*JOULUKUUN odottajat heinäkuussa*

Hei taasen!

Ylläripylläri, todella kurjan kuuloista tuo turvotuksesi! Jos asut sellaisella paikkakunnalla, jossa on vyöhyketerapeutti, kannattaa ehkä kokeilla sitä. Itse sain edellisen raskauden lopulla mielettömän avun siitä :) No, seuraavan yön sai aina ravata vessassa, mutta se oli ehdottomasti sen arvoista. Ja kokeilepa, olisiko ananaksen popsimisesta mitään hyötyä, se kun on luonnon oma nesteenpoistolääke. Toivotaan, että joku helpotus löytyy!



Kivi, mullakin on nyt tullut painoa reilu 3kg, mutta en ole siitä huolissani. Lähtöpaino oli alipainon puolella, joten olen ajatellut antaa mennä ;) Edell. kerralla kiloja tuli kuitenkin lopulta vain vajaat 6. Ihan määrättömästi ja mitä tahansa en kuitenkaan voi syödä, siitä pitää kumppanini raskausdiabetes huolen. Onko teillä muilla muuten siitä kokemusta?



KAPA, voisin luoda jonkun "sivupersoonameilin", jos haluat joskus jotain paikkakuntavinkkejä tms. Ja sen nyt muistaessani sanon, että varaa äitipolille aina ehdottomasti aamuaika, iltapäivällä on AINA myöhässä...



Äitiyspakkauksesta oli kyselyä. Me emme aio sitä nyt ottaa, sillä edellisen pakkauksen tavarat ovat tallessa ja hyvässä kunnossa. Esikoiselle se oli kyllä hyvä ottaa.



Omaa napaa sen verran, että nyt on rakenneultrassa käyty. Pikkuinen vastasi tarkalleen viikkoja, painoarvio nyt huimat 340g :) Kovin oli vilkas tyyppi, karkasi anturin alta koko ajan. Istukka on vielä kohdunsuun päällä, mutta kuulemma hyvin todennäköisesti vielä nousee. Supistuksia on ollut ja niiden takia pitää sitten herkästi ottaa yhteyttä, etenkin kun se istukka nyt on missä on. Esikoiselta jouduin lepoon rv 21+ jotain, toivottavasti nyt ei ole sama homma edessä ainakan vielä.



Aurinkoista viikonloppua kaikille!



soffio 20+3

Tultiin hetki sitten kotiin Santanaa katsomasta ( tai lähinnä kuuntelemasta) ja täytyy sanoa, että oli kyllä ihanaa ottaa pieni hetki irti arjesta ja vain kuunnella hyvää musiikkia hyvässä seurassa ja nauttia. Aamulla vielä heikotti, mutta iltapäivää kohden olo koheni, niin uskalsin minäkin lähteä mukaan. Pistin kyllä heti mentäessä ensiaputelttojen paikat merkille ihan varmuuden vuoksi, mutta mitään ongelmia ei ollut koko aikana. Nyt on kyllä jalat turvoksissa, mut oli se sen arvosta.



Kiitos kaikille tsempanneille, tuntuu hyvältä, että jossain kaukana on joku joka myötäelää mukana mun tuntemuksia. Tuntuu vaan niin hurjalle, kun välillä huomaan oikeasti toivovani, että kaikki ei olisikaan hyvin, vaan joutuisin vuodelepoon, sillä silloin ei ainakaan tarvis mennä töihin... Ja heti perään toivon tottakai, että kaikki olisi pienokaisella hyvin ja että hän kasvaisi ja kehittyisi niin kuin kuuluukin. 28. päivä on meilläkin viimein rakenneultra (tuntuu, että kaikilla muilla se on jo kohta ollut), joten sielläpä sitä sitten selviää, onko kaikki hyvin vai ei.



Aurinkoista viikonloppua myös täältä kaikille!!!



Kantrimaria rv 20 +4

En ole saanut aikaiseksi taas kirjoitella, näköjään olen enemmän "kuuntelijatyyppiä" täällä verkossakin. :)

Tosi kiva on kyllä aina lukea teidän kuulumisia ja vertailla tuntemuksia, päivittäin täällä tulee käytyä. Kiva kun pino on taas vilkastunut vähän.



Iiiik, ihania uutisia sulla! Pidän peukkuja, tällä kertaa kaikki menee varmasti hyvin! :) Käyhän kertoilemassa kuulumisia myöhemminkin.



Meillä oli jo rakenneultra alkuviikosta vaikka viikkoja vasta 18 ja jotain. Mutta eivät nähneet tarpeelliseksi sitä muuttaa aikaisemman ultran jälkeen. 18 taitaa olla just se rakenneultran alaraja ellen vallan väärin muista. Niin, kaikki oli siis kunnossa! :) Pieni kovin vilkkaasti heilutteli siellä ja mönki karkuun. Sukupuoltakin yritettiin urkkia mutta mitään varmaa ei selvinnyt. Ainakaan jalkovälissä ei näkynyt mitään ylimääräistä, joten jospa se olis tyttö! Jostain syystä toivon kovasti tyttöä ja toivoin aikanaan jo esikoisestakin. Tietenkään sillä ei ole oikeasti väliä, toinen poika olis mahtava juttu kans (ja varmaan kiva esikoisen mielestä). :)



Eipä muuta tällä kertaa, jaksamista kaikille vaivoineen ja duunimurheineen!



Hanna rv 19+1

Täällä taas :) Täytyy ottaa kiinni ne kerrat, kun ei oo kirjotellu mitään :D hihi. _Gnatte_ sä se aina jaksat kommentoida kaikille - ihanaa :) Mä jotenkin kans oon jo kallistunut enemmän noiden Ceroxien puoleen.. Ehkä juur ton heittoaisan takia ja jotenkin muutenkin kyllä. Tässä vaiheessa ainakin. Moni kehuu nuita kääntyviä etupyöriä, ku ovat hyviä kaupungilla, kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä jne. Uskon silti olevani enemmän tuolla maaseudulla, työntelen vaunuja hyvin todennäköisesti loskasella hiekkatiellä (ehanaa! :D) ja jonkin verran myös metsäteillä, missä on juuriä jne. Siks aattelin, etten välttämättä tahtois niit kääntyvii pyörii, en yhtä enkä kahta. Vaikka sitten ovat kyllä "jäykemmät" etenkin linjurissa ja junassa kyllä... Nooh, mutta ei se nyt todellakaan ihan tässä vaiheessa vielä ole niin aiheellista tuo vaunuosasto, mutta onhan niitä hyvä mietiskellä :) Ja kiitos mielipiteestä - keräilen niitä nykyään harrastuksena ;) hihi. Niin ja muuten hei! Mikset Gnatte ota sitä ä-pakkausta ja myy annu73:lle. Ainakin vielä hänen viestinsä o ntuossa etusivulla. Näkyy asuvan ulkomailla, ja sinne tilattuna pakkaus maksaa sen ~300e :O HYI! Toivoo saavansa sen joltakin vähän halvemmalla... Ymmärrettävästi! Kurkkaahan se viesti!



_Kantrimaria_ Mahtavaa ,että oli ollut vaivan arvoinen keikka, ja että kaikki meni hyvin! Kyllä pieni irtiotto arjesta tekee NIIIIIN hyvää :) Et muuten todellakaan ole ainoa, jolla ei vielä ole ollu rakenneultraa! Meillä se on vasta 7.8.!! Hyi miten pitkä aika odottaa! Ei millää malttais. Sillon on vissiin viikkoja sen 20+5. Enää eio o oku 3 vkoo, mutta silti tuntuu, että se on iäisyys! :D Onneks ens viikolla on taas neuvola kuitenkin :) Siellä kuulee taas sydänäänet Mä muuten onnistuin hukkaamaan neuvolakorttini!! Hukkaan kyl yleensäkin asioita, mut en koskaan mitään erityisen tärkeetä! Terkkari lupas tehä uuden, mut kyl mua silti harmittaa. Ei alkuperästä hukkaamaan lähetä... \"



Ihanaa, kun niin monella on ollut hyviä uutisia rakenneultrassa :D Vaikka kai se usein niin onkin. Jos raskaus on näinkin pitkälle jatkunu, ni ainakin suurimmat epämuodostumat olis varmaan jo karsiutunu alkuvaiheessa keskenmenona... Uskoisin.



_Pisteilijä74_ Suuren suuret onnittelut terveestä tyttövauvasta! Huippujuttu, nyt ei tarvitse enää olla huolissaan :) Ja voi pikkasen ehkä jotain shoppaillakin, jotain, mikä sopii juur tyttöselle :)



Mä en meinaa udella sukupuolta tän raskauden aikana. Tahdon, että "yllätys" säästyy synnytyssaliin :) Olishan se aika hauskaa ostella kaikkee jo vähän etukäteen, ja vaunutkin sais sit olla enemmän jommankumman väriset... Mut. En tiä. Musta tuntuu vaan kivammalta, kun yllätys säilyy ;) Tänä vuonna täysikäseks aikova pikkusisko tokas hauskasti, et "niiiin!!! Eihän joulupaketteihinkaan saa etukäteen kurkkia!" :D Se oli hauskasti hokattu :D Vastaa ehkä eniten tota mun oloa :D



Tiettekös mitä typerää tein eilen? Juoksin töistä bussipysäkille (~1km) yövuoron jälkeen, kun oli kiire kotiin nukkumaan enkä jaksanu oottaa seuraavaa puolta tuntia. Ennen raskautta juoksin paljonkin (tai hölkäks sitä kai ennemmin vois sanoo), se oli mun liikuntamuoto, joten kunto on ollut aikalailla hyvä. Kestävyyttä löytyy. Raskauden aikana en oo kuitenkaan juossu ku ihan alussa muutaman kerran. Eilen sitten kuitenkin tosiaan spurttasin, ja jo ihan alussa jo huomasin, että sehän sattuu mahaan. Jotenkin kuitenkin vaan sivutin sen asian, ja jatkoin pysäkille asti. Kunto kesti kyllä, mutta maha ei tykänny, ei sitten ollenkaan. Alamahaa väänsi, poltti ja siihen sattu niiiiin paljon, ettei mitään järkee. Kotona sitten tietysti makasin sängyssä ihan hädissäni ja itkin ja sätin itteeni, et jos nyt menetetään Nappula yhen puolen tunnin takia, ni en anna itelleni sitä IKINÄ anteeks... heh. Hysteeristä. Soittelin sitten neuvolaan, ja meinasivat vaan, että lihakset oli ottanu ittees, sekä venyneet vatsalihakset että kohtu, ja kiukutelevat nyt. Levätä käskivät ja ottaa rauhallisesti. "Kävellä saat tietysti niin paljon ku haluat, mut vältä juoksemista." Ja sen teen!! Nyt hyvin nukutun yön jälkeen ei oo kyl enää juur mitään kipua, mut kyllä kuulkaa säikähdin!! Onko kukaan muu kokenu mitään samanlaista?



Sanoin äidillekin eilen, että voin niin hyvin, että oon niinsanotusti ihan "raskaudentunnoton" :D Ilman vaatteiden kiristystä ja pömpöttävää alamahaa en yh-tään tajuis olevani raskaana. Ja hädin tuskin kyl nytkään... Sit tulee just tehtyä jotain noin pöljää, ajattelematonta.



Mutta nyt taas lopetan tän omanapailun - palaillaan taas :)



Hauskaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti,



toivottavat .:Naranja:. & Nappula 18+0

.:Naranja:. mulla on kans sama "ongelma", että unohdan välillä olevani raskaana ja melkeen säikähdän omaa sivuprofiiliani peilistä, kun oon kerennyt unohtaa kasvaneen vatsani!:D jotenki hassua, kun ei tosiaan mistään muusta muista, että on raskaana, ku isosta mahasta.:)

Ite oon kans töissä joskus tyhmänä nostanu esim. raskasta hierontapöytää ja mahaan sattuu hetken sen jälkeen ihan sairaasti. Tyhmä mikä tyhmä. Mut jotenki sitä vaan ajattelee, että "kyllä mää nyt tuon pystyn nostaan tuosta äkkiä" ja sit saa kärsiä. Mut onneks mitään vakavaa ei oo sattunu. Mahakipu menee nopeesti ohi ja sit kaikki on taas hyvin. Mut kyllä sitä säikähtää!



Kiitos kaikille, jotka muistaa tsempata täällä!:)

Musta tuntuu, että oon tällä viikolla ekan kerran tuntenu pikkusen liikkeet masussa.:) ihanaa!



Mukavaa viikonloppua kaikille!:)



Karoliima ja pikkunen 19+4

Ei täälläkään muisteta raskautta muuta kuin tässä istuessa tulee mietittyä ja tietty kun vauva potkii=)



Nyt kysyisinkin apuja,jos jollakulla kokemusta tai tietoa.

Nimittäin mulla pää särkenyt yhtämittaisesti nyt perjantaista asti=/Panadol ja lepo eikä oikeastaan mikään auta ja olen ihmeissäni asian kanssa.Koskaan ei aiemmissa raskauksissa ole moista vaivaa ollut!Voiko jatkuva päänsärky viitata johonkin häikkään?Pitääkö mun ottaa yhteyttä neuvolaan.

Kipu on välillä siedettävä välillä kamala,lähinnä tuossa ohimolla ja silmien "takana"...

Kertokaa mitä tässä tapauksessa pitää tehdä?????



Tässä sen näkee että vaikka seitsämättäni odotan on joka raskaudessa omat niksinsä ja erikoisuutensa ja olen nyt ihan kahvilla tämän asian kanssa!



Vauva kyllä tuntuu voivan hyvin,ainakin hurjasti liikkuu ja potkii!Perjantaina on kauan odotettu ultrakin,jännittää taas hirmuisesti!



Tervetuloa myös uusille joulukuisille,mukavaa kun on iso joukko koossa!



Petite-te ja bebe nro 7 rv 20+1

Ulkona niin synkkää, ja kaikki kotihommat tehty, joten tänne oli tultava. Petite-te mietti päänsärkyä. Mulla ollut jo nyt kolmessa raskaudessa peräkkäin toistuvia päänsärkyjä. Tässä raskaudessa nyt pahimmat. Raskauden laukaisemaa migreeniä on kovasti epäilty, mutta sitte taas joku lääkäri on sanonu, et johtuisi tuosta mun todella alhasesta hb:stä.

Nyttekin ollut särky viime tiistaista saakaa, ja menee yleensä niin et pariksi päiväksi helpottaa ja sitte taas tulee takasin.

Pari päivää on kovaa kipua, niin että meinaa oksentaa ja sitte kolmisen päivää vähän laimeampaa kipua. Kuitenkin loppupelistä aika sietämätöntä. Just nyt on taas kivun huippu menossa. Mikään särkylääke ei tehoa. Aiemmissa raskauksissa söin panacodia suurimmalla annoksella, joka helpotti hieman. Nykyäänhäns e kuuluukin raskausaikana kiellettyihin lääkkeisiin. Näin uolla ihan alkuraskaudessa lääkäri mulle sanoi. Sen kummemmin eivät ole ruvenneet tutkimaan. Puhuivat verisuionten laajenemisesta jne. Eli mä en saannu, enkä näytä saavan tään helpotusta.



Mulla taas liikkeitä tuntunu 0. Huolissani tietty olen ja stressaan, mut mietiiin just etten ole kyllä sellasta rauhaa saannu että olisin ihan hissuksee saannu liikkeita tunnustella. Pahoinvointi palas takasin perjantai iltana ja on siitä saakka taas jatkunu. Mistähän ihmeestä lie johtuu. Siis ihan yhtä kauhea kuvostu kun oli alusta tonne viikolle 14. Mikään ei meinaa pysyä sisäl:( Täytyy taas maanantaina soitella neuvolaan, jospa mitenkään pääsisin käymään siellä kun ei saa edes yöllä nukuttua päänsäryn, pahoinvoinnin ja jalkaäsryn takia.

Nyt tässä ei auta muu kun odotella, et mies tulee pihahommista sisälle ja ottais lapset hetkeksi huomaansa. Saisin edes puolisentuntia lepäillä. Mikä nyt on kyllä tässä taloudessa lähestulkoon haave vaan...

Mutta, koittakaahan voida hyvin.

Hei vaan kaikille ! Ihailtavaa, miten jotkut jaksaa kommentoida viestejä, itselläni on niiiin huono muisti, etten ikinä muista nimimerkkejä, joille suoraan kommentoida, pitäisi varmaan alkaa kirjoitella paperille =)

Minulla myös sitä päänsärkyä oli jonkin aikaa sitten urakalla, nyt taas vähän helpottanut, uutena vaivana eilen alkoi jomottamaan suuhun, minulla on tuolla toisella puolella ikävä ientasku, joka aikaajoin ärtyy.. rasittavaa jomotusta!

Eilen oli ne festarit, ilma suosi kivasti, eli aurinkoista ja lämmintä, ihana oli isistuksia nurmella, ja kuunnella hyvää musiikkia, olin kotona yöllä puoli neljä, ja se onkin sitten kostautunut tänään, sillä olen ollut tosi väsynyt, ja vesisade ei sitä oloa paljon piristä, yöpaidassa olen siis edelleen! Lapsetkin kyselivät, miksi äiti on vielä yöpaidassa . . noh, huomenna sitten taas normaaliin rytmiin =)

Vauveli liikkuu kivasti, ja sisko eilen juuri sanoi, että luulisi mahan koon perusteella, että raskaus olisi jo paljon pidemmällä. mitähän tämä pullotus on sitten raskauden lopussa ? Perjantain ultraa jo jännäten odottelen, se tehdään Mikkelin sairaalalla, ja mietin, että kertovatko he sukupuolta sitä tietoa haluaville ? Jatkan tämän päivän laiskottelua, sadepäivän jatkoa kaikille !



mannerto rv 19 + 3

Muutama päivä mennyt touhutessa kotona kaikenlaista; ikkunanpesua, pihan ja terassin siivoilua ja sisustamista ym...Jotkut täällä puhuivat "lihaskivuista" tuolla alavatsalla. Mullakin samanlaista varsinkin kun on paljon nostellut tavaroita ja kyykistellyt jne.



Meidän perheessä tulee kyllä syksy olemaan vilinää, koska menin jossain ihme hormonihöyryissä varaamaan meille koiranpennun! Olemme miettineet sen hankkimista kyllä jo jonkin aikaa, mutta olin yrittänyt toppuutella itseäni, että vasta sitten kun tämä tuleva vauva on saatu kasvatettua parin vuoden ikään. No, nyt sopiva pentu kuitenkin oli tarjolla ja sen riskin nyt otamme, että rankkaa tulee olemaan. Meillä on lähisuvussa koiria, joten mitään ruusunpunaisia haavekuvia koiraperheen elämästä ei tosiaankaan ole. Todennäköisesti saadaan kuitenkin koiranpentu sisäsiistiksi ja ehkä jo jotain "käytöstapoja"opetettua syksyllä ennen kuin vauva sitten joulukuussa saapuu taloon.



Päänsärystä. Mulla ei tässä raskaudessa vielä onneksi ole päänsärkyä ollut ("kop kop"), mutta esim. edellisessä oli selkeitä migreenikohtauksia (vaikkei yleensä migreeniä olekaan). Tuli sellaisia outoja näköhäiriöitä ja piti mennä pimeään huoneeseen, jotta helpotti. Sen jälkeen yleensä tuli päänsärky, joka kyllä onneksi talttui panadonilla ja nukkumalla. Samoin esikoista odottaessa muistan, kun kerran tuli niin paha päänsärky, että mun piti lähteä keskellä yötä ensiapuun, koska pelkäsin, että kyseessä on jotain vakavaa. Mulla oli ollut korkeaa verenpainetta ja luulin, että nyt paineet olisivat ihan hurjat. Ei onneksi ollut vakavaa, mutta ilkeää kyllä oli. Sain määräyksenä ottaa 2 panadolia heti, kun särky antoi viitteitä itsestään. Yleensähän tärkeintä on saada särky taittumaan nimenomaan alkuvaiheessa, ettei pääsisi pahaksi äitymään. Tsemppiä sulle petite, toivottavasti särky olisi jo helpottanut. Ja mene ihmeessä lääkäriin, jos yhtään huolestuttaa.



Vauvan liikkeitä ei vielä paljon tunnu, joka päivä kuitenkin hentoja pieniä potkuja aina silloin tällöin. Silloin aina muistan, että ai niin tosiaan, meidän uusi pikkuinenhan se siellä!



Tällaisia tällä kertaa.



t. Menninkäinen rv 19 tasan

Hei !



Petite-te kyseli päänsärystä. Mähän kärsin aivan mega-luokan särystä silloin alkuraskaudesta ja siihen yhdistyi pahoinvointi. Mulla ei olo helpottunut kotikonstein (eli levolla ja Panadolilla). Mä sain ohjeeksi äitipolilta hakeutua ensiapuun ja siellä piti pyytää nestetiputus sekä Perfalcan nimistä lääketää suoraan suoneen tiputettuna. Tuo ko. lääke on Panadol-tyyppinen, mutta teho on parempi, kun laitetaan suoraan suoneen. Niinpä kävin itseasiassa kolme eri kertaa makoilemassa sairaalassa. Aina venytin viime tippaan sitä menoa ja yritin ensin sitkeillä kotona mahdoll. pitkään. Kertaakaan ei tarvinut jäädä osastolle yöksi. (Siitäkin on kokemusta esikoisen raskaudessa.) Eli riitti sellainen 5-7 tuntia tarkkailussa ja sinä aikana sain tuon lääkkeen ja keskimäärin litran nestettä suonensisäisesti. Sen jälkeen olo helpottui ja pärjäsin taas jonkin matkaa eteen päin.



Suosittelen lämpimästi miettimään tätä vaihtoehtoa enemmin kuin yrittää kärvistellä päivätolkulla kivun kanssa.



Juuso Petteri Rv 19+5

Aamulla oli vihdoinkin se kauan odotettu rakenneultra. Kaikki oli pikkuisella hyvin. Painoa oli 373g. Koko vastasi 5 päivää aikaisempaa, eli saattaapi enteillä taas suurehkoa vauvaa. Isukin puheet olivat tainneet mennä vauvalle perille, kun piti jalat ristissä koko ultrauksen ajan. Minä olisin halunnut tietää sukupuolen.. ;)



Nyt siivoushommiin..



t. Kapa 20+0

Minkä kokoinen sun edellinen vauva oli??



Tästä herääkin mieleen galluppi kysymystä mikä kaikkia varmaan kiinnostaa aina ja varsinkin jo kun pikkuhiljaa ylittelemme kaikki puoliväliä ja loppusuora sekä synnytys lähestyy=)



Millä viikoilla ja minkä kokoisina aiemmat lapset ovat syntyneet?



Entä miten sujui synnytys/synnytykset?



Mua ainakin on jo alkanut askarruttaa tuleva synnytys=)

Ainakaan kovin ajoissa ei saa syntyä sillä koirallemme odotetaan myös pentuja syyskuun alkuun ja niiden luovutus osuu marraskuun puoliväliin ja haluan pysyä koossa siihen asti ainakin että jokainen pentu on päässyt omaan kotiinsa=)Mutta tuskin sitä pelkoa on että liian ajoissa syntyy kun edellinenkin meni taas pidemmälle kuin aiemmat...



Mun lapset on syntyneet:



1. rv 38+6,vesien tihkutuksella alkoi.Synnytys kesti n.12h,ponnistusvaihe oli siitä noin 20min.Vauva painoi 3180g ja 49cm



2. rv 39+0,supistuksilla.synnytys kesti 18h ja ponnistusvaihe n 15 min.Vauva painoi 3680g ja 51c

Jatkuu...

3. rv 40+3 vesien tihkuttelulla ja supistuksilla.Synnytys kesti n 3h josta ponnistuskin vain 3min enää.Vauva painoi 4044g ja oli 49cm pitkä(oikeat naisen mitat,lyhyt ja pullukka=))



4. rv 40+3 käynnistettiin kun epäiltiin edellistä suurempaa.

Synnytys kesti 1,5 h ja ponnistus joitakin minuutteja.

Vauva oli kuitenkin pienempi kuin edellinen,painoa 3820g ja pituus 51cm



5. rv 39+0 käynnistettynä paljon lapsiveden takia(ja sitä muuten oli ihan hurjasti.Sf mitta mulla parhaimmillaan 40cm!!!!)

synnytys kesti 55min ja pari ponnistusta,Vauva painoi 3780g ja 51cm



6. taas käynnistettiin(onneksi niin koska vesi osoittautui vihreäksi,napanuora kahdesti kaulanympärillä,sydän äänet katsosivat synnytyksen aikanan jne...)rv 40+5

Synnytys kesti n 1h ja pari ponnistusta.

Vaavi painoi 3700g ja oli 50(?)cm pitkä.



Näin siis mulla=)

Piti hehkuttaa että hui,ultra mullakin jo 4:n päivän päästä!Huisin jännää!



Päänsärkykin hellitti yön aikana,kiitos kaikille vinkeistä!

Jos särky palaa taas yhtämittaisena otan ainakin nlaan yhteyttä.Oli nimittäin aika järkkyä potea 3 päivää yhtämittaista hedaria=/



Mutta nyt vilkutus,petite-te ja bebe nro 7 rv 20+2

Ulkona sataa, joten koneella jälleen. Neuvolaan koitin taas soitella iha tämän päänsäryn takia, sekä tuon palannen pahoinvoinnin. Onko teillä muilla ollu näin, että tuo pahoinvointi on helpottanu ja sit palannu myöhemmin takasin? Nyt on ollu taas tää aamu sellata, ettei mikään mee alas suusta:(



Tuota lääketuputusta olen miettiny tähän päänsärkyyn, mutta minnekkäs lapset siksi aikaa laittasin, ja niitähän nyt luonnollisesti ei mukaankaa voi ottaa. Nyt alkaa tuntua sille, etten muuta teekkään ku valita, mutta kun ei helpota niin ei.



Petite-te kyseli synnytyksistä. Mulla nuo kaikki on ollu suht nopeita.



1. syntyi rv 37+6. Käynistyi lapsivesien menolla. Vauva tuli niin vauhdilla, että hyvä kun kerkesimme sairaalaan. Kestoksi mitattiin 1h20 min. Ponnistusvaihe oli 3min. Vauva painoi 3340g, ja oli 49cm pitkä.



2. rv.42. Supistukset alkoivat melkein samantien. Synnytys kesti 1h22 min. Ponnistus 3min. Pituus 53cm ja paino 4390g.



3. käynistettiin 38+4 koska epäiltiin suurta kokoa. Synnytys kesti 45 min. Ponnistusvaihe 3min. Pituus 54cm ja paino 4500g.



4. rv. 40+0 lapsivedet menivät. Synnytys kesti 20 min. Eloonjäänyt pojista painoi 3850 ja oli 51cm pitkä.



Nyt on sitten jälleen nopean synnytyksen vaara.

Eli lähtö sairaalaan on heti kun alkaa supistukset tai vedet menee. Eniten pelottaa että olen yksin kotona lasten kaa, ja en kerkeä minneen.

Ajattelin mennäkkin juttelemaan tästä pelosta jonnekkin. Muuten on ihan suht levollinen mieli synnytyksen suhteen...ainaki toistaiseksi.



Mut, näi meni mulla. Nyt ei kun odottelemaan, että aika kuluu ja Joulukuu koittaa:)

Esikoinen oli syntyessään 53cm ja 4660g. Nelikiloista ennusti neuvolatäti, mutta oli aikamoinen yllätys, että tuli noinkin iso. Neitonen syntyi viikolla 39+1. En viitsi edes ajatella, minkäkokoinen olisi ollut, jos olisi mennyt yliaikaiseksi.. =)



Synnytys ei mulla ollut mikään "ihana" kokemus. Kesti n. 10h, alkoi hirmu kipeillä supistuksilla, lapsivedet meni n. 4h sairaalaan saapumisen jälkeen, ponnistusvaihe 27min. Epiduraalia lääkäri yritti laittaa kahteen kertaan, muttei tehonnut, ilokaasut oksensin. Aqua-rakkuloita kokeiltiin, niiden laitto sattui ihan saakelisti, mutta helpottivat selkäkipuja.. Kivulias oli synnytys, ja taas se on edessä..hui kamala! Silloin vannoin, etten ikinä halua kokea enää samanlaista kipua, mutta kummasti on unohtunut. Ehkäpä nyt käykin parempi tuuri kivunlievitysten kanssa, kun on eri synnytyssairaalakin.



t. Kapa 20+0

Naranja kyseli ultrasta. Ihan kunnallisessa sairaalassa kävin ultrassa ja siellä oli yllätyksekseni se 4D ultra!!

Vauva tosiaan istui tiukasti jalat ristissä, mutta kätilö kyllä sai sukupuolen selville virtsatiestä (me siis emme halunneet sukupuolta selville).

Emme onneksi tajunneet kuvasta mitään, kun sitä alapäätä katseltiin ;))



Minullakin on ekaa kertaa kovia päänsärkyjä, lähinnä yövuorojen aikaan. Pelkkä Panadol auttaa lieventämään, muttei poista kipua kokonaan. Olen menossa juttelemaan noista yövuoroista lääkärin kanssa.



Huomenna on neuvola ja painokin on lähtenyt nousuun. Veikkaisin sellaista paria kiloa lisäystä lähtöpainoon.



1. tyttö rv 39+0, 46cm, 2760g. Supparit 12h kotona, sairaalassa vielä 12h ja 1/2h ponnistus. Epiduraali ja helppo synnytys muuten.



2. tyttö rv 39+0, 49cm, 3000g. Supparit 18h kotona, sairaalassa vielä 8h, 10min ponnistus. Epiduraali ja helppo synnytys muuten.



Nyt en usko, että kiire tulee. Suppailee varmaan nytkin jo niin, että saan lapsille hoitajan paikalle.



Mutta huomisiin neuvolakuulumisiin!!



-fatmama rv 22-

Hei vaan kaikille!



Vieläkö pääsee mukaan...? Olen jo pitkään lueskellut tätä palstaa, mutta lahon pään vuoksi vasta tänään älysin, miten tänne saapi kirjoitettua jotain :)



Olen siis toista lasta odottava äiti kajaanista ja rv 20+0, ja tänään on iltapäivällä rakenneultra! Jänskättää, että näkyyköhän se sukupuoli, kun sen nyt tällä kertaa haluaisin tietää. Esikoisen aikaan asuin helsingissä, ja silloin kättärillä oli seinillä laput kissankokoisin kirjaimin, ettei sukupuolta selvitetä/kerrota.. liekö sama käytäntö enää?



Tärkeintä tietty on, että kaikki olisi kunnossa. Liikkeitä olen tuntenut muutaman viikon ajan, ja nyt viime viikon loppupuolelta pieniä potkujakin. Aika kova liikkumaan on ollut :)



Esikoiseni on siis tyttö, 4,5v. Hän syntyi rv 42+2, kolmen päivän käynnistelyn jälkeen jouduttiin kuitenki tekemään hätäsektio vauvan hapenpuutteen vuoksi. Korttiin merkitty synnytyksen kestoksi 8h30min ja ponnistusvaihe 15min. Sain epiduraalipuudutuksen synnytyksen käynnistyttyä. Ja taisinpa imutella ilokaasuakin :)



Tyttö oli 4045g ja 52,5cm pitkä. Hassua oli, että neuvolatäti sanoi koko ajan, että isokokoinen lapsi, ja loppuajasta puhui nelikiloisesta. Mut pari päivää ennen synnytystä tehtiin sairaalassa ultraus, jossa lapsi arvioitiin kolmekiloiseksi! Tähän perustuen lääkäri yritti saada tytön väen vängällä alateitse, kaksi kertaa imukupillakin yritti..



Aikaa onneksi on kulunut, eikä vielä ole ainakaan ruennut tämän uuden tulokkaan synnytys pelottamaan.



Hyviä vointeja kaikille!



t.Birtzu 20+0

Eli sisällä istutaan, ja mitäpä muutakaan tekemistä ku netissä surffailua! =)



Kapalle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista, Birtzulle tervetuloa mukaan ja ISO kiitos kaikille tsempanneille, sitä on tarvittu...



Omaanapaa sen verran, että täällä jytisee jo kunnon potkut! Välillä oikein säikäyttää ku beibi pukkaa oikein kunnolla vasempaan ylävatsaan heti kylkiluiden alle, tai potkii vasemmalle alas karvotuksen tienoille. Nämä on ihan selkeesti ne kaks paikkaa, missä liikkeet tuntuu.



Synnytyksistä:

Esikoinen (toistaiseksi siis se ainokainen) syntyi 40+1, koko 4220g 54cm, synnytys alkoi selkeillä suppareilla tasan 5min välein. 2h jaksoin niitä kotona kärvistellä, sit lähetiin laitokselle hakemaan apua kipuihin. Alotettiin aqva-rakkuloilla ja ilokaasulla ja siirryttiin vahvempiin sitä mukaa kun tuntui siltä. Epiduraalia en saanut, muttei haitannut, Spinaalipuudutus riitti, sain sen voimin nukuttua 1/2h ennen ponnisteluita. Synnytyksen kesto oli vajaa 9h, ponnistusvaiheen kestoa en muista ja se neuvolakortti on nyt pohjosessa, joten en pääse tarkistamaankaan...



Kantrimaria rv 21+0

Näin kolmannen kanssa näkyy odotus käynnistyvän vähän hitaasti, mutta hypätään joukkoon mukaan. Tai ainakin yritetään. La 21.12. ja kotipaikka Järvenpää. Sairaala vielä mietinnässä.

Tämä kolmonen on tosiaan tulossa seuraksi koulutietä aloittavalle tytölle -01 ja kohta nelivuotiaalle pojalle 05. Vuodenvaihteen lapsi oli edellinen ja sitä odotamme nyt tästäkin, vaikka ei sitä koskaan tiedä.

Minulla on siis kokemusta poika ja tyttöraskaudesta ja jos mahdollista, niin tämä on sitten kolmatta sukupuolta ? niin erilainen on raskaus taas kerran. Nyt mm. ekaa kertaa taistelin ihan oikeiden aamupahoinvointien kanssa. Nyt kaikki niiltä osin paremmalla puolella, joten katsotaan eteenpäin taas.

Viimeksi olen kirjoitellut näille sivuille ennen sivujen uudistumista, joten katsotaan, miten viestille käy ja lopetetaan näillä erin tähän.