävän, joten minä vain jouduin puhutteluun.

Minua päin heitettiin hiekalla, heitin takaisin, niin että tällä lapsella meni sitä silmiin. Minä jouduin puhutteluun. Ja eihän yksikään aikuinen uskonut, etten minä aloittanut. Puolustin itseäni, potut pottuina.

Tärkeä pointti. Ap:kaan ei opettajana näe kaikkea ja tilannetta, jossa yksi lapsi potkaisee toista, on voinut edeltää mikä vaan konflikti. Siksi odottaisin kasvatusalanammattilaiselta hieman selkeämpiä ja analyyttisempia perusteluja kiusaamissyytökselle kuin vain yksittäisten tapahtumien luettelua. Tilanne voisi tosiaan olla se, että jotakuta kiusataan ja opettaja sattuu paikalle juuri kun kiusattu antaa takaisin. Opettajan näkemyksen mukaan sitten kiusattu potkii ja tönii muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Ap vastaa. Tätä juuri tarkoitin. Että asioita on vaikeaa ottaa esiin ja se tulee esiin näiden pienten asioiden kautta, vaikka taustalla muhii paljon isompia ongelmia. Kun on kyse toistuvasta kiusaamisesta ja muusta häiriökäyttäytymisestä, esimerkkejä riittäisi, eikä kaikkea pysty edes sanoin kuvailemaan ymmärrettävästi. Kaapo potki Jarnoa. Kaapo tapaa potkia muita. No, eipä tuokaan kaikkia vanhempia vielä hetkauta, vaan suuttua pätkähtävät, että onpas pikkumainen ope, pojat on poikia ja leikkipotkujahan ne.  On hyvin vaikeaa kuvailla vanhemmille, että lapsesi ihan totta kiusaa Jarnoa ja vähän muitakin kun sille sopii, kun vanhemmat jo käyvät kuumina vastalauseineen ja vihoineen.

Kannattaisiko kuitenkin yrittää kuvailla vanhemmille sitä kokonaistilannetta eikä vain satunnaista yksittäistä tapahtumaa. Jos vanhemmille kerrotaan vain, että lapsi ei antanut toisen pitää kumia tai potkaisi toista, siitä on vaikea päätellä, että kertoja haluaakin kertoa pitkään jatkuneesta systemaattisesta kiusaamisesta ja syrjimisestä. Ei ne vanhemmatkaan ole ajatustenlukijoita.

Kyllä se vanhemmille kerrotaan. Vanhemmat eivät vain usko, koska lapsi sanoo ettei kiusaa. Kun jokin esimerkki kerrotaan, koska kaikkea ei voi luetella ellei varaa tuntitolkulla aikaa ja hermoja, se asia vain kääntyy sen esimerkin ympärille, joka yhtäkkiä näyttäytyy typeränä yksittäisenä pikkumaisena asiana. Peräänkuulutan vanhempien ymmärrystä ja vastuuta. Haluatte tietää, jos lapsenne tekee jotakin. Kun saatte sen tietää ja lapsenne kieltää itku silmässä mitään tehneensä, kiroatte valehtelevat opettajat tai vanhemmat maan rakoon. Näin annatte piltillenne vain kannustusta jatkaa toimintaansa. Joskus saatte sen vielä eteenne pahempina tapauksina.

Sulla on kyllä väärä lähestymistapa ap. Tuollainen yksittäisten pikkujuttujen raportointi ei tosiaan ole kovin hyvä lähtökohta ongelmien ratkaisemiselle ja keskustelulle. Seuraavan kerran kun lapsi kiusaa jotakuta, niin jospa selvittäisit asiaa ensin sen lapsen ja kiusatun kanssa (molemmat kertoisi näkemyksensä tilanteesta). Sinun hommasihan tuo riitojen ja välikohtausten selvittely tosiaan on koulupäivän aikana. Jos annat asian vaan olla ja kaikessa hiljaisuudessa vaan laitat asiasta viestiä kotiin, niin viestit lapsille itsekin ettei kyseessä ole mikään iso juttu ja homma saa jatkua.

Jos itse saisin tuollaisia kontekstista täysin irrallisia esimerkkejä, niin ensimmäinen ajatus olisi varmaan se, että opettajalla ei ole itselläänkään kunnollista käsitystä siitä, mitä luokassa tapahtuu ja kuka siellä kiusaa ketä. On vaan nostettu tikunnokkaan yksi yksittäinen tapaus, jonka opettaja sattui näkemään raportoitu siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Olipas klassinen yhteen asiaan takertuminen. Jos koulusta/päiväkodista tulee useampia viestejä, joissa kerrotaan lapsen huonosta käytöksestä muita lapsia kohtaan, on aika keskustella lapsen kanssa siitä, miten muita tulee kohdella. Kiusaaminen usein ON ihan yksitäisiä tapahtumia (tänään tönimistä, huomenna sitä ettei ottanut leikkiin mukaan), mutta päivittäin ja viikoittain toistuessaan kertovat selkeästi kiusaamisesta. Opettaja luettelee yksittäisiä tapauksia, koska jollei hän näin tee, vanhemmat kiusaamisesta kuullessaan peräävät 'todisteita'. Samat vanhemmat usein vähättelevät lapsensa tekoja, pitävät niitä lasten kahnauksina. Pahimmillaan jopa puolustavat lapsensa käytöstä, koska toinen oppilas sitä ja tätä. Lapset, myös sinun rakas ja ihana pienokaisesi, osaavat olla hurjan julmia toisiaan kohtaan. On aikuisten ja etenkin vanhempien tehtävä opettaa lapsille, miten muita ihmisiä kohdellaan. Kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti. Siihen eivät kuulu pienetkään tönimiset tai ilkeilyt, niihin toivoisi vanhempienkin heti tarttuvan.

jaa no meillä on huonosti käyttäytyvä lapsi ja palautetta tulee. emme itsekään tiedä miten tuon käytöksen saisi parannettua, monenlaista keskustelua on käyty ja tekemistä keksitty. aina hän vain haluaa tehdä omalla tavallaan eikä näytä oppivan virheistään. tosi vaikea tilanne meidän perheessä ja ahdistaa, kun koskaan ei tiedä mitä viestiä lapsesat tulee koulun kautta. kavereitakin sillä on, mutta esim. luokkalaisten kanssa käytöstavat mm. ovat huonoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Olipas klassinen yhteen asiaan takertuminen. Jos koulusta/päiväkodista tulee useampia viestejä, joissa kerrotaan lapsen huonosta käytöksestä muita lapsia kohtaan, on aika keskustella lapsen kanssa siitä, miten muita tulee kohdella. Kiusaaminen usein ON ihan yksitäisiä tapahtumia (tänään tönimistä, huomenna sitä ettei ottanut leikkiin mukaan), mutta päivittäin ja viikoittain toistuessaan kertovat selkeästi kiusaamisesta. Opettaja luettelee yksittäisiä tapauksia, koska jollei hän näin tee, vanhemmat kiusaamisesta kuullessaan peräävät 'todisteita'. Samat vanhemmat usein vähättelevät lapsensa tekoja, pitävät niitä lasten kahnauksina. Pahimmillaan jopa puolustavat lapsensa käytöstä, koska toinen oppilas sitä ja tätä. Lapset, myös sinun rakas ja ihana pienokaisesi, osaavat olla hurjan julmia toisiaan kohtaan. On aikuisten ja etenkin vanhempien tehtävä opettaa lapsille, miten muita ihmisiä kohdellaan. Kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti. Siihen eivät kuulu pienetkään tönimiset tai ilkeilyt, niihin toivoisi vanhempienkin heti tarttuvan.

Mistä tietää, ettei kyseessä ole juuri tuollainen tilanne kuten 31 kuvaili. Lapset ovat nahisseet porukalla ja opettaja näkee tilanteen, jossa yksi lapsi potkaisee toista. Tai kumi on vedetty kaverin kädestä koska kaveri on haukkunut kuminlainaajaa.

Sitä paitsi, ei ne lapsetkaan ole mitään aivottomia objekteja joille vanhempien pitäisi sanoa miten käyttäydytään. Onko ap edes yrittänyt selvittää tilannetta ensisijaisesti niiden lasten kanssa? Näinhän ilman muuta pitäisi ensimmäisenä tehdä koska muuten ap:kin vaan katsoo kiusaamista läpi sormien ja ajattelee että ei tässä mitään.

Minulla on vilkas lapsi ja joskus työpäivän jälkeen melkein pelottaa mennä hakemaan päiväkodista. Mitähän sieltä nyt taas tulee. Onhan se raskasta ottaa vastaan huonoa palautetta omasta lapsesta, varsinkin itsekin väsyneenä, kun haluaisi vain nopeasti kotiin. Kuuntelen aina palautteen ja otan sen erittäin vakavasti. Vaikka tekisi mieli sanoa vastaan tai vähätellä, niin kuuntelen aina ja yritän antaa myös päiväkodin työntekijöille viestin, että on hyvä kun kertovat. Kamalaa olisi, jos eivät uskaltaisi puhua. Haluan tietää mitä päuväkodissa tapahtuu. Tottakai hoitajatkin ovat ihmisiä ja väsyvät. Jotkut oksentavat raskaan työpäivän kokemukset suoraan päälleni. Usein aikaa keskustelulle on myös vain vähän, joten palaute raportoidaan suoraan ja nopeasti. Minä sitten pureskelen sen kotimatkalla ja illalla. Mietin kovasti jokaista palautetta. Mistä se johtuu, mitä me voimme tehdä, onko ohimenevää, vaatiiko puuttumista. Koen todella paljon syyllisyyttä, vastuuta ja huolta kaikesta lapseen liittyvästä. Mutta sittenkin, kyllä haluan tietää ja mielestäni mikään asia ei ole liian pieni kerrottavaksi. Jos hoitaja miettii kertoako tästä vanhemmalle vai ei, niin sanoisin että ilman muuta kerro. Eihän se helppoa ole kertoa eikä kuunnella, mutta mitä sitten. Miksi meitä vamhempia pitäisi jotenkin suojella lapseen liittyviltä asioilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaapo ei antanut Jarnolle tarpeeksi pitkäksi aikaa kumia lainaksi"

Onko tämä sinun mielestä huonoa käytöstä, josta täytyy oikein kotiin asti ilmoittaa? Sano mieluummin Jarnolle, että hankkii oman kumin niin ei tarvitse lainailla toisilta.

Wau, ydinpointti paikannettu :D Vai kumahtiko kumi omaan nilkkaan?

Mä en kyllä ymmärrä miksi koko kumin lainaaminen piti tossa edes mainita? Miksi kaverilta pitää löytyä kumi lainaksi jos toiselta on jäänyt kotiin? Okei, tää ei ollut jutun pointti, tiedetään. Mutta kuvaa hyvin opettajien sielunmaisemaa, puututaan lillukanvarsiin eikä niihin mihin oikeasti pitäisi. Eikä muisteta sitä että ope on se aikuinen joka hoitaa kurinpidon silloin kun on työpaikallaan, minä en voi omaltani tulla lastani ojentamaan.

Ap:n kysymykseen vastaus, en mene itseeni koska lapsen ongelmat eivät ole kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvia. Puutun aina huonoon käytökseen.

Ap vastaa. Tämä voi olla iso syy siihen, miksi moni vanhempi vetää pultit, kun heidän lapsensa käytöksestä yrittää kertoa jotakin, jonka lapsi itse kiletää. Vanhemmat kuvittelee, että hänen kasvatustaan arvostellaan. Ei arvostella. Mutta sitä arvostellaan, että uskoo niin sinisilmäisesti lastaan.

Jospa et yrittäisi kertoa vaan sanoisit asiasi suoraan. Jos opettaja kirjoittaisi meille lapseni huonosta käytöksestä mutta ei osaisi perustella näkemystään kuin tällaisilla esimerkeillä "ei lainannut kumia tarpeeksi kauan" niin varmaan nauraisin koko viestille. Jos tarkoitat, että lapsi on yhteistyökyvytön, ei sopeudu ryhmään, kiusaa, niin kuvaile tilanne kokonaisvaltaisemmin ja hieman analyyttisemmin kuin vain luettelemalla yksittäisiä tapahtumia ja jättämällä tulkintavastuu vanhemmille. Yhtä kumin lainaamattomuutta en tosiaan koe niin isona rikkeenä, että rupeaisin siitä ojentamaan lasta saati menemään itseeni.

Olipas klassinen yhteen asiaan takertuminen. Jos koulusta/päiväkodista tulee useampia viestejä, joissa kerrotaan lapsen huonosta käytöksestä muita lapsia kohtaan, on aika keskustella lapsen kanssa siitä, miten muita tulee kohdella. Kiusaaminen usein ON ihan yksitäisiä tapahtumia (tänään tönimistä, huomenna sitä ettei ottanut leikkiin mukaan), mutta päivittäin ja viikoittain toistuessaan kertovat selkeästi kiusaamisesta. Opettaja luettelee yksittäisiä tapauksia, koska jollei hän näin tee, vanhemmat kiusaamisesta kuullessaan peräävät 'todisteita'. Samat vanhemmat usein vähättelevät lapsensa tekoja, pitävät niitä lasten kahnauksina. Pahimmillaan jopa puolustavat lapsensa käytöstä, koska toinen oppilas sitä ja tätä. Lapset, myös sinun rakas ja ihana pienokaisesi, osaavat olla hurjan julmia toisiaan kohtaan. On aikuisten ja etenkin vanhempien tehtävä opettaa lapsille, miten muita ihmisiä kohdellaan. Kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti. Siihen eivät kuulu pienetkään tönimiset tai ilkeilyt, niihin toivoisi vanhempienkin heti tarttuvan.

Mistä tietää, ettei kyseessä ole juuri tuollainen tilanne kuten 31 kuvaili. Lapset ovat nahisseet porukalla ja opettaja näkee tilanteen, jossa yksi lapsi potkaisee toista. Tai kumi on vedetty kaverin kädestä koska kaveri on haukkunut kuminlainaajaa.

Sitä paitsi, ei ne lapsetkaan ole mitään aivottomia objekteja joille vanhempien pitäisi sanoa miten käyttäydytään. Onko ap edes yrittänyt selvittää tilannetta ensisijaisesti niiden lasten kanssa? Näinhän ilman muuta pitäisi ensimmäisenä tehdä koska muuten ap:kin vaan katsoo kiusaamista läpi sormien ja ajattelee että ei tässä mitään.

Harvoin kenellekään oikeasti käy niin, että tulee jatkuvasti väärinymmärretyksi. 31:n tapaus harmillinen, mutta kyllä 99% niistä, joiden kotiin tulee useampi viesti käytöksestä, käyttäytyy ihan oikeasti huonosti. Yleensä kun kotiin laitetaan viestiä koulussa asiaa on jo selvitelty ja toivotaan vanhemman osallistumista lapsensa kasvatukseen. Lapset eivät ole aivottomia objekteja, mutta kunnioittavat yleensä vanhempiensa mielipidettä. Jos vanhempi ei puutu kiusaamiseen, vähättelee sitä tai jättää sen vain koulun hoidettavaksi lapsi saa kuvan, että vanhempi hyväksyy kiusaamisen.