Lue keskustelun säännöt.
A2- taloustalkoot
18.04.2016 |
Tein nyt kunnon aloituksen A2-illalle, vaikka pari asiatontakin on jo avattu.
Itse panin merkille, kuinka ristiriitaisia kannanottoja tulee oikealta. Sieltähän jo pari naista huusi kotimaisen kulutuksen perään ja kuitenkin istuvat ritirinnan hallituksen kanssa ja ovat heitä todennäköisesti myös äänestäneet, siis hallituksen, joka aikoo kovalla kädellä vähentää suomalaisten kulutusta.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetus ja koulutus on sosterv.menojen jälkeen seuraavaksi suurin julkinen kulu. On aika epärehellistä väittää ettei sieltä voi enää leikata. On korkeakouluohjelmia ja ammattikoululinjoja ympäri maata johon ei saada opiskelijoita, kesäkaudet tyhjäkäyntiä, opetismuotojen kehittämistä. Kaikki leikkaukset ja uudistukset eivät suoraan kohdistu oppimiseen. Olen itsekin amklehtori.
Tuo on varmaan totta, mutta ei sekään oikein luottamusta herätä että ne leikkaukset on kohdistettu parhaisiin yliopistoihin. Jos päällekkäisyyksistä aidosti puhuttaisiin, niin eikö siitä räikein ja tuhlailevin esimerkki ole esimerkiksi se, että Helsingissä on kirjaimellisesti kadun vastakkaisilla puolilla kaksi täysin samankaltaista opetusta antavaa yliopistoa (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken). Siis ihan samat jutut, eri puolilla kapeaa katua, eikä kielikään aina eroa kun iso osa opetuksesta kummallakin puolella katua on englanniksi.
Helsingin yliopistossakin on löysää ja paljon. Sääli vaan että tässäkään ei leikata sitä löysää vaan vedellään juustohöylällä tasapuolisesti joka puolelta eli myös ns. hyvistä yksiköistä ja toiminnoista. Samalla kaikenmaailman huuhaa-aineet naistutkimuksesta lähtien saa pöhöttyä.
Se onkin nyt kaikkein häiritsevintä, että ratkaisuja ei pyritä tekemään järjellä. Ideologisesti ohjattuna vain räiskitään sattumanvaraisesti menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän off topic, mutta kyllähän sitä ihmettelee, että mikä hulluus Suomen on vallannut? Esimerkiksi ensin tuo Metsähallituksen yhtiöittäminen ja nyt Bernerin esitys Suomen teiden yhtiöittämisestä.
Siis mitä täällä tapahtuu?!?!
Vierailija kirjoitti:
Vassarit hilluu tässäkin ketjussa. Yrittäjien (ml. Hjallis) verorahoilla teidänkin sosiaalietuudet maksetaan.
Palkkatyöläisen selkänahasta revitään yrittäjien voitot. Näin se on aina ollut ja näin on edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetus ja koulutus on sosterv.menojen jälkeen seuraavaksi suurin julkinen kulu. On aika epärehellistä väittää ettei sieltä voi enää leikata. On korkeakouluohjelmia ja ammattikoululinjoja ympäri maata johon ei saada opiskelijoita, kesäkaudet tyhjäkäyntiä, opetismuotojen kehittämistä. Kaikki leikkaukset ja uudistukset eivät suoraan kohdistu oppimiseen. Olen itsekin amklehtori.
Tuo on varmaan totta, mutta ei sekään oikein luottamusta herätä että ne leikkaukset on kohdistettu parhaisiin yliopistoihin. Jos päällekkäisyyksistä aidosti puhuttaisiin, niin eikö siitä räikein ja tuhlailevin esimerkki ole esimerkiksi se, että Helsingissä on kirjaimellisesti kadun vastakkaisilla puolilla kaksi täysin samankaltaista opetusta antavaa yliopistoa (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken). Siis ihan samat jutut, eri puolilla kapeaa katua, eikä kielikään aina eroa kun iso osa opetuksesta kummallakin puolella katua on englanniksi.
Helsingin yliopistossakin on löysää ja paljon. Sääli vaan että tässäkään ei leikata sitä löysää vaan vedellään juustohöylällä tasapuolisesti joka puolelta eli myös ns. hyvistä yksiköistä ja toiminnoista. Samalla kaikenmaailman huuhaa-aineet naistutkimuksesta lähtien saa pöhöttyä.
Naistutkimus on kyllä tuottanut näkökulmia ja teoriaa, oivalluksia joiden varaan on nyttemmin rakennettu aika menestyvää populaarikulttuurin viihdebusinesta. Ruotsissa sellaiset alat kuten kulttuurintutkimus ja naistutkimus ovat suuria ja niissä on puoli vuosissataa sitten jo tehty uranuurtavaa tutkimusta joka on luonut ymmärrystä nykyisen markkinatalouden kulttuuriin ja siten pohjan ruotsalaisten kulutustuotemarkkinoinnin osaamiselle. Ei ole sattumaa että ruotsalaiset tekevät kaikesta muodikkaita hittituotteita jotka menestyvät globaaleilla markkinoilla, oli kyse sitten rautanauloista, naisten halpamuodista, huonekaluista tai hittipopista. Mutta tätä eivät suomalaiset perusäijät tietenkään tajua, sillä perusäijä haluaa myydä vain metsää ja maa-aineita, korkein tuotekehittelyn aste on savupiipputeoillisuuden bulkkituotteet. Banaanivaltion unelmointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetus ja koulutus on sosterv.menojen jälkeen seuraavaksi suurin julkinen kulu. On aika epärehellistä väittää ettei sieltä voi enää leikata. On korkeakouluohjelmia ja ammattikoululinjoja ympäri maata johon ei saada opiskelijoita, kesäkaudet tyhjäkäyntiä, opetismuotojen kehittämistä. Kaikki leikkaukset ja uudistukset eivät suoraan kohdistu oppimiseen. Olen itsekin amklehtori.
Tuo on varmaan totta, mutta ei sekään oikein luottamusta herätä että ne leikkaukset on kohdistettu parhaisiin yliopistoihin. Jos päällekkäisyyksistä aidosti puhuttaisiin, niin eikö siitä räikein ja tuhlailevin esimerkki ole esimerkiksi se, että Helsingissä on kirjaimellisesti kadun vastakkaisilla puolilla kaksi täysin samankaltaista opetusta antavaa yliopistoa (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken). Siis ihan samat jutut, eri puolilla kapeaa katua, eikä kielikään aina eroa kun iso osa opetuksesta kummallakin puolella katua on englanniksi.
Helsingin yliopistossakin on löysää ja paljon. Sääli vaan että tässäkään ei leikata sitä löysää vaan vedellään juustohöylällä tasapuolisesti joka puolelta eli myös ns. hyvistä yksiköistä ja toiminnoista. Samalla kaikenmaailman huuhaa-aineet naistutkimuksesta lähtien saa pöhöttyä.
Naistutkimus on kyllä tuottanut näkökulmia ja teoriaa, oivalluksia joiden varaan on nyttemmin rakennettu aika menestyvää populaarikulttuurin viihdebusinesta. Ruotsissa sellaiset alat kuten kulttuurintutkimus ja naistutkimus ovat suuria ja niissä on puoli vuosissataa sitten jo tehty uranuurtavaa tutkimusta joka on luonut ymmärrystä nykyisen markkinatalouden kulttuuriin ja siten pohjan ruotsalaisten kulutustuotemarkkinoinnin osaamiselle. Ei ole sattumaa että ruotsalaiset tekevät kaikesta muodikkaita hittituotteita jotka menestyvät globaaleilla markkinoilla, oli kyse sitten rautanauloista, naisten halpamuodista, huonekaluista tai hittipopista. Mutta tätä eivät suomalaiset perusäijät tietenkään tajua, sillä perusäijä haluaa myydä vain metsää ja maa-aineita, korkein tuotekehittelyn aste on savupiipputeoillisuuden bulkkituotteet. Banaanivaltion unelmointia.
Ainoa vaan, että naistutkimus on huuhaata. Ihan julkinen salaisuus Hesan yliopistonkin tiedeväen keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutuksesta vielä: sairaanhoitajaopinnot kestävät Suomessa 3,5 vuotta. Pohjoismaissa, Englannissa ja monessa muussa maassa ne kestävät 3 vuotta. Ja koulutukset tuottavat saman eurooppalaisen pätevyyden.Kuitenkin perusopinnot ennen sairaanhoitajaopintoja takuulla ovat vertailukelposet.Jos on pakko etsiä säästöjä niin mahdollisuuksia löytyy.
Toistan: kaikki koulutuksesta säästäminen ei ole pois sivistyksestä ja tulevaisuuden innovaatioista vaan silkkaa järkiperäistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vassarit hilluu tässäkin ketjussa. Yrittäjien (ml. Hjallis) verorahoilla teidänkin sosiaalietuudet maksetaan.
Palkkatyöläisen selkänahasta revitään yrittäjien voitot. Näin se on aina ollut ja näin on edelleen.
No hei come on. Pienet yrittäjät kyllä vetävät ne voitot ihan omasta selkänahastaan.
Eri asia on isot monikansalliset yhtiöt.
Ja siis tietysti yrittäjyyttä ja yritystoimintaa tarvitaan, se on itsestäänselvyys. Ei kenelläkään ole töitä jos sitä ei ole.
Mutta talouden kokonaisuus pitäisi saada mahdollisimman toimivaksi. Lyhyen tähtäimen helpot voitot ilman järkeviä investointeja niihin tuotantotekijöihin jotka jatkossakin tuottavat rahaa, hyvinvointia ja työtä ovat tuhoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksesta vielä: sairaanhoitajaopinnot kestävät Suomessa 3,5 vuotta. Pohjoismaissa, Englannissa ja monessa muussa maassa ne kestävät 3 vuotta. Ja koulutukset tuottavat saman eurooppalaisen pätevyyden.Kuitenkin perusopinnot ennen sairaanhoitajaopintoja takuulla ovat vertailukelposet.Jos on pakko etsiä säästöjä niin mahdollisuuksia löytyy.
Toistan: kaikki koulutuksesta säästäminen ei ole pois sivistyksestä ja tulevaisuuden innovaatioista vaan silkkaa järkiperäistämistä.
Tuo on totta. Pointti on kuitenkin se, että ratkaisut pitäisi tehdä järjen ja faktojen perusteella. Nyt ei todellakaan vaikuta niin tehtävän. Meillä on esimerkiksi pyhiä lehmiä koulutusjärjestelmässä kuten Hanken ja Åbo Akademi, joista säästämisestä (tai yhdistämisestä samoissa kaupungeissa toimiviin identtisiin yliopistoihin) ei edes keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetus ja koulutus on sosterv.menojen jälkeen seuraavaksi suurin julkinen kulu. On aika epärehellistä väittää ettei sieltä voi enää leikata. On korkeakouluohjelmia ja ammattikoululinjoja ympäri maata johon ei saada opiskelijoita, kesäkaudet tyhjäkäyntiä, opetismuotojen kehittämistä. Kaikki leikkaukset ja uudistukset eivät suoraan kohdistu oppimiseen. Olen itsekin amklehtori.
Tuo on varmaan totta, mutta ei sekään oikein luottamusta herätä että ne leikkaukset on kohdistettu parhaisiin yliopistoihin. Jos päällekkäisyyksistä aidosti puhuttaisiin, niin eikö siitä räikein ja tuhlailevin esimerkki ole esimerkiksi se, että Helsingissä on kirjaimellisesti kadun vastakkaisilla puolilla kaksi täysin samankaltaista opetusta antavaa yliopistoa (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken). Siis ihan samat jutut, eri puolilla kapeaa katua, eikä kielikään aina eroa kun iso osa opetuksesta kummallakin puolella katua on englanniksi.
Helsingin yliopistossakin on löysää ja paljon. Sääli vaan että tässäkään ei leikata sitä löysää vaan vedellään juustohöylällä tasapuolisesti joka puolelta eli myös ns. hyvistä yksiköistä ja toiminnoista. Samalla kaikenmaailman huuhaa-aineet naistutkimuksesta lähtien saa pöhöttyä.
Naistutkimus on kyllä tuottanut näkökulmia ja teoriaa, oivalluksia joiden varaan on nyttemmin rakennettu aika menestyvää populaarikulttuurin viihdebusinesta. Ruotsissa sellaiset alat kuten kulttuurintutkimus ja naistutkimus ovat suuria ja niissä on puoli vuosissataa sitten jo tehty uranuurtavaa tutkimusta joka on luonut ymmärrystä nykyisen markkinatalouden kulttuuriin ja siten pohjan ruotsalaisten kulutustuotemarkkinoinnin osaamiselle. Ei ole sattumaa että ruotsalaiset tekevät kaikesta muodikkaita hittituotteita jotka menestyvät globaaleilla markkinoilla, oli kyse sitten rautanauloista, naisten halpamuodista, huonekaluista tai hittipopista. Mutta tätä eivät suomalaiset perusäijät tietenkään tajua, sillä perusäijä haluaa myydä vain metsää ja maa-aineita, korkein tuotekehittelyn aste on savupiipputeoillisuuden bulkkituotteet. Banaanivaltion unelmointia.
Ainoa vaan, että naistutkimus on huuhaata. Ihan julkinen salaisuus Hesan yliopistonkin tiedeväen keskuudessa.
Ei ole. Ihan julkista tietoa yliopistoväen keskuudessa. Etkä ymmärtänyt yhtään mitä sanoin - juuri kaltaistesi asenteiden ja niistä aiheutvien markkinnointiväen ammattiosaamisen puutteiden vuoksi olemme naimisissa idänkaupan kanssa emmekä menesty länsimarkkinoilla. Mikä on fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetus ja koulutus on sosterv.menojen jälkeen seuraavaksi suurin julkinen kulu. On aika epärehellistä väittää ettei sieltä voi enää leikata. On korkeakouluohjelmia ja ammattikoululinjoja ympäri maata johon ei saada opiskelijoita, kesäkaudet tyhjäkäyntiä, opetismuotojen kehittämistä. Kaikki leikkaukset ja uudistukset eivät suoraan kohdistu oppimiseen. Olen itsekin amklehtori.
Tuo on varmaan totta, mutta ei sekään oikein luottamusta herätä että ne leikkaukset on kohdistettu parhaisiin yliopistoihin. Jos päällekkäisyyksistä aidosti puhuttaisiin, niin eikö siitä räikein ja tuhlailevin esimerkki ole esimerkiksi se, että Helsingissä on kirjaimellisesti kadun vastakkaisilla puolilla kaksi täysin samankaltaista opetusta antavaa yliopistoa (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken). Siis ihan samat jutut, eri puolilla kapeaa katua, eikä kielikään aina eroa kun iso osa opetuksesta kummallakin puolella katua on englanniksi.
Helsingin yliopistossakin on löysää ja paljon. Sääli vaan että tässäkään ei leikata sitä löysää vaan vedellään juustohöylällä tasapuolisesti joka puolelta eli myös ns. hyvistä yksiköistä ja toiminnoista. Samalla kaikenmaailman huuhaa-aineet naistutkimuksesta lähtien saa pöhöttyä.
Naistutkimus on kyllä tuottanut näkökulmia ja teoriaa, oivalluksia joiden varaan on nyttemmin rakennettu aika menestyvää populaarikulttuurin viihdebusinesta. Ruotsissa sellaiset alat kuten kulttuurintutkimus ja naistutkimus ovat suuria ja niissä on puoli vuosissataa sitten jo tehty uranuurtavaa tutkimusta joka on luonut ymmärrystä nykyisen markkinatalouden kulttuuriin ja siten pohjan ruotsalaisten kulutustuotemarkkinoinnin osaamiselle. Ei ole sattumaa että ruotsalaiset tekevät kaikesta muodikkaita hittituotteita jotka menestyvät globaaleilla markkinoilla, oli kyse sitten rautanauloista, naisten halpamuodista, huonekaluista tai hittipopista. Mutta tätä eivät suomalaiset perusäijät tietenkään tajua, sillä perusäijä haluaa myydä vain metsää ja maa-aineita, korkein tuotekehittelyn aste on savupiipputeoillisuuden bulkkituotteet. Banaanivaltion unelmointia.
Voi helvetti, päivän naurut. Kiitos tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetus ja koulutus on sosterv.menojen jälkeen seuraavaksi suurin julkinen kulu. On aika epärehellistä väittää ettei sieltä voi enää leikata. On korkeakouluohjelmia ja ammattikoululinjoja ympäri maata johon ei saada opiskelijoita, kesäkaudet tyhjäkäyntiä, opetismuotojen kehittämistä. Kaikki leikkaukset ja uudistukset eivät suoraan kohdistu oppimiseen. Olen itsekin amklehtori.
Tuo on varmaan totta, mutta ei sekään oikein luottamusta herätä että ne leikkaukset on kohdistettu parhaisiin yliopistoihin. Jos päällekkäisyyksistä aidosti puhuttaisiin, niin eikö siitä räikein ja tuhlailevin esimerkki ole esimerkiksi se, että Helsingissä on kirjaimellisesti kadun vastakkaisilla puolilla kaksi täysin samankaltaista opetusta antavaa yliopistoa (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken). Siis ihan samat jutut, eri puolilla kapeaa katua, eikä kielikään aina eroa kun iso osa opetuksesta kummallakin puolella katua on englanniksi.
Helsingin yliopistossakin on löysää ja paljon. Sääli vaan että tässäkään ei leikata sitä löysää vaan vedellään juustohöylällä tasapuolisesti joka puolelta eli myös ns. hyvistä yksiköistä ja toiminnoista. Samalla kaikenmaailman huuhaa-aineet naistutkimuksesta lähtien saa pöhöttyä.
Naistutkimus on kyllä tuottanut näkökulmia ja teoriaa, oivalluksia joiden varaan on nyttemmin rakennettu aika menestyvää populaarikulttuurin viihdebusinesta. Ruotsissa sellaiset alat kuten kulttuurintutkimus ja naistutkimus ovat suuria ja niissä on puoli vuosissataa sitten jo tehty uranuurtavaa tutkimusta joka on luonut ymmärrystä nykyisen markkinatalouden kulttuuriin ja siten pohjan ruotsalaisten kulutustuotemarkkinoinnin osaamiselle. Ei ole sattumaa että ruotsalaiset tekevät kaikesta muodikkaita hittituotteita jotka menestyvät globaaleilla markkinoilla, oli kyse sitten rautanauloista, naisten halpamuodista, huonekaluista tai hittipopista. Mutta tätä eivät suomalaiset perusäijät tietenkään tajua, sillä perusäijä haluaa myydä vain metsää ja maa-aineita, korkein tuotekehittelyn aste on savupiipputeoillisuuden bulkkituotteet. Banaanivaltion unelmointia.
Ottamatta kantaa naistutkimukseen (henk.koht. mielipiteeni on, että se on jossain määrin tarpeellista ja arvokasta) niin yleisemmin voisi sanoa, että se että valtio (ja EK) on nyt ryhtynyt niin pitkälle sanelemaan, mikä tutkimus on hyödyllistä, on järjetöntä ja tuhoisaa.
Perustutkimus tuottaa ne suurimmat läpimurrot, mutta joskus jopa vahingossa (kuten antibioottien keksimisen suhteen) ja pitkän ajan aikana. Aidosti hyödyllistä tutkimusta ei tule sillä, että joku epäonnistunut entinen yritysjohtaja tulee sanelemaan mitä pitää tutkia ja mitä kaupallisia tuloksia sen pitää tuottaa kahdessa vuodessa, kuten nyt toimitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetus ja koulutus on sosterv.menojen jälkeen seuraavaksi suurin julkinen kulu. On aika epärehellistä väittää ettei sieltä voi enää leikata. On korkeakouluohjelmia ja ammattikoululinjoja ympäri maata johon ei saada opiskelijoita, kesäkaudet tyhjäkäyntiä, opetismuotojen kehittämistä. Kaikki leikkaukset ja uudistukset eivät suoraan kohdistu oppimiseen. Olen itsekin amklehtori.
Tuo on varmaan totta, mutta ei sekään oikein luottamusta herätä että ne leikkaukset on kohdistettu parhaisiin yliopistoihin. Jos päällekkäisyyksistä aidosti puhuttaisiin, niin eikö siitä räikein ja tuhlailevin esimerkki ole esimerkiksi se, että Helsingissä on kirjaimellisesti kadun vastakkaisilla puolilla kaksi täysin samankaltaista opetusta antavaa yliopistoa (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken). Siis ihan samat jutut, eri puolilla kapeaa katua, eikä kielikään aina eroa kun iso osa opetuksesta kummallakin puolella katua on englanniksi.
Helsingin yliopistossakin on löysää ja paljon. Sääli vaan että tässäkään ei leikata sitä löysää vaan vedellään juustohöylällä tasapuolisesti joka puolelta eli myös ns. hyvistä yksiköistä ja toiminnoista. Samalla kaikenmaailman huuhaa-aineet naistutkimuksesta lähtien saa pöhöttyä.
Naistutkimus on kyllä tuottanut näkökulmia ja teoriaa, oivalluksia joiden varaan on nyttemmin rakennettu aika menestyvää populaarikulttuurin viihdebusinesta. Ruotsissa sellaiset alat kuten kulttuurintutkimus ja naistutkimus ovat suuria ja niissä on puoli vuosissataa sitten jo tehty uranuurtavaa tutkimusta joka on luonut ymmärrystä nykyisen markkinatalouden kulttuuriin ja siten pohjan ruotsalaisten kulutustuotemarkkinoinnin osaamiselle. Ei ole sattumaa että ruotsalaiset tekevät kaikesta muodikkaita hittituotteita jotka menestyvät globaaleilla markkinoilla, oli kyse sitten rautanauloista, naisten halpamuodista, huonekaluista tai hittipopista. Mutta tätä eivät suomalaiset perusäijät tietenkään tajua, sillä perusäijä haluaa myydä vain metsää ja maa-aineita, korkein tuotekehittelyn aste on savupiipputeoillisuuden bulkkituotteet. Banaanivaltion unelmointia.
Ainoa vaan, että naistutkimus on huuhaata. Ihan julkinen salaisuus Hesan yliopistonkin tiedeväen keskuudessa.
Ei ole. Ihan julkista tietoa yliopistoväen keskuudessa. Etkä ymmärtänyt yhtään mitä sanoin - juuri kaltaistesi asenteiden ja niistä aiheutvien markkinnointiväen ammattiosaamisen puutteiden vuoksi olemme naimisissa idänkaupan kanssa emmekä menesty länsimarkkinoilla. Mikä on fakta.
Kannatan. Kulttuuritrendien ymmärtäminen on keskeistä varsinkin kuluttajaliiketoiminnassa.
Kaikkein turhinta on tällaisilla palstoilla kinata asioista. Jutut kuitenkin junaillaan pienessä piirissä. Suomi on loppujen lopuksi yllättävän korruptoitunut maa :-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetus ja koulutus on sosterv.menojen jälkeen seuraavaksi suurin julkinen kulu. On aika epärehellistä väittää ettei sieltä voi enää leikata. On korkeakouluohjelmia ja ammattikoululinjoja ympäri maata johon ei saada opiskelijoita, kesäkaudet tyhjäkäyntiä, opetismuotojen kehittämistä. Kaikki leikkaukset ja uudistukset eivät suoraan kohdistu oppimiseen. Olen itsekin amklehtori.
Tuo on varmaan totta, mutta ei sekään oikein luottamusta herätä että ne leikkaukset on kohdistettu parhaisiin yliopistoihin. Jos päällekkäisyyksistä aidosti puhuttaisiin, niin eikö siitä räikein ja tuhlailevin esimerkki ole esimerkiksi se, että Helsingissä on kirjaimellisesti kadun vastakkaisilla puolilla kaksi täysin samankaltaista opetusta antavaa yliopistoa (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken). Siis ihan samat jutut, eri puolilla kapeaa katua, eikä kielikään aina eroa kun iso osa opetuksesta kummallakin puolella katua on englanniksi.
Helsingin yliopistossakin on löysää ja paljon. Sääli vaan että tässäkään ei leikata sitä löysää vaan vedellään juustohöylällä tasapuolisesti joka puolelta eli myös ns. hyvistä yksiköistä ja toiminnoista. Samalla kaikenmaailman huuhaa-aineet naistutkimuksesta lähtien saa pöhöttyä.
Naistutkimus on kyllä tuottanut näkökulmia ja teoriaa, oivalluksia joiden varaan on nyttemmin rakennettu aika menestyvää populaarikulttuurin viihdebusinesta. Ruotsissa sellaiset alat kuten kulttuurintutkimus ja naistutkimus ovat suuria ja niissä on puoli vuosissataa sitten jo tehty uranuurtavaa tutkimusta joka on luonut ymmärrystä nykyisen markkinatalouden kulttuuriin ja siten pohjan ruotsalaisten kulutustuotemarkkinoinnin osaamiselle. Ei ole sattumaa että ruotsalaiset tekevät kaikesta muodikkaita hittituotteita jotka menestyvät globaaleilla markkinoilla, oli kyse sitten rautanauloista, naisten halpamuodista, huonekaluista tai hittipopista. Mutta tätä eivät suomalaiset perusäijät tietenkään tajua, sillä perusäijä haluaa myydä vain metsää ja maa-aineita, korkein tuotekehittelyn aste on savupiipputeoillisuuden bulkkituotteet. Banaanivaltion unelmointia.
Voi helvetti, päivän naurut. Kiitos tästä.
Naura vain ja jatka sitä keskiaikaista henkilösuhteisiin perustuvaa kaupankäyntiä idässä, sitä jonka vuoksi isänmaa putoaa yhä syvempään aukkoon. Älä vahingossakaan opettele kilpailukykyisten trendikulutustuotteiden markkinointia länsimarkkinoille, sillä siellä pitää tuntea ne trendit, ei mene kaupaksi se mitä isäntien ja insinöörien kanssa saunanlauteilla funteerattiin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein turhinta on tällaisilla palstoilla kinata asioista. Jutut kuitenkin junaillaan pienessä piirissä. Suomi on loppujen lopuksi yllättävän korruptoitunut maa :-([/quote
Tai siis korjaisin: on tärkeää keskustella näistä asioista ja mielestäni myös mielenkiintoista. Mutta se on turhaa, että lähdetään lyttäämään täysin jokin ala ja sitten ryhtyä kinastelemaan siitä. Totuus ei koskaan ole mustavalkoinen. Todennäköisesti Suomi ei pysty työllistämään miljoonaa naistutkijaa, mutta se ei tee alasta mitenkään tarpeetonta. Naisen aseman tarkasteleminen yhteiskunnassa on erittäin tärkeää.
Mutta sen sijaan että haukutaan toisiamme, olisi mielestäni paljon rakentavampaa ja kiinnostavampaa keskustella aidosti vaikuttavista yhteiskunnallisista asioista.
Olemme kuitenkin kaikki samassa veneessä, lukuunottamatta ehkäy tuota pikkuruista superrikkaiden ja heidän hännystelijöidensä joukkoa.
On meidän kaikkien etu, että Suomella menee hyvin.
Muuten, eikö tuo "taloustalkoot" nimi ohjelmalle ollut vähän outo. Talkoissa kun kaikki osallistuvat. Nyky -Suomessa vain osa väestä osallistuu.
Näissä keskusteluissa yrittäjyys on jokin itseisarvo. Eikö yrittäjäksi ryhtyjällä pitäisi olla hyvä liikeidea ensiksi? Vai ruvetaanko me kaikki vaan pesemään toistemme paitoja ja siivoamaan toistemme koteja?
Vierailija kirjoitti:
Muuten, eikö tuo "taloustalkoot" nimi ohjelmalle ollut vähän outo. Talkoissa kun kaikki osallistuvat. Nyky -Suomessa vain osa väestä osallistuu.[/quot
Jos katsotaan ketkä saavat tukia ja ketkä maksavat tukia, niin kuva muuttuu.
Totuus on että hyväosaiset ja hyvätuloiset kustantavat vähävaraisimpien asumis/toimeentuloyms tuet.
Talkoot ovat siis aina olleet aika yksipuoliset.
Ilta olisi ollut antoisampi, jos sen olisivat edes vaikka alustaneet sitoutumattomat talouden asiantuntijat, mielellään vielä eri koulukuntia ja näkökulmia edustaen. Hömppäjulkkiksia ja politiikkoja olisi voinut olla mukana, mutta asiasisällön tasapainona.
Yrittäjänä, yrittäjäperheessä kasvaneena ja useita yrittäjiä tuntevana sanoisin, että suurin tekijä on yrittäjä henkilönä. Siinä missä yksi yrittäjä haluaa tehdä mieleistään työtä, ansaita sillä elatuksen itselleen ja perheelleen sekä saada myös vapaa-aikaa perheen kanssa olemiseen ja sitä varten jakaa yrityksessä olevaa työtä myös työntekijöilleen, toisen yrittäjän tavoite on menestyä, rikastua ja kasvattaa yritystään suuremmaksi ja suuremmaksi. Tällainen tavallinen muutaman ihmisen työllistävä yrittäjä ei ole yhteiskunnan kannalta merkittävä, koska yhteiskunta haluaisi kaikkien yritysten olevan kasvuyrityksiä: enemmän, tehokkaammin, aina vaan lisää ja lisää. Usein nämä kiihkeästi kasvua haluavat yrittäjät myyvät yrityksensä siinä vaiheessa, kun yrityksen arvo on noussut merkittäväksi, alalla kilpailevalle suuremmalle yritykselle. Toinen yrittäjä siis haluaa tehdä sitä työtä, mitä yrityksen työntekijätkin tekevät, ja toinen yrittäjä haluaa tehdä bisnestä.