Lue keskustelun säännöt.
Mitä introvertit oikein salailee?
18.04.2016 |
Mitä salaisuuksia niillä on, että pitää olla niin sulkeutunut?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä juttu on että introvertit vain istuvat jurottamassa yksin jossain nurkassa 24/7?
Ehkä meidän tosi ääri-introverttien kokemuksia :) Itse olen sellainen etten ole kiinnostunut ihmisseurasta ollenkaan. Olen valinnut parittomuuden ja perheettömyyden. Kavereita tai ystäviä en ole koskaan halunnut, en edes lapsena. Tosin en minä mitään JUROTA, minä elän onnellista erakon elämää, jossa nautin arjen pienistä asioista ja aistimuksista. Jonkun muunlaisen ihmisen mielestä elämäni voisi vaikuttaa tylsältä, mutta nämä eivät tiedä miten paljon voi saada iloa pelkästä olemassa olemisen tunteesta tai siitä miten vesipisarat kimaltavat sateen jälkeen riippakoivun oksilla tai muista pienistä arkisista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä salaisuuksia niillä on, että pitää olla niin sulkeutunut?
Minulla ei ole sen kummemmin mitään salaisuuksia, mutta tunnen yhden tyypin joka on todella oksettavan ekstovetti. Miten kukaan voi kuvitella, että muut ihmiset jaksavat/haluavat kuunnella jatkuvasti äänessä olevaa hirnujaa joka on niin minä, minä, minä joka asiassa.
Hänestä ei kukaan pidä, vaikka hän kuvittelee olevansa maan napa ja hän ei tajua, että kaikki kahvitauot menevät siihen, että hän selostaa isoon ääneen välillä hirnuen äänekkäästi, että mitä kaikkea ihanaa hän on tehnyt ja mitä kaikkea ihanaa hän aikoo tehdä. Muut pudistelevat päitään ja odottavat, että tämä yksi ekstrovertti tajuaisi poistua, että muut voisivat jatkaa normaalia keskustelua.
Käytävilläkin hänen on pakko sanoa jokaiselle jotakin "hauskaa" ja hirnua taas äänekkäästi päälle... Hyi h*lvetti!
Vierailija kirjoitti:
Olen aina kadehtinut introverteiltä tapaa muodostaa ajatus valmiiksi oman pään sisällä, ennen kuin se suolletaan ulos. Itse en siihen pysty. Saan koottua ajatukseni vai puhumalla (ja kirjoittamalla).
Oi, emme me kaikki introvertitkään siihen pysty. Itse olen jopa äärimmäinen introvertti, mutta mulla ei ole mitään hajuakaan mitä suustani tahtoo tulla ulos ennen kuin se tulee. Minä nimittäin en osaa ajatella sanallisesti tai niin että se tapahtuisi tietoisessa mielen osassa. Jotain pyörii alitajunnassa, tiedostamattomissa, ja sitten se tulee vaan ulos, ja minä seuraan kuin ulkopuolisena että mitä sieltä tuli.
Minä salailen sitä, että olen älykäs ja tarkkaavainen. En halua jatkuvasti osakseni sitä huomiota mikä syntyisi, jos kertoisin mitä tiedän, mitä olen huomannut tai mitä muistan. Tämä esimerkiksi töissä. On parempi olla hiljaa ja teeskennellä olevansa tässä asiassa samalla "tasolla" muiden kanssa.
En myöskään halua jakaa henkilökohtaisia murheitani, enkä aina ilojanikaan muiden kanssa. Tuntuu että monet (varsinkin työelämässä, mutta myös siviilissä) löytävät aseita, joilla haavoittaa, jos tietävät heikkouksistani. Parempi antaa itsestä muiden tietoon vain yleisiä asioita, pysyä hyvin neutraalilla tasolla.
Ihan alkuun pitää kyllä nyt mainita, että tämä keskustelu on yksi asiallisimpia mitä on vähään aikaan somen, "forumi"-kulttuurissa tullut vastaan. Olen ällikällä lyöty vastausten asiallisuudesta, sisäällöstä ja hyvin vaikuttavista ja selkeänäkemyksellisistä perusteluista! (varmuudeksi mainitsen että tämä ei ole sarkasmia!)
Muutamien vastaukset antoivat todella miettimisen aihetta omaa käytöstäni ja puhumisiani kohtaan.
Kiitos näistä.
Muutamia asioita jäi mietityttämään.
Mitä siis voin puhua, kenelle, milloin ja miten paljon saa puhua ?
Ilman pelkoa, että leimataan "luulee tietävänsä kaikesta kaiken", "luulee olevansa syvällinen", "idiootti"
Muutamat kommentojat kertoivat mielipiteensä että tunnun mukavalta henkilöltä, mutta vaikuttaa että en ole kovinkaan älykäs ihminen tai että aihe sisältöni joista puhun paljon, olisi faktatietoa, saati että en osaa ottaa muita ihmisiä huomioon keskustelun aikana.
Mielestäni vaikka puhun paljon, en koe että ainakaan tietoisesti yrittäisin näyttää tai vaikuttaa "älykkäältä". Enkä koe kyllä olevanikaan kovin älykäs ainakaan sivistyneesti tai kulttuurillisesti. Koen että melko maalaisjärjellä mennään.
Mitä toisten huomioimiseen tulee, niin kyllä puheenaiheet voivat olla kenen tahansa aloittamia, mikäli kaveri puhuu niin kyllä häntä kuunnellaan yhtä lailla. Niinkuin sanoin tykkään myös kuunnella.
Mutta tätä kirjoittaessa kuitenkin, on pakko myöntää, jotenkin tuntuu siltä että on oikeasti kovin vaikea kyllä olla keskittämättä tätäkin postausta koskien "minua". Mikä tuntuu hämärältä koska ei ole aikaisemmin ollut tilannetta jossa heitän ilmaan omat kirjoitukseni ja sitten tulee pari tuiki tuntematonta ja laittaa kyllä sellaiset mietinnät päälle että huh huh: "Vaikka koen olevani muita huomioon ottava, siitäkin huolimatta että puhun paljon, niin kiinnostaako minua todella muiden asiat keskustelun aikana vai yritänkö vain itselleni niin vakuuttaa, oikeuttaakseni oman pälpätykseni..."
Tätä mä taidan nyt vetäytyä taka-alalle fundeeraamaan. Meinaan jos näin on niin minulla on suurempi kasvunpaikka ihmisenä kuin olisin vielä aamukahvia juodessa osannut arvata...
Kiitos viesteistä. Nyt vetää hiljaiseksi.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vain siksi meillä on rikkaampi sisäinen maailma, jotta sinä saat kadehtia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä salaisuuksia niillä on, että pitää olla niin sulkeutunut?
Ei aavistusta eikä kyllä kiinnostustakaan moisiin
Massamurhaa, paria tuhopolttoa, Mozambikin maanjäristystä ja Hiroshiman pommitusta vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ainakin on maailmanpoliittisia tietoja jotka voisivat järkyttää kansakuntia joten on parempi olla hissukseen.
Siis kyllä. Introvertti salailee paljon kaikkea. Mutta vain sellaisilta ihmisiltä joille ei halua asioitaan jakaa. Ekstrovertti menee BB taloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
introa jännittää vähän kaikki, erityisesti elämä.
nyt meni puurot ja vellit sekaisin. Introvertti ei välttämättä jännitä yhtään enempää kuin ekstroverttikään. asia voi olla myös päinvastoin. Jotkut ekstrovertit jatkuvalla,pälätyksellään paljastavat hermostuneisuutensa ja yrittävät peitellä jännittämistään. Itse olen introvertti ja esim. puhun mielelläni yleisön edessä, se on osa ammattiani. enkä juuri jännitä tilanteita enkä ihmisiä. niin että näillä kahdella asialla ei kyllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
introa jännittää vähän kaikki, erityisesti elämä.
nyt meni puurot ja vellit sekaisin. Introvertti ei välttämättä jännitä yhtään enempää kuin ekstroverttikään. asia voi olla myös päinvastoin. Jotkut ekstrovertit jatkuvalla,pälätyksellään paljastavat hermostuneisuutensa ja yrittävät peitellä jännittämistään. Itse olen introvertti ja esim. puhun mielelläni yleisön edessä, se on osa ammattiani. enkä juuri jännitä tilanteita enkä ihmisiä. niin että näillä kahdella asialla ei kyllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Itsekin olen introvertti ja aina kokenut esitelmien pitämisen tai näyttelemisen helpoksi, en jännitä juuri lainkaan yleisön edessä oloa.
Kelle ilo ja kelle tuska. Ekstrovertille se voi olla jakamisen iloa kertoilla tätinsä sedän mahavaivoista, mutta kyllä se on tuskaa sille joka kuuntelee. Joten mieti, ennekuin jaat.