Miksi ne joilla on työhistoriaa takana noin 30 vuotta stressaavat irtisanomisesta?

Mulla ei ole työhistoriaa kuin noin 20 vuotta, josta viimeisin 15 valtiolla. Ei ole ammatillista koulutusta, mutta nykyisessä työssäni olen hyvä ja edennyt koko työurani aina vähän vaativampiin hommiin. Osaan siis paaaljon muutakin kuin lähettää sähköpostia, vastata puhelimeen ja kopioida.

Karu totuus on kuitenkin se, että päälle nelikymppinen eukko, jonka pisin työura on valtiolla ilman ammatillista koulutusta ei ole kovin kysytty työmarkkinoilla. En missään tapauksessa usko pääseväni yhtä vaativiin töihin ja yhtä hyvällä palkalla, mitä nyt olen. En todennäköisesti työllisty ollenkaan, kun ei kerran ole mitään koulutusta. Selkä on niin paskana, että mitään lähihoitajan tai siivojan duunia en voi tehdä, joten niihin koulutuksiinkaan olisi turha hakeutua. Eli kyllä mua pelottaa ihan hitokseen todennäköinen työpaikan menetys muutaman vuoden sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää nää noin 60v. ihmiset jotka jää työttömäksi pitkän työuran jälkeen ja ruikuttaa sitä . Eläke kun tulee parin vuoden päästä.

Työtön vaimo, kaksi teiniä ja asuntovelka ahdistaa kyllä senkin ikäistä.

No ei ole velat maksettu, lapset ovat aikuisia mutta opiskelevat ja tarvitsevat taloudellista tukea jatkuvasti.

Lisäksi vanhemmat ovat huonokuntoisia eläkeläisiä joita tarvitsee huoltaa ja auttaa.

Ikinä en ole pystynyt matkustelemaan taloudellisen tilanteen takia, enkä varmaan tulevaisuudessakaan pysty.

Kyllä taas on jollain ihan käsittämättömiä mielikuvia ja yleistyksiä toisten ihmisten tilanteesta!

Kaikki yli 50 v pitäisi laittaa pois työelämästä ja työpaikat nuoremmille. Sen ikäinen jengi on jo talonsa ja autonsa ja mökkinsä ehtinyt maksaa ja jos ei ole ehtinyt, niin ihan on oma vika eikä siitä tarvitse yhteiskuntaa syyllistää tai vaatia korvausta. Tärkeintä koko yhteiskunnan kannalta on nyt saada nuoret työelämään.

Vierailija kirjoitti:

No ei ole velat maksettu, lapset ovat aikuisia mutta opiskelevat ja tarvitsevat taloudellista tukea jatkuvasti.

Lisäksi vanhemmat ovat huonokuntoisia eläkeläisiä joita tarvitsee huoltaa ja auttaa.

Ikinä en ole pystynyt matkustelemaan taloudellisen tilanteen takia, enkä varmaan tulevaisuudessakaan pysty.

Kyllä taas on jollain ihan käsittämättömiä mielikuvia ja yleistyksiä toisten ihmisten tilanteesta!

Miksi sinun pitää auttaa aikuisia lapsia? Aikuiset elättävät itse itsensä. Ihme paapomista.

Juuri tuon kirjoittajien kaltaiset jumittavat suomalaista työelämää. Ei muuta kuin pakkoeläkkeelle jos eivät itse älyä lähteä.

Ja by the way koittakaa samalla lopultakin katkaista napanuora niihin lapsiinne!

Viimeiset työvuodet kasvattaa eläkeenmäärää suhteelisesti eniten. Esim. työttömäksi jääminen pari vuotta ennen eläkeikää laskee eläketasoa roimasti. Vaikka ihminen jää eläkeelle ja ehkä omistaa velattoman asunnon ei se poista kaikkia niitä, perusmenoja joita hänellä on asumiseen ja elämiseen liittyen. Lisäksi jos on oma halu olla mukana työelämässä niin työstä pois jääminen voi olla henkisesti tosi iso juttu. On helppoa heitellä asioita, mutta kovin näköalatonta.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki yli 50 v pitäisi laittaa pois työelämästä ja työpaikat nuoremmille. Sen ikäinen jengi on jo talonsa ja autonsa ja mökkinsä ehtinyt maksaa ja jos ei ole ehtinyt, niin ihan on oma vika eikä siitä tarvitse yhteiskuntaa syyllistää tai vaatia korvausta. Tärkeintä koko yhteiskunnan kannalta on nyt saada nuoret työelämään.

Eli jos viisikymppinen on elämänsa aikana ollut työttömänä tai pätkätöissä eikä ole saanut saanut hankittua taloa, autoa ja mökkiä, se on hänen oma vikansa. 

Jos nuorempi ei saa nyt töitä ja pääse täten kartuttamaan omaisuuttaan, se ei yllättäen olekaan hänen oma vikansa vaan edelleenkin sen viisikymppisen, joka uurastaa siinä vihdoin viimein saamassaan työpaikassa.

"Viimeiset työvuodet kasvattaa eläkeenmäärää suhteelisesti eniten."

Täällä liikkuu nyt vanhaa tietoa. Nykyään eläke kertyy koko työuralta eikä viimeisten vuosien ansiotasolla ole sen enempää merkitystä kuin uran alkuvuosillakaan. Myös ns. superkertymästä on luovuttu eli siitä, että jos jatkaa töissä yli virallisen eläkeikän, eläke kasvaa suhteellisesti nopeammin. Eläkettä kertyy koko ajan samassa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää nää noin 60v. ihmiset jotka jää työttömäksi pitkän työuran jälkeen ja ruikuttaa sitä . Eläke kun tulee parin vuoden päästä.

Mua ihmetyttää nää parikymppiset jotka ruikuttaa kun työpaikkaa ei tule kuin Manulle illallista, menisivät vanhempiensa nurkkiin asumaan. Kehtaavatkin.

Outoa myös olettaa, että 50-vuotiaan lapset olisivat jo muuttaneet pois ja aloittaneet oman itsenäisen elämänsä.

t. 52-vuotias, joka sai lapsensa 39-, 42- ja 44-vuotiaana. Laske siitä.

P.S. Miehet voivat saada lapsia koko ikänsä. Heidän tapauksessaan vaikkapa 60-vuotiaalla voi olla alaikäisiä lapsia. Ap:llä on kovin heikko ymmärrys ihmiselosta.

Pahin ikä saada kenkää on hiukan yli 50. Eläkkeeseen on toivottoman pitkä aika, mutta töitä ei enää saa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän 50+ pääse enää mihinkään töihin ja vaikka työuraa olisi 30-vuotta takana, heidän eläkkeensä tulee olemaan pieni, koska Suomen palkkataso läksi nousuun vasta 2000-luvulla ja sitä ennen palkkataso oli maltillinen.

Esim. olin 90-luvulla esimiestehtävissä ja jo 10.000mk=n 1900€ oli huippupalkka, kun työntekijät saivat n.3000-5000 mk=500-900€/kk.

Voit ap. laskea, miten muhkea eläke on, kun se lasketaan koko työurasta. Ei siinä juuri matkustella.

10 000 mk ei ole koskaan 90-luvulla vastannut 1 900€ nykyrahassa, vaan 2 200-2 500 € riippuen vertailuvuodesta. Myös muissa luvuissasi on käytetty ihan väärää kerrointa.

Minulla on työhistoriaa jo 30 vuotta. Ikää minulla on 52 v, viime vuonna oli yt:t ja lähtö tuli. Nämä oli jo kolmannet yt:t, joiden seurauksena olen saanut potkut. Ekan kerran 27 v, seuraavalla kerralla olin 43 v. Välissä oli vuosia osa-aikatöissä määräaikaisena ja nollatuntisopimuksella, vuosia olin myös kokonaan työtön.

Viimeisin työsuhde kesti huimat 4 vuotta. Minulla on krooninen sairaus, jossa on ajoittain pahenemisvaiheita. En usko, että enää työllistyn. Eläkeikään on 15 vuotta, ensi vuonna putoan pois ansiosidonnaiselta - saan nyt nettona tonnin. Yritän jossain vaiheessa päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta työttömän on vaikea sinne päästä.

Stressaa ja paljon. Säästöön en ihmeitä ole saanut, kun töissä ollessa olin pitkillä sairauslomilla, jolloin jouduin pärjäämään Kelan sv-päivärahalla. Varmaan löisin, jos joku tulisi ihastelemaan, että voi kun kiva, pääset matkustelemaan ja harrastamaan kaikkea kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos suinkin mahdollista (ja lähes aina on), työssäkäyvän ihmisen pitää osata myös säästää. MUTTA on täysin epätodellista olettaa että edes 30 vuoden työuran jälkeen olisi sellaiset säästöt, että niillä pärjäisi ensin 15 vuotta työttömänä ja sen jälkeen loppuelämänsä eläkkeellä voisi kommentoida em. työttömyyden aiheuttaman eläkkeen laskun.

Jos hieman lasketaan niin oletetaan, että työmarkkinatukea saa tulevaisuudessakin noin 500e/kk/netto, ja siihen "makoillaan espanjassa ja harrastellaan" -elämään menee vaikka 1200e/kk. Ei kuulostaa hirveän isolta summalta, eihän? Tällöin joka kuukausi pitäisi säästöstä löytyä 700e, tekee vuodessa 8400e. Tämä x 15 vuotta on jo 126 000 euroa. Lyödään päälle eläkeikä, naisten keskimääräisellä eliniällä 20 vuotta. Eläkemenetys lienee luokkaa 500e/kk. Eläkkeelle pitäisi löytyä siis säästöjä toinen samanmoinen summa, yhteensä noin 250 000 euroa.

Jos ko. summan haluaa saada tuottona säästöistä, sijoituksista, ja pidetään realistisena ei-kova-riskisenä sijoitustuottona 3% NETTOtuottoa, tarkoittaa se, että sijoitusvarallisuutta pitäisi olla silloin työttömäksi jäädessään noin 280 000e. Toki sitä voi jossain vaiheessa alkaa "syömään" jolloin tuotoksi riittää hieman pienempi, mutta alle 200 tonnin summaa ei saane millään realistisilla odotuksilla.

Eli oli oletus sitten se, että syödään säästöjä tai eletään tuotoilla, tai näiden yhdistelmä, karkeasti ottaen 250 000e pitäisi olla varallisuutta 50 vuotiaana. Siis oman asunnon jne päälle, luonnollisesti. Kuinka moni pystyy säästämään uransa aikana tuollaisen summan, sen PÄÄLLE että ostaa asunnon, ehkä tekee lapsia, ja ylipäätään elää? Jos säästöajaksi laskee 25 vuotta ja taas korkotuotoksi realistisen noin 3% NETTO (huom tuoton piti olla varmaa, eikä pääomaa ole varaa menettää), tekee se noin 600e/kk. Joka ikinen kuukausi, 25 vuoden ajan. Kuinka monelta onnistuu?

Keskituloinen henkilö pystyy vallan hyvin keräämään 30 vuoden työurallaan sellaiset säästöt, joilla pystyy jäämään eläkkeelle. Vielä kun ottaa huomioon sen, että lähes kaikki saa myös jotain perintöä jossain vaiheessa. Esimerkiksi 500 000 e osakesalkusta voidaan ottaa ulos tuottona 4-5 % vuodessa siten, että itse salkun pääoma ei pienene. Toisin sanoen vuodessa henkilön tulot olisivat 20 000 - 25 000 e. Noilla pääomatuloilla saa (ainakin vielä) lisäksi 200-300 euroa työmarkkinatukea kuussa, jos jaksaa/kehtaa hakea. Sitten vielä virallisen eläkeiän alkaessa henkilö saa pääomatulojen lisäksi hänelle kertynyttä työeläkettä.

Jos henkilö säästää kuukaudessa 500 e, niin osakemarkkinoiden 8 % reaalituotolla 500 000 e säästämiseen menee 26 vuotta. Vastaavasti 350 e/kk säästöllä menisi 30 vuotta ja 750 e/kk 22 vuotta. Eli mistään mahdottomista summista ei ole kyse, kun puhutaan keskituloisesta, jonka tulotaso vielä nousee vuosien myötä. Itse hiffasin tämän täysi-ikäisyyden kynnyksellä ja nyt noin 30-vuotiaana näyttäisi siltä, että pystyn melko todennäköisesti halutessani jäämään eläkkeelle ennen kuin täytän 50.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki yli 50 v pitäisi laittaa pois työelämästä ja työpaikat nuoremmille. Sen ikäinen jengi on jo talonsa ja autonsa ja mökkinsä ehtinyt maksaa ja jos ei ole ehtinyt, niin ihan on oma vika eikä siitä tarvitse yhteiskuntaa syyllistää tai vaatia korvausta. Tärkeintä koko yhteiskunnan kannalta on nyt saada nuoret työelämään.

Olipas erikoinen mielipide! Katsos, ei kaikki ole kermaperseitä. Itse olen jo yli 50-vuotias, velkaa on vielä ihan hitosti. Mökkiä ei ole ja autostakin on vielä velkaa. Kyllä, ihan on oma vika. Asuntovelan olen ottanut hieman vanhempana. Silloin ei ollut mitään mahdollisuuksia, kun lapset olivat pieniä. Kaikki meni kädestä suuhun elämiseen.

En syyllistä yhteiskuntaa enkä ole vaatimassa mitään korvauksia. Mistähän pitäisi?? En kylläkään ole luopumassa työpaikastani vielä yli 10 vuoteen.  Kaikille lapsille on kyllä löytynyt pysyvä työpaikka silti.

Jos jäät työttömäksi vaikka 51vuotiaana, niin sinulla on vielä työvuosia edessä noin 15 vuotta. Eläkettä on ehtinyt kertyä ehkä 400e/kk(jos olet ollut vaikka muutaman vuoden kotona hoitamassa lapsia.) jos sitäkään ja eläkkeelle et pääse kuin vasta 66vuotiaana . Eläke ikää on juuri nostettu. Eläke nousee vasta viimeisillä työvuosilla,eli työttömänä ei juurikaan eläkettä kerry. Onhan se kurjaa kun sen 30vuotta työtä tehneenä saat muutaman satasen eläkkeen sitten kun sinne eläkkeelle 66v pääset jos olet sen viimeisen kymmenen vuotta työttömänä.Monet 50+vuotiaat ovat olleet työelämässä sen 30v ja vielä pitäisi jaksaa se 10-15vuotta ennenkuin eläke ikä koettaa. Ei sille eläkkeelle niin vain jäädä. Itse jään työttömäksi vuoden vaihteessa. Olen silloin 56v ja yhtään en tiedä löydänkö vielä töitä. Työvuosia olisi vielä 10 jäljellä.

Ihan mielenkiintoista lukea tätä keskustelua. Miksi ihmiset pelkäävät työttömäksi joutumista, sehän on aina ihmisestä itsestään johtuvaa jos niin käy eli jos olet hyvä työntekijä jne sinua ei irtisanota. Samoin mikä pelottaa pienessä eläkkeessä tai työttömyyskorvauksessa, nehän ovat valtavia tukia joita pitäisi kiristää tai ottaa työttömiltä kokonaan pois. Ja kukaan ei ole työtön jos ei itse halua, ainahan töitä tekevälle löytyy kun ei nirsoksi heittäydy. Ei väliä vaikka työstä ei makseta palkkaa, pääasia että kukaan ei loisi kotona riistämässä kunniallisia veronmaksajia.

Ainakin monesta työttömien mollauskeskusteluista päätellen.

Tosiaan, mielipiteet ja se miltä asiat näyttävät ovat kovin riippuvaisia siitä missä asemassa oleva niitä esittää.

Olen 48v ja minulle on kertynyt työvuosia 16,5 vuotta. 90-luvun lama melkein tappoi meidän perheen ja pakotti opiskelemaan uudelleen vaikka edellinen tutkinto oli vasta hankittu. Sitten pätkätöissä vuosikaupalla.

Eli minäkö antaisin työpaikkani jollekin nuoremmalle? Jokainen voi laskea että esim omaisuutta ei hirveästi ole ehtinyt kertyä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan toi totta. Meidän yritys (hieman alle 100 henkilöä) on tällä hetkellä kiikunkaakun, että alkaako kohta yt:t ja alasajo. Kaikkia tilanne tottakai stressaa, mutta kyllä me 30-40v tulemme putoamaan korkeimmalta. Itsekin olen tullut tähän toimistoon kesätöiden kautta 11v sitten, koulutuksena vain lukio eli ei yhtään mitään. Ja mikä on nyt työkokemukseni ja ammatillinen osaaminen? Osaan lähettää sähköposteja, vastata puhelimeen ja kopioida sujuvasti. 11v sitten oli lottovoitto päästä tänne ja työpaikkana tämä on ollut hyvä paikka, missä ei ole stressi eikä kiire vaivannut. Ja seuraus on nyt tässä. Ei koulutusta, ei sellaista ammatillista osaamista millä pääsisi vastaaviin töihin, kotona pienet lapset, talovelka ja eläkeikään pitkä, pitkä matka. Nuo 50+ ihmiset lohduttelee että mikäs hätä teillä, koulunpenkille vaan. Ja kituuttaa olemattomalla opintotuella 3v valmistuen ammattiin, mihin ei ole mitään työkokemusta ja nuoremmat ottaa paikat? Mieluummin olisin nyt velkani maksanut, lapseni aikuiseksi kasvattanut ja lähtisin yt-laput kourassa Espanjaan.[/quote

Mutta ajattele miten helpolla olet päässyt meihin muihin verrattuna..Normaalisti se menee yo-kirjoitusten jälkeen näin: Ensin työpäivän verran homeisessa luentosalissa jorinoita kuuntelemassa, sen jälkeen kotiin esseitä vääntämään ja lopuksi vielä illaksi siivoamaan/kaupan kassalle. Tätä kestää pari vuotta, sitten pätkätöiden kautta pikku hiljaa vakituiseksi omalle alalle valmistumisen jälkeen. Töissä jatkuvaa kilpailua omia opiskelukavereita vastaan ensin vakipaikoista, ja koska yt:tä on nykyään muutaman kuukauden välein, sama meno jatkuu. Siinä sivussa sitten teet lapset, rakennat talon ja hankit jatkuvasti lisäkoulutusta ja kuntoilet ettet tipahtaisi seuraavissa yt:ssä/ pysyisit terveenä että jaksat valvoa yöt lastesi kanssa.

Ainakin olet saanut nauttia viimeiset kymmenen vuotta elämästäsi. Me muut nautimme sitten eläkkeellä, jos sinne asti pääsemme.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki yli 50 v pitäisi laittaa pois työelämästä ja työpaikat nuoremmille. Sen ikäinen jengi on jo talonsa ja autonsa ja mökkinsä ehtinyt maksaa ja jos ei ole ehtinyt, niin ihan on oma vika eikä siitä tarvitse yhteiskuntaa syyllistää tai vaatia korvausta. Tärkeintä koko yhteiskunnan kannalta on nyt saada nuoret työelämään.

Yhtään en yhteiskuntaa syyllistä tai vaadi korvauksia, mutta itsellä oli 50vuotiaana kaikki neljä lasta alaikäisiä. Vanhin 16v ja nuorin 10v. Talo kyllä oli maksettu, mutta ei sitä rahoissa senkään ikäisenä tavallinen duunari pyöri. Ja lapset kulutti juuri silloin paljon. Joten kyllä työttömyys olisi ollut katastrofi. Itsekin olen sitä mieltä,että nuoret pitäisi saada töihin. Mutta jos vanhemmille ei sitten kuuluisi minkäänlaiset korvaukset ja eläke ikään on vielä +10v niin millä kuvittelet niiden yli50v elävän? Vai olisitko itse valmis elättämään vanhempasi? Jostakin niidenkin täytyy rahaa saada kun ei nekään pyhällä hengellä elä. Ja miksi ne yli 50v ei saisi olle vailla mitään  vaikka ovat ikänsä töitä paiskineet? Nuoret vain saisi. Jättäisitkö kaikki mummot ja papat heitteille? Ne mitään tarvii.