Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä

Rakastuminen "ensisilmäyksellä", suhteen pysyminen läpi elämän, ja naimisiinmeno sekä lasten hankkiminen ensimmäisen kumppanin kanssa on todella epärealistinen kaikkialla paitsi elokuvissa :D

Tiedän oikeasta elämästä vain yhden tapauksen jolle näin on käynyt, häntäkään en tosin kovin hyvin.

Jos tappelussa vastassa on isompi tyyppi, niin sankari lyö tätä naamaan pari kertaa ilman että tuntuu missään ja pahis vaan nauraa. Eihän se koko mitenkään vaikuta siihen kuinka kipeää naamaanlyönti ottaa ja miten hyvin hampaat pysyy suussa.

Vierailija kirjoitti:

Rakastuminen "ensisilmäyksellä", suhteen pysyminen läpi elämän, ja naimisiinmeno sekä lasten hankkiminen ensimmäisen kumppanin kanssa on todella epärealistinen kaikkialla paitsi elokuvissa :D

Tiedän oikeasta elämästä vain yhden tapauksen jolle näin on käynyt, häntäkään en tosin kovin hyvin.

Todella usein näyttää pariskunnat muodostuneen jo koulussa. Eivät kyllä ensimmäisiä ole olleet, kun aina tuodaan niitä exiäkin esille puheissa.

Ovet ovat auki tai lukossa miten sattuu.

Välillä niitä avataan tulijoille, jos henkilö on esim. loukannut itsensä ja makaa kipeänä sohvalla niin tietysti pitää nousta avaamaan ja se kestää ja kestää... Mutta usein joku paukkaa yllättäen sisään esim. juuri silloin kun on joku nolo tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä näkee vieläkin, mutta varsinkin vanhemmissa hollywood-leffoissa miespääosan esittäjä on 20-30 vuotta naispäähenkilöä vanhempi, ja silti he esittävät samanikäisiä, tai muuten samalla viivalla olevia.

Viisi-kuusikymppinen mies juoksee, tappelee, kiipeilee ja p*nee kuin pari-kolmekymppiset. Miestähden kanssa samanikäinen nainen on hössöttävä täti-ihminen tai elegantisti harmaantunut lady, joka suhtautuu ikäiseensä mieheen ylenkatseellisen huvittuneesti.

Naisfilmitähden tragedia vastanäyttelijästään: aluksi näyttelin hänen tytärtään, sitten näyttelin hänen vaimoaan ja nykyään näyttelen hänen äitiään.

Ja kaikki alle 10 vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastuminen "ensisilmäyksellä", suhteen pysyminen läpi elämän, ja naimisiinmeno sekä lasten hankkiminen ensimmäisen kumppanin kanssa on todella epärealistinen kaikkialla paitsi elokuvissa :D

Tiedän oikeasta elämästä vain yhden tapauksen jolle näin on käynyt, häntäkään en tosin kovin hyvin.

Todella usein näyttää pariskunnat muodostuneen jo koulussa. Eivät kyllä ensimmäisiä ole olleet, kun aina tuodaan niitä exiäkin esille puheissa.

high school sweethearts. Eipä ihme että palstan yläastejankuttaja jaksaa jauhaa. Mutta oikeasti, onko se amerikassakaan niin yleistä kuin voisi odottaa sarjojen/leffojen perusteella?

Liian moneen elokuvaan pitää työntää se typerä klise.  missä kaunis nainen ja komea mies rakastuvat lopulta toisiinsa.

Alussa he inhoavat toisiaan ja piikittelevät, mutta lopussa sitten suutelevat toisiaan intohimoisesti elokuvan loppukohtauksessa.

Kaiken lisäksi katsojat arvaavat ihan alussa, miten suhde tulee päättymään. Hohhoijakkaa. Katsojien aliarviointia.  Räjähdän kun näen tälläisen elokuvan. 

Monta kertaa rikas yritysjohtaja tapaa tavallisen naisen ja rakastuvat. Nainen on kaikki mitä mies on aina etsinyt ja halunnut. Suorastaan vastaus jokaiseen ongelmaan. Yritysjohtajan luo pääsee kuka tahansa ja henkilökohtaisen sihteerin voi ohittaa sanoin "On asiaa pomolle jne" ilman että olisi varannut ajan johtajalta. Sarjan/leffan alussa nainen yllättäen tapaa rikkaan johtajan keskellä katua "Ai sinäkin käyt täällä!".  Johtajalla on yllättäen aikaa aina naiselle, vaikka todellisuudessa kuka tahansa ei pääse johtajan puheille ja huoneeseen noin vain ja johtaja on aina kiireinen eikä todellakaan ole helposti tavoiteltavissa.

Vierailija kirjoitti:

Monta kertaa rikas yritysjohtaja tapaa tavallisen naisen ja rakastuvat. Nainen on kaikki mitä mies on aina etsinyt ja halunnut. Suorastaan vastaus jokaiseen ongelmaan. Yritysjohtajan luo pääsee kuka tahansa ja henkilökohtaisen sihteerin voi ohittaa sanoin "On asiaa pomolle jne" ilman että olisi varannut ajan johtajalta. Sarjan/leffan alussa nainen yllättäen tapaa rikkaan johtajan keskellä katua "Ai sinäkin käyt täällä!".  Johtajalla on yllättäen aikaa aina naiselle, vaikka todellisuudessa kuka tahansa ei pääse johtajan puheille ja huoneeseen noin vain ja johtaja on aina kiireinen eikä todellakaan ole helposti tavoiteltavissa.

Joo tuo on kyllä tosiaan hassua miten johtajalla on aina aikaa yllätysvieraille vaikka olisi juuri sanonut sihteerille ettei saa häiritä esim, pariin tuntiin kun on puhelinpalavereja bisneskumppanien kanssa.

Niin eikös sinne sitten paukkaa ilmoittamatta joku vanha tuttu johtajan menneisyydestä tarjoamaan omaa bisnesehdotustaan ja johtaja pyytää sihteeriään perumaan kaikki muut jo sovitut palaverit, hommat ja tapaamiset tämän tutut tarjoaman bisnesidean takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monta kertaa rikas yritysjohtaja tapaa tavallisen naisen ja rakastuvat. Nainen on kaikki mitä mies on aina etsinyt ja halunnut. Suorastaan vastaus jokaiseen ongelmaan. Yritysjohtajan luo pääsee kuka tahansa ja henkilökohtaisen sihteerin voi ohittaa sanoin "On asiaa pomolle jne" ilman että olisi varannut ajan johtajalta. Sarjan/leffan alussa nainen yllättäen tapaa rikkaan johtajan keskellä katua "Ai sinäkin käyt täällä!".  Johtajalla on yllättäen aikaa aina naiselle, vaikka todellisuudessa kuka tahansa ei pääse johtajan puheille ja huoneeseen noin vain ja johtaja on aina kiireinen eikä todellakaan ole helposti tavoiteltavissa.

Joo tuo on kyllä tosiaan hassua miten johtajalla on aina aikaa yllätysvieraille vaikka olisi juuri sanonut sihteerille ettei saa häiritä esim, pariin tuntiin kun on puhelinpalavereja bisneskumppanien kanssa.

Niin eikös sinne sitten paukkaa ilmoittamatta joku vanha tuttu johtajan menneisyydestä tarjoamaan omaa bisnesehdotustaan ja johtaja pyytää sihteeriään perumaan kaikki muut jo sovitut palaverit, hommat ja tapaamiset tämän tutut tarjoaman bisnesidean takia.

Totta tuokin. Heh. Korkeintaan naisen isä tai veli ei yllättäen pääsekään johtajan luo vaan yksityissihteeri estää sen kutsumalla paikalle vartijat. Kaikki muut pääsevät sisään ja johtaja ratkoo kaikki naisen ongelmat hankkimalla uudet vaatteet ja ruokaa ym. Tuntuu että johtaja tekee vain näennäisesti töitä osallistumalla lehdistötilaisuuksiin ja palavereihin kevyesti naurahtaen.

Jos epäilee jotain tyyppiä murhaajaksi, kannattaa mennä heti hiippailemaan tyypin taloon, etsimään todisteita. Heti kun löytää todisteet, se murhaaja palaa kotiin ja tappaa sinut. Toivottavasti ihmiset eivät oikeasti tee näin.

Ennen kuin rosvo tappaa uhrin, hän kertoo koko suunnitelmansa. Sitten kun uhri pelastuukin, roiston rikokset paljastuvat. Kannattaisi mieluummin pitää suunsa kiinni.

Entinen poliisi /kersantti ryhtyy yksityisetsiväksi saatuaan potkut, koska hän keksii itse omat sääntönsä. Hän on alkoholisti, ja hänellä on exä /sisko /baarimikkokaveri (potentiaalinen rakastaja) joka on hänestä huolissaan.

Etsivä lähtee henkilökohtaisista syistä ratkomaan murhavyyhtiä, johon poliisi ei saa mitään tolkkua. Poliisit jakavat kaiken tietonsa etsivän kanssa, mutta naureskelevat tämän tutkimuksille ja vakuuttavat hoitavansa asian itse. Etsivä selvittää murhaajan ja yrittää kertoa tämän poliisille, joka ei usko. Lopulta poliisin ratkoo kuka on murhaaja, ja lähtee vielä varmistamaan asiaa yksityisetsivältä. Hän onkin jo lähtenyt kohtaamaan murhaaja silmästä silmään, mutta hän jättää työpöydälleen vihjeen, josta poliisi tietää mistä etsivä ja murhaaja löytyvät.

Murhaaja ehtii ampumaan etsivää, mutta poliisi ehtii paikalle juuri ennen kuin hän pääsee karkuun. Etsivä selviää kuin selviääkin hengissä.

Pommin purkaminen, pelastuminen ym. tapahtuu ihan viime sekunneilla. Toki ymmärrän, että jännityksen vuoksi näin tehdään, mutta silti klisee. Romanttisia komedioita en jaksa enää edes katsoa, koska ne ovat täynnä kliseitä ja lopputuloksen tietää.

Kaksi toimintaleffan sankaria. Miehet, jotka eivät aluksi tule toimeen tai edes toinen vihaa toista. Vaikka olisi kuinka kiire ja paljon tehtävää ja toimintaa, jossain vaiheessa leffaa tulee kohtaus, jossa he istuvat esim. ulkona kiven päällä ja keskustelevat kaikessa rauhassa. Aluksi vihamielisesti, mutta sitten tulee esim. tällainen kohtaus: Vähemmän äkäinen kysyy viskipullo kourassaan äkäisemmältä, myös viskipullon omistavalta mieheltä esim.

"Olet koko ajan kuin perseelle ammuttu karhu. Kuka kusi aamumuroihisi? Hymyiletkö ikinä?"

Siitä äkäisempi:

"Vietnam -84. Kolmesataa haavoitettua, kahdeksansataa ruumista. "

Kaivaa taskustaan rypistyneen valokuvan, jossa on hänen entinen armeija-/työparinsa.

"Jack, aviomies ja isä. Helvetin hyvä työssään, yksi parhaita. Hän oli yksi kuolleista. Luoti päähän, sekunnin kymmenesosa. Pyyhin hänen aivojen palasiaan takkini olkapäiltä. Joten älä tule sanomaan minulle että minun pitäisi hymyillä!"

Ja siitä alkaa henkevä keskustelu, jonka jälkeen heistä tulee lopulta parhaat ystävät.

Ja elokuvan lopuksi jokin klisee, esim. äkäisempi sanoo toiselle:

"Hei, Nick, ehkä saatan joku päivä hymyillä."

Kliseeeeeeee kirjoitti:

Kaksi toimintaleffan sankaria. Miehet, jotka eivät aluksi tule toimeen tai edes toinen vihaa toista. Vaikka olisi kuinka kiire ja paljon tehtävää ja toimintaa, jossain vaiheessa leffaa tulee kohtaus, jossa he istuvat esim. ulkona kiven päällä ja keskustelevat kaikessa rauhassa. Aluksi vihamielisesti, mutta sitten tulee esim. tällainen kohtaus: Vähemmän äkäinen kysyy viskipullo kourassaan äkäisemmältä, myös viskipullon omistavalta mieheltä esim.

"Olet koko ajan kuin perseelle ammuttu karhu. Kuka kusi aamumuroihisi? Hymyiletkö ikinä?"

Siitä äkäisempi:

"Vietnam -84. Kolmesataa haavoitettua, kahdeksansataa ruumista. "

Kaivaa taskustaan rypistyneen valokuvan, jossa on hänen entinen armeija-/työparinsa.

"Jack, aviomies ja isä. Helvetin hyvä työssään, yksi parhaita. Hän oli yksi kuolleista. Luoti päähän, sekunnin kymmenesosa. Pyyhin hänen aivojen palasiaan takkini olkapäiltä. Joten älä tule sanomaan minulle että minun pitäisi hymyillä!"

Ja siitä alkaa henkevä keskustelu, jonka jälkeen heistä tulee lopulta parhaat ystävät.

Ja elokuvan lopuksi jokin klisee, esim. äkäisempi sanoo toiselle:

"Hei, Nick, ehkä saatan joku päivä hymyillä."

:D

Sankari on tosiaan usein joku täysin repsahtanut pummi, jota elokuvan alussa rukoillaan takaisin tekemään vielä yksi keikka. Vaikka elämänhallinta on mennyt jo vuosia sitten, niin parta ajamalla sankari muuttuu takaisin toimintasankariksi ja kaikki ongelmat ratkaisevaksi etsiväksi, joka liikuu kuin kala vedessä niin koti- kuin ulkomaillakin.  Ja saa tietysti sivutuotteena takaisin naisen, jonka menetti hölmöilyillään vuosia aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kliseeeeeeee kirjoitti:

Kaksi toimintaleffan sankaria. Miehet, jotka eivät aluksi tule toimeen tai edes toinen vihaa toista. Vaikka olisi kuinka kiire ja paljon tehtävää ja toimintaa, jossain vaiheessa leffaa tulee kohtaus, jossa he istuvat esim. ulkona kiven päällä ja keskustelevat kaikessa rauhassa. Aluksi vihamielisesti, mutta sitten tulee esim. tällainen kohtaus: Vähemmän äkäinen kysyy viskipullo kourassaan äkäisemmältä, myös viskipullon omistavalta mieheltä esim.

"Olet koko ajan kuin perseelle ammuttu karhu. Kuka kusi aamumuroihisi? Hymyiletkö ikinä?"

Siitä äkäisempi:

"Vietnam -84. Kolmesataa haavoitettua, kahdeksansataa ruumista. "

Kaivaa taskustaan rypistyneen valokuvan, jossa on hänen entinen armeija-/työparinsa.

"Jack, aviomies ja isä. Helvetin hyvä työssään, yksi parhaita. Hän oli yksi kuolleista. Luoti päähän, sekunnin kymmenesosa. Pyyhin hänen aivojen palasiaan takkini olkapäiltä. Joten älä tule sanomaan minulle että minun pitäisi hymyillä!"

Ja siitä alkaa henkevä keskustelu, jonka jälkeen heistä tulee lopulta parhaat ystävät.

Ja elokuvan lopuksi jokin klisee, esim. äkäisempi sanoo toiselle:

"Hei, Nick, ehkä saatan joku päivä hymyillä."

:D

Sankari on tosiaan usein joku täysin repsahtanut pummi, jota elokuvan alussa rukoillaan takaisin tekemään vielä yksi keikka. Vaikka elämänhallinta on mennyt jo vuosia sitten, niin parta ajamalla sankari muuttuu takaisin toimintasankariksi ja kaikki ongelmat ratkaisevaksi etsiväksi, joka liikuu kuin kala vedessä niin koti- kuin ulkomaillakin.  Ja saa tietysti sivutuotteena takaisin naisen, jonka menetti hölmöilyillään vuosia aikaisemmin.

-Juuri niin, ja vaikka on juonut useita oluita, käsketään HETI töihin siltä istumalta. :) :) :D

Potilaaseen ihastuva hoitaja, tai lääkäri, jolla aikaa rupatella potilaan kanssa sängyn vierellä, tai itkeskellä potilaan kanssa yhdessä tämän kohtaloa. Ei ole oikeasti sairaalan henkilökunnalla aikaa mihinkään oheistoimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde on karilla. Toinen osapuoli pakkaa laukkunsa ja lähtee lentokoneeseen.

Sillä välin, juuri täpärästi ja ihan sattumalta, se toinen osapuoli on häissä ja ymmärtää siellä hääpuheen aikana, että juuri on menettämässä elämänsä rakkaan.

Ryntää keskelle tietä, huutaa taksi! Kiirehtii lentokentälle, on hirveä ruuhka, lähtee aina maksamatta taksista autojen välissä ja katoilla hypellen, ja juuri, kun rakas on menossa portista läpi, huutaa ja läpsii lasia, koska toinen ei kuule sen läpi.

Toinen ei nousekaan koneeseen vaan juoksee hänen syliinsä. The end.

Silti, elävässä elämässä tapahtuu oikeasti joskus mitä ihmeellisimpiä juttuja, joissa myös timing on kohdallaan:)

Juu, lentoliput on kalliita ja ne jätetään käyttämättä noin vaan. Jos omalle kohdalle sattuisi tilanne että rakas juoksisi kentällä perässäni ja huutaisi: älä mee, rakastankin vaan sua, toteaisin että ihana kuulla mutta tää lento on aika kallis joten meen, heippa. tuu kyllä takasin. Soitellaan illalla!

Näin ei koskaan tehdä elokuvissa. Tietenkin elokuvissa on dramaturgit asialla, eihän se muuten vetoaisi katsojaan. 

Ärsyttää kun leffoissa tai sarjoissa ei puhuta suoraan tai kerrota heti että lapsi on sun tai rakastan sua, tai olen sun biologinen äiti tai isä. Esim. viimeksi ärsytti Karjalan Kunnailla sarjassa kun Laura Birnin esittämä hahmo ei saanut sanottua "Jakelle" moneen jaksoon että tää on sun lapsi tai että rakastan sua ja haluan olla kanssasi. Väärinkäsityksiä toisensa perään ja katsoja joutuu jännittämään että saako ne toisensa kun ne on luotu toisilleen.  Tottakai näin saadaan venytettyä juonta ja sarjaa monen jakson verran. Mutta ei oikeassa elämässä voi jahkailla noin jos on tosi kyseessä.