Haluaisin pitää minun ja mieheni rahat täysin erillään, onnistuukohan?
Minulla ja miehelläni on aivan täysin päinvastaiseen rahankäyttötavat. Hän tuhlaisi kaiken heti ja minä haluaisin hieman säästää ja elää tasaisen kohtuullisesti. Onnistuukohan käytännössä rahojen pitäminen erillään? Onko kellään kokemusta?
Olemme naimisissa, asumme yhdessä vuokralla, odotamme esikoistamme syntyväksi kesällä.
Kommentit (61)
Se on oikeastaan ihan samantekevää, onko teillä yhteiset vai eri rahat. Jos miehesi ei suostu osallistumaan yhteisiin menoihin, ei ole mitään väliä minkälaisia excel-taulukoita tai sopimuksia teillä on. Jos mies tuhlaa rahansa, jonkun se ruoka on ostettava ja laskut maksettava. Tässä tilanteessa ei siis hyödytä laatia mitään monimutkaisia taulukoita, jos se ukko voi vain kieltäytyä sitä rahaa antamasta.
Ei sulla ap ole valitettavasti muuta tehtävissä kuin päättää, jatkatko tuollaisen miehen elättämistä, vai suostutko ottamaan vastuun perheen rahoituksesta. Pakottamaan sä et miestäsi pysty. Vai meinaatko hommata lukittava jääkaapin vain omille ja lapsesi ruuille? Eiköhän olisi viisainta hommata kokonaan erilliset huushollit? Silloin vasta mies joutuisi oikeasti elättämään itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee keikkatyötä, kuun vaihteessa tulee isompi palkka ja sitten pitkin kuuta pienempiä lisiä. Tulot vaihtelevat paljonkin, siksi niitä on vaikea etukäteen arvioida. Minä saan normi kk-palkkaa ja kohta sitten vain äp-rahaa.
Pakko varmaan tehdä tuo, etten anna enää yhtään omia rahojani tuhlailun jälkeen. Kyllästyttää tämä meininki.
Miksiköhän ei nyt oikein empatia ja sympatia säteile? :D Lapsen myötä ei tilanne ainakaan yhtään parane ja saamme lukea jatkotarinan kuinka ap pahinpana marttyyrinä sitten jeesuksen vastaa yksin lapsen kuluista isän tuhlaessa kaikein itseensä.
Miksi menet tekemään tuollaisen kanssa vielä lapsenkin, oikeasti? Ihan sama vaikka teillä on erilliset rahat, niin ethän sinä voi jättää esim. lasta ruokkimatta jos miehellä ei ole maksaa osuuttaan ruoasta. Ja vaikka hän maksaisi puolet juoksevista kuluista, niin sun säästöillä sitten ostetaan uusi pesukone rikkoutuneen tilalle, lapsen silmälasit ja polkupyörä, auton remontti jne jne. Joka tapauksessa sinä joudut maksamaan yhteisiä/lapsen kulujanne enemmän kuin mies, jos et juoksevien kulujen puolituksen lisäksi saa häntä pakotettua säästämäänkin yhtä paljon kuin sinä.
Oikeasti ainoa keino saada tuo toimimaan olisi laittaa kaikki miehen palkkatulot tulemaan tilille, johon miehellä itsellään ei olisi automaattista käyttöoikeutta. Ja ap sitten siirtäisi miehen käyttötilille käyttörahaa säännöllisesti. Eri asia miten miehen saisi tähän suostumaan, mutta noin se toimisi. Ei epäsäännöllisesti tulevat tulot ole mikään syy siihen, ettei ole könttäsummaan kerralla laittaa laskuihin/sivuun. Päinvastoin, juuri silloin pitäisi olla puskuria, jolla voi tasoittaa tulojen heilahtelut.
Varautukaa ap myös siihen, että lapsen tultua menot kasvavat. Eivät välttämättä heti, jos hyvin menee, mutta myöhemmin tulee päivähoito- ja harrastusmaksuja, vaatteita, polkupyöriä jne. Ja mitä tahansa tekee, lapsestakin pitää maksaa: Matkaliput, lomat, ulkonasyömiset jne. Jos nyt jo menee kaikki mitä tulee, tulette olemaan todella tiukilla viiden vuoden kuluessa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ja miehelläni on aivan täysin päinvastaiseen rahankäyttötavat. Hän tuhlaisi kaiken heti ja minä haluaisin hieman säästää ja elää tasaisen kohtuullisesti. Onnistuukohan käytännössä rahojen pitäminen erillään? Onko kellään kokemusta?
Olemme naimisissa, asumme yhdessä vuokralla, odotamme esikoistamme syntyväksi kesällä.
SOSSSOSOSOOSOSO! YHTEISET RAHAT YHTEISET RAHAT!!!!!!!
Teidän tapauksessa onnistuu niin, että molemmat asuu omassa asunnossa ja vastaa itse omista kuluistaan. Nyt sinun on hyväksyttävä, että vastuu on yksin sinulla ja suhteuttaa menonne sinun tuloihin miehenne menessä ihan omissa menoissaan.
Mies kyllä on tunnollisesti hoitanut kiinteistä kuluista osuutensa aina. Maksanut raskausajan kaikki lääkärikäynnit ja yli puolet isommista hankinnoista. Osti kalliit vaunut, vaikka minulle olisi kelvannut halvat käytetyt. Hän kun kuitenkin tienaa enemmän.
Ongelma on arjen juoksemista menoissa. Hän ostaa neljän kympin ravintola-annoksen, kun minä söisin kotona edullisesti. Ennen raskautta me elettiin hänen tavallaan ja syötiin loppukuu pelkkää kaurapuuroa.
Luotan kyllä siihen, että hän oman puolensa laskuista hoitaa. Omalla tavallaan viime tingassa, mutta hoitaa.
Eniten ahdistaa se, ettei minulle jää mitään säästöjä ja tili näyttä toisinaan nollaa. En enää voi lapsen terveyden takia syödä pelkkää kaurapuuroa montaa viikkoa.
Aiemmin rahamme ovat olleet kuin yhteiset, nyt haluaisin erottaa ne jotenkin. Sekavaa, tiedän.
Ap
Jos joudut maksamaan yhteisiä menoja enemmän kuin puolet, niin kirjaat ne ylös ja perit ne velat aina ensimmäisenä miehesi palkasta. Jos ei suostu maksamaan, niin eiköhän se ollut sitten siinä.
Pahoittelen kysymystä, mutta pettikö ehkäisy? Mielestäni sinulla voi olla hankalat ajat edessä, kun olet vauvan kanssa kotona. Laita säästöön kaikki, mitä voit. Mieheltä heti palkkapäivänä sinulle rahaa, josta maksat laskuja.
Tämä on mielestäni kaikkein oikeudenmukaisin menettely PERHEESSÄ ja samaa ehdotan teille. Perustatte yhteisen tilin, johon molemmilla on debit-kortit. Kummankin kaikista tuloista maksetaan tilille tietty prosenttiosuus. Nyt kun sinulla on laskelmat olemassa, niin tiedät helposti, paljonko pitää tilille laittaa.
Lisää mukaan vähän ylimääräistä, jokaisen tulisi säästää edes muutaman kuukauden puskuri taltee. Helpointa säästäminen on palkkapäivänä, ei ennen seuraavaa palkkapäivää, silloin tili on taatusti tyhjä. Ja kun miehen tulot vielä ovat epäsäännölliset, on entistä tärkeämpää varautua tulojen ja menojen heilahteluihin.
Tilille voi myös laittaa lapsilisän. Tililtä maksetaan asumismenot, vakuutukset, päivähoitomaksut, lapsen kulut ja yhteiset ruoka yms. kulut. Se mitä jää omalle tilille, on omaan käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Teidän tapauksessa onnistuu niin, että molemmat asuu omassa asunnossa ja vastaa itse omista kuluistaan. Nyt sinun on hyväksyttävä, että vastuu on yksin sinulla ja suhteuttaa menonne sinun tuloihin miehenne menessä ihan omissa menoissaan.
Mies on varmasti muuten ihan kunnollinen mies. Ei kai ap hänen kanssaa muuten olisi lasta tehnyt? Osallistuu kotitöihin, viettää ap kanssa laatuaikaa, jne. Ei kai se auttamatta tarkoita, että menee omissa menoissaan, jos käyttää holtittomasti rahaa. Heidän rahankäyttönsä on vaan erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielestäni kaikkein oikeudenmukaisin menettely PERHEESSÄ ja samaa ehdotan teille. Perustatte yhteisen tilin, johon molemmilla on debit-kortit. Kummankin kaikista tuloista maksetaan tilille tietty prosenttiosuus. Nyt kun sinulla on laskelmat olemassa, niin tiedät helposti, paljonko pitää tilille laittaa.
Lisää mukaan vähän ylimääräistä, jokaisen tulisi säästää edes muutaman kuukauden puskuri taltee. Helpointa säästäminen on palkkapäivänä, ei ennen seuraavaa palkkapäivää, silloin tili on taatusti tyhjä. Ja kun miehen tulot vielä ovat epäsäännölliset, on entistä tärkeämpää varautua tulojen ja menojen heilahteluihin.
Tilille voi myös laittaa lapsilisän. Tililtä maksetaan asumismenot, vakuutukset, päivähoitomaksut, lapsen kulut ja yhteiset ruoka yms. kulut. Se mitä jää omalle tilille, on omaan käyttöön.
Tämäpä ei paljoa auta, jos miehen mielestä esim. "yhteinen ruoka" on neljän kympin pihvejä ja palkkapäivän jälkeen kori täyteen herkkuja, ja loppukuu pelkkää kaurapuuroa.
Tiivistettynähän ap:n kysymys on: mieheni käyttäytyy rahan suhteen kuin tyhmä teini, eikä osaa/välitä yhtään ennakoida menoja tulojen mukaan. Kuinka muutan hänet ihan erilaiseksi ihmiseksi.
Vastaus: Et mitenkään, jos mies ei itse näe syytä muutokselle. Jos näkee, hän muuttuu omaehtoisesti.
Ehkäisy ei pettänyt, koska mies todella on muuten kunnon mies. Ei juo, ei biletä, hoitaa oman osansa kotitöistä (nyt raskausaikana enemmänkin) ja on noista törsäilyistään aina valmis jakamaan minullekin. Tuo esim. ravintolaruokaa molemmille ja ostaa yhteiseen käyttöön tulevia kalliita esineitä.
Laskut olemme tähän asti hoitaneet niin, että minä käyn ne läpi ja annan miehelle pinon, jossa on puolet niistä. Mies maksaa ne eräpäivänä tai pari päivää myöhässä, mutta perintään mikään ei ole mennyt. Minä maksan oman puoleni heti palkkapäivänä, vaikka eräpäivään olisi pari viikkoa.
Mies haluaisi käyttää kaiken mitä tulee ja mahdollisimman nopeasti, elää vuoridtoradassa, jossa välillä tuhlataan ja välillä kituutetaan. Minä haluaisin säästää varapuskurin ja käyttää rahat tasaisesti. Siinä se ongelma.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielestäni kaikkein oikeudenmukaisin menettely PERHEESSÄ ja samaa ehdotan teille. Perustatte yhteisen tilin, johon molemmilla on debit-kortit. Kummankin kaikista tuloista maksetaan tilille tietty prosenttiosuus. Nyt kun sinulla on laskelmat olemassa, niin tiedät helposti, paljonko pitää tilille laittaa.
Lisää mukaan vähän ylimääräistä, jokaisen tulisi säästää edes muutaman kuukauden puskuri taltee. Helpointa säästäminen on palkkapäivänä, ei ennen seuraavaa palkkapäivää, silloin tili on taatusti tyhjä. Ja kun miehen tulot vielä ovat epäsäännölliset, on entistä tärkeämpää varautua tulojen ja menojen heilahteluihin.
Tilille voi myös laittaa lapsilisän. Tililtä maksetaan asumismenot, vakuutukset, päivähoitomaksut, lapsen kulut ja yhteiset ruoka yms. kulut. Se mitä jää omalle tilille, on omaan käyttöön.
Tämäpä ei paljoa auta, jos miehen mielestä esim. "yhteinen ruoka" on neljän kympin pihvejä ja palkkapäivän jälkeen kori täyteen herkkuja, ja loppukuu pelkkää kaurapuuroa.
Tiivistettynähän ap:n kysymys on: mieheni käyttäytyy rahan suhteen kuin tyhmä teini, eikä osaa/välitä yhtään ennakoida menoja tulojen mukaan. Kuinka muutan hänet ihan erilaiseksi ihmiseksi.
Vastaus: Et mitenkään, jos mies ei itse näe syytä muutokselle. Jos näkee, hän muuttuu omaehtoisesti.
Osuit lähes asian ytimeen! Sanoitit ongelman paremmin kuin itse olisin osannut. Ainoa ero on se, että en ole muuttamassa toista erilaiseksi ihmiseksi. Tiedän ettei se ole minun tehtävissäni.
Mietin, onko mitään keinoa sovittaa nämä tavat yhteen. Voinko elää holtittoman rahankäyttäjän kanssa yhteisessä taloudessa fiksusti. Esim. voisimmeko pitää rahat täysin erillisinä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielestäni kaikkein oikeudenmukaisin menettely PERHEESSÄ ja samaa ehdotan teille. Perustatte yhteisen tilin, johon molemmilla on debit-kortit. Kummankin kaikista tuloista maksetaan tilille tietty prosenttiosuus. Nyt kun sinulla on laskelmat olemassa, niin tiedät helposti, paljonko pitää tilille laittaa.
Lisää mukaan vähän ylimääräistä, jokaisen tulisi säästää edes muutaman kuukauden puskuri taltee. Helpointa säästäminen on palkkapäivänä, ei ennen seuraavaa palkkapäivää, silloin tili on taatusti tyhjä. Ja kun miehen tulot vielä ovat epäsäännölliset, on entistä tärkeämpää varautua tulojen ja menojen heilahteluihin.
Tilille voi myös laittaa lapsilisän. Tililtä maksetaan asumismenot, vakuutukset, päivähoitomaksut, lapsen kulut ja yhteiset ruoka yms. kulut. Se mitä jää omalle tilille, on omaan käyttöön.
Tämäpä ei paljoa auta, jos miehen mielestä esim. "yhteinen ruoka" on neljän kympin pihvejä ja palkkapäivän jälkeen kori täyteen herkkuja, ja loppukuu pelkkää kaurapuuroa.
Tiivistettynähän ap:n kysymys on: mieheni käyttäytyy rahan suhteen kuin tyhmä teini, eikä osaa/välitä yhtään ennakoida menoja tulojen mukaan. Kuinka muutan hänet ihan erilaiseksi ihmiseksi.
Vastaus: Et mitenkään, jos mies ei itse näe syytä muutokselle. Jos näkee, hän muuttuu omaehtoisesti.
Osuit lähes asian ytimeen! Sanoitit ongelman paremmin kuin itse olisin osannut. Ainoa ero on se, että en ole muuttamassa toista erilaiseksi ihmiseksi. Tiedän ettei se ole minun tehtävissäni.
Mietin, onko mitään keinoa sovittaa nämä tavat yhteen. Voinko elää holtittoman rahankäyttäjän kanssa yhteisessä taloudessa fiksusti. Esim. voisimmeko pitää rahat täysin erillisinä.
Ap
Kuten jo sanottu, ette voi pitää rahoja ja taloutta täysin erillisinä, koska teillä on yhteisiä vastuita. Sinun säästösi menevät niiden hoitamiseen silloin kun/jos miehellä ei säästöjä ole. Lapsen kanssa niitä yllättäviä menoja, joihin säästöjä menee, tulee 100% varmasti.
Ainoa ratkaisu on se, jos mies hoksaa tämän itsekin ja hänkin alkaa laittaa rahaa säästöön. Tai vaihtoehtoisesti antaa rahat (kuukauden menot + säästösumma) sinulle hoidettavaksi ja sinä pistät ne säästöön, sekä hoidat talouden muutenkin hänen puolestaan. Käytännössä siis miehelle jäisi vain ns. viikkoraha. Liekö tuohon suostuu? Tai haluatko sinä toimia lapsesi lisäksi myös miehen äitinä? Et tuossa muuta voi tehdä kuin keskustella miehen kanssa, josko hän sitten älyäisi itsekin puskurirahojen tarpeellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäisy ei pettänyt, koska mies todella on muuten kunnon mies. Ei juo, ei biletä, hoitaa oman osansa kotitöistä (nyt raskausaikana enemmänkin) ja on noista törsäilyistään aina valmis jakamaan minullekin. Tuo esim. ravintolaruokaa molemmille ja ostaa yhteiseen käyttöön tulevia kalliita esineitä.
Laskut olemme tähän asti hoitaneet niin, että minä käyn ne läpi ja annan miehelle pinon, jossa on puolet niistä. Mies maksaa ne eräpäivänä tai pari päivää myöhässä, mutta perintään mikään ei ole mennyt. Minä maksan oman puoleni heti palkkapäivänä, vaikka eräpäivään olisi pari viikkoa.
Mies haluaisi käyttää kaiken mitä tulee ja mahdollisimman nopeasti, elää vuoridtoradassa, jossa välillä tuhlataan ja välillä kituutetaan. Minä haluaisin säästää varapuskurin ja käyttää rahat tasaisesti. Siinä se ongelma.
Ap
Eli ongelma on, että mies ei ole sinä eikä hän sinuksi muutu. Sinun pitää vaan käyttää sitä mielikuvitusta miten SINÄ pystyt säästämään. Voidaksesi vaatia täydellisyystä sinun pitää itsekin olla virheetön. Joten miten on oletko? Arkenne rullaa ja sen pitäisi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä sitten teette, kun miehesi on tuhlannut rahansa, ja pitää ostaa ruokaa tai lapselle vaippoja? Tuolla tyylillä sä päädyt elättämään ja pyörittämään taloutta, ja olemaan vastuussa koko ajan siitä, että raha riittää koko perheelle. Mies saa jättäytyä vastuun ulkopuolelle.
Jos sovitaan, että mies maksaa vuokran, niin mies maksaa vuokran. Jos hän ei sitä maksa, päättyy perhe-elämä siihen, luottamus on rikottu. Ei mies tee sitä kuin kerran, vaimo ja lapsi lähtee samantien. Vaimolla on tietenkin rahaa lapsen ruokaan ja vaippoihin, koska on sovittu, että hän maksaa ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielestäni kaikkein oikeudenmukaisin menettely PERHEESSÄ ja samaa ehdotan teille. Perustatte yhteisen tilin, johon molemmilla on debit-kortit. Kummankin kaikista tuloista maksetaan tilille tietty prosenttiosuus. Nyt kun sinulla on laskelmat olemassa, niin tiedät helposti, paljonko pitää tilille laittaa.
Lisää mukaan vähän ylimääräistä, jokaisen tulisi säästää edes muutaman kuukauden puskuri taltee. Helpointa säästäminen on palkkapäivänä, ei ennen seuraavaa palkkapäivää, silloin tili on taatusti tyhjä. Ja kun miehen tulot vielä ovat epäsäännölliset, on entistä tärkeämpää varautua tulojen ja menojen heilahteluihin.
Tilille voi myös laittaa lapsilisän. Tililtä maksetaan asumismenot, vakuutukset, päivähoitomaksut, lapsen kulut ja yhteiset ruoka yms. kulut. Se mitä jää omalle tilille, on omaan käyttöön.
Tämäpä ei paljoa auta, jos miehen mielestä esim. "yhteinen ruoka" on neljän kympin pihvejä ja palkkapäivän jälkeen kori täyteen herkkuja, ja loppukuu pelkkää kaurapuuroa.
Tiivistettynähän ap:n kysymys on: mieheni käyttäytyy rahan suhteen kuin tyhmä teini, eikä osaa/välitä yhtään ennakoida menoja tulojen mukaan. Kuinka muutan hänet ihan erilaiseksi ihmiseksi.
Vastaus: Et mitenkään, jos mies ei itse näe syytä muutokselle. Jos näkee, hän muuttuu omaehtoisesti.
Osuit lähes asian ytimeen! Sanoitit ongelman paremmin kuin itse olisin osannut. Ainoa ero on se, että en ole muuttamassa toista erilaiseksi ihmiseksi. Tiedän ettei se ole minun tehtävissäni.
Mietin, onko mitään keinoa sovittaa nämä tavat yhteen. Voinko elää holtittoman rahankäyttäjän kanssa yhteisessä taloudessa fiksusti. Esim. voisimmeko pitää rahat täysin erillisinä.
Ap
Miksi ette voisi pitää rahoja täysin erillisinä? Jos mies ostaa palkkapäivänä pihvit ja viinit, niin sinä muistutat häntä siitä eteenpäin, että jääkaapissa oleva ruoka ei ole miehelle, se on sinulle ja lapselle. Mies saa syödä tarjouseineksiä tms. mihin hänellä on varaa.
Helpointa olisi se, että katsotte kuukauden pakolliset menot (vuokra, sähkö, vesi) ja mies antaa sinulle joka kuukausi 50% tuosta summasta. Muuten käytätte rahanne niin kuin tahdotte, mutta sinä et maksa miehen puolesta mitään, et ruokia, pesuaineita, hammaslääkäriä, vakuutuksia jne.
Naisen ei tarvitse maksaa mitään miehen menoja. Vain tyhmä maksaa.
Meillä on homma hoidettu niin, että mies maksaa mulle tietyn yhdessä sovitun summan jokaisesta palkastaan ja minä hoidan laskut ja yhdessä maksettavat asiat. Jos tulee jotain isompia hankintoja, niin ne hoidetaan erikseen yhteisellä sopimuksella.
Yksinkertaista, tasapuolista ja erittäin helppoa.
Tämä oli hyvä! Kiitos!