Ystävä pyytää kylään, muttei laita ruokaa
Sinkkuystäväni pyytää minua kovasti kylään jonain viikonlopuna, mutta koska hän ei ruuanlaittotaitoinen, ei oikein huvita mennä. Joka kerran olen joko joutunut laittamaan meille ruokaa, käymään kaupassa jne. Siksi hän on ollut minun luonani paljon useammin, koska osaan hoitaa emännänvelvollisuuteni. Hän on muuten ihana ihminen, mutta auttamattoman epäkäytännöllinen. Hänen lähellään ei ole mitään ravintoloita, koska hän asuu ihan maalla. Miten kehtaisin sanoa, ettei minua huvita tulla, koska hän ei ole koskaan varautunut mitenkään tulooni. Hän alkaa availla pakastinta ja kaappeja ja voivottelemaan mitä sieltä nyt löytyisi. En halua mennä sellaiseen tilanteeseen, koska en voi mitään sisäiselle ärtymykselleni. Kerran otin mukaan eväät, joista hän söi puolet ja olin koko illan nälässä. Rahasta se ole kiinni, vaan ihan vaan epäkäytännöllisyydestä. Ideoita?
Kommentit (48)
Sanot ihan suoraan, että tulen kyllä, mutta käydään sitten heti perjantaina yhdessä kaupassa, mietitään vielä, että mitä halutaan syödä ja palataan sitten lähempänä ostoslistan pariin!
Vaikka hän olisi uusavuton, masentunut tai mitä lie, varmasti voit sanoa kaverillesi suoraan, että tehdään yhdessä, jos et yksin osaa, sä mielelläsi opetat helppoja ruokia.
Ja siis mun mielestä emännällä ja isännällä on velvollisuus kestitä luokseen tulevia vieraita, ellei muusta sovita. Meillä käy todella paljon yövieraita, ja mä mietin valmiiksi ja tarjoan kaikki ateriat ja otan huomioon vieraiden ruokavaliot. Toki usein tehdään vieraiden kanssa yhdessä ruokaa, mutta kyllä koen, että velvollisuuteni emäntänä on kestitä ja tarjota lakanat, pyyhkeet ja muut - jos syystä tai toisesta tämä ei ole mahdollista, kerron vieraalle selväsanaisesti etukäteen, että tuokaa ruokaa, pyyhkeitä ja lakanoita.
22
Vierailija kirjoitti:
Joskus se vaan menee noin. Itse hyväksyn tämän omassa ystävyyssuhteessani, koska ensinnäkään mulla ei ole onneksi rahasta pulaa ja nautin ruoan laittamisesta. Joten eipä tuo ole suuri uhraus minulta että hoidan ne ruoat, joita ystäväni ei kerta kaikkiaan osaa laittaa eikä ole kiinnostunut laittamaan. Yksin ollessaan hän syö vain mikroaterioita ja voileipiä, ei mitään muuta.
Juuri näin on meilläkin ollut. Minua vain haluttaisi kerrankin astua itse valmiiseen pöytään. Vaikka kaupan maksalaatikkoa syömään, mutta ettei minun tarvitsisi häärätä marttana. Muuttaisin myös itseäni jos voisin, ettei tämä asia häiritsisi, mutta se häiritsee ja huomaan siellä häärätessäni ja järjestellessäni koko tarjoilupuolta olevani kiukun vallassa. Siksi olenkin kutsunut ystävääni paljon useammin luokseni, kun tapaamista suunnittelemme, koska silloin olen aina emännän roolissa ja tietenkin laitan kaiken mielelläni omassa kodissani. ap
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mun mielestä emännällä ja isännällä on velvollisuus kestitä luokseen tulevia vieraita, ellei muusta sovita. Meillä käy todella paljon yövieraita, ja mä mietin valmiiksi ja tarjoan kaikki ateriat ja otan huomioon vieraiden ruokavaliot. Toki usein tehdään vieraiden kanssa yhdessä ruokaa, mutta kyllä koen, että velvollisuuteni emäntänä on kestitä ja tarjota lakanat, pyyhkeet ja muut - jos syystä tai toisesta tämä ei ole mahdollista, kerron vieraalle selväsanaisesti etukäteen, että tuokaa ruokaa, pyyhkeitä ja lakanoita.
22
Nämä viestien numerot menevät välillä sekaisin: olin siis kirjoittaja nro 21
Eikö ystävällä itsellä ole näläntunnetta vai eikö ole rahaa syödä? Onko hän muuten ihan normaali ihminen? Jotenkin aivan käsittämätöntä tuollainen kylään kutsuminen ilman tarjottavia.
Vaikka olisi kuinka hyvä ystävä niin ollaan kohteliaita ja emännöidään eikä laiteta ystäviä tekemään hommia. Yhdessä toki voi tehdä, mutta kylässä ollaan kuten kylässä eikä toimita emäntänä.
Sano että tulet ja voit vaikka kokatakin, mutta anna ystävällesi kauppalista siitä, mitä pitää olla valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ystävällä itsellä ole näläntunnetta vai eikö ole rahaa syödä? Onko hän muuten ihan normaali ihminen? Jotenkin aivan käsittämätöntä tuollainen kylään kutsuminen ilman tarjottavia.
Vaikka olisi kuinka hyvä ystävä niin ollaan kohteliaita ja emännöidään eikä laiteta ystäviä tekemään hommia. Yhdessä toki voi tehdä, mutta kylässä ollaan kuten kylässä eikä toimita emäntänä.
No hän syö suklaata ja keksejä, chipsejä jne. minun siellä ollessani. Odottaa tavallaan minun siirtoani. Joskus kun suoraan kysyn, että millos meillä on ruoka, hän alkaa availla kaappeja ja voivotella. Yhdessä laittaminen ei tule kyseeseen, koska siihen hän sanoo, että "sä olet niin paljon taitavampi että laita sinä, olisin vain tiellä."
Olen ratkaissut asian niin, että tapaamme minun luonani, mutta nyt kun hän taas kutsuu luokseen, olen miettinyt, miten ihmeessä toimia. ap
Me on tehty erään ystäväni kanssa niin, että hänen ei tarvitse laittaa ruokaa, vaan on tyyliin laitettu ranskalaisia ja kalapuikkoja uuniin. Kyllä niitäkin nälkäänsä silloin tällöin syö.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ongelmallista. Erittäin ongelmallista se on, kun on pienten lasten kanssa matkassa. Mulla on hyvä ystävä, joka kyllä osaa laittaa ruokaa, ja tosi hyvää, mutta heidän perheessään ruoka-ajat on tosi epäsäännölliset. Yksi toinen ystävä, joka käy pitkän matkan päästä usein meillä, mutta myös tämän toisen ystävämme luona, sanoo aina, että sinne on niin hankala mennä, kun ruokaa laitetaan liian myöhään. Kerran tehtiin niinkin, että tämä pitkän matkan päästä tuleva ystävä tuli ensin meille, ja sitten, kun hän lähti tämän toisen ystävän luo, mä tein ison satsin ruokaa valmiiksi mukaan :)
Mulla on kans tällainen ystävä. Usein soittelen jo matkalta, että käydäänkö lasten kans syömässä ennen saapumista vai mitenkäs teillä oli ne ruoka-ajat... Heillä lapsuudenkodissaankin oli ihan sama meininki, joten tähän osaa jo varautua. Lapset tykkää, kun mennään "Huvikumpuun", jossa hevonen on kuitenkin aitauksessa, ei kuistilla. ;)
Jospa seuraavaksi ehdotat, että sovitte, ostatte ja teette yhdessä ruokaa. Kun selkeesti osaat, mikset voi auttaa kaveriasi. Tehtäisi myös hänen pakastimeensa valmiiksi ruoka-annoksia, että pärjää pidemmälle kotiruualla.
Vierailija kirjoitti:
Jospa seuraavaksi ehdotat, että sovitte, ostatte ja teette yhdessä ruokaa. Kun selkeesti osaat, mikset voi auttaa kaveriasi. Tehtäisi myös hänen pakastimeensa valmiiksi ruoka-annoksia, että pärjää pidemmälle kotiruualla.
MInusta on aika hullu vastaus, kun ap kutsuu ystäväänsä luokseen viikonlopuiksi enemmän jo nyt. Kun hän menee vuorostaan ystävälleen, hänen pitäisi sielläkin ostaa ja laittaa ruuat, suunnitella koko tarjoilu ja toteuttaa se vieraassa keittiössä.... vain siksi, että ystävä heittäytyy avuttomaksi.
Sano vaan suoraan, että tuut kyllä mut vaan jos siellä on jotain ruokaa tarjolla. Ei toi edes ole lainkaan epäkohteliasta verrattuna siihen, että kutsuu vieraan kylään ja odottaa vieraan tekevän ruuat ja käyvän kaupassa. Että varautuisi etukäteen siihen että tuut ja voit tietty kohteliaasti tarjoutua tuomaan _jotain_ (et koko viikonlopun ruokia)... Onhan toi nyt surullista ja omituista ettei yhtää vaivaudu opettelee vaan oikeestikko se itekkin elää jollain suklaalla? :(
Meillä on tuttavaperhe joka kutsuu kylään (matka 200km) ja tarjoavat vain kahvit ja jotain kaupan pullaa. Siinä kaikki, Kun käyvät meillä niin tarjoamme aina ruuat yms. En tiedä mikä heitä vaivaa rouva on oikein keittiöalan ammattilainen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ystävällä itsellä ole näläntunnetta vai eikö ole rahaa syödä? Onko hän muuten ihan normaali ihminen? Jotenkin aivan käsittämätöntä tuollainen kylään kutsuminen ilman tarjottavia.
Vaikka olisi kuinka hyvä ystävä niin ollaan kohteliaita ja emännöidään eikä laiteta ystäviä tekemään hommia. Yhdessä toki voi tehdä, mutta kylässä ollaan kuten kylässä eikä toimita emäntänä.
No hän syö suklaata ja keksejä, chipsejä jne. minun siellä ollessani. Odottaa tavallaan minun siirtoani. Joskus kun suoraan kysyn, että millos meillä on ruoka, hän alkaa availla kaappeja ja voivotella. Yhdessä laittaminen ei tule kyseeseen, koska siihen hän sanoo, että "sä olet niin paljon taitavampi että laita sinä, olisin vain tiellä."
Olen ratkaissut asian niin, että tapaamme minun luonani, mutta nyt kun hän taas kutsuu luokseen, olen miettinyt, miten ihmeessä toimia. ap
Siis oikeasti mussuttelee omia herkkuja?! Laittaako niitä mitenkään tarjolle sinulle, keittääkö kahvia? Siis nyt menee yli ymmärryksen jos vain omiaan syö eikä tarjolle laita.
Voihan uusavuttomuus oikeesti jos ei osaa edes googlata jotain yksinkertaisia ruokaohjeita. Onko kyse vaan saamattomuudesta vai onko ystäväsi masentunut?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuttavaperhe joka kutsuu kylään (matka 200km) ja tarjoavat vain kahvit ja jotain kaupan pullaa. Siinä kaikki, Kun käyvät meillä niin tarjoamme aina ruuat yms. En tiedä mikä heitä vaivaa rouva on oikein keittiöalan ammattilainen...
Mun kylässäkäyminen kyllä loppuisi, ajatte 200km ja saatte vain kahvit? ei hyvää päivää.
Kiitos vastauksista. Minulle on kyllä paljon helpompaa ja mukavampaa ottaa hänet vastaan kodissani, tarjota ruuat ja kivan ohjelman viikonlopuksi. Ei huvita matkustaa 200 km vain joutuakseni tekemään siellä hänen kodissaan saman. Joten taidan jatkossakin tarjota viikonloppua luonani ja hänen matkarahan- ja vaivan kustannuksella tarjoan sitten vastineeksi hyvät ateriat ja usein muutakin ohjelmaa. ap
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti mussuttelee omia herkkuja?! Laittaako niitä mitenkään tarjolle sinulle, keittääkö kahvia? Siis nyt menee yli ymmärryksen jos vain omiaan syö eikä tarjolle laita.
Toki hän laittaa suklaata, keksejä ja chipsejä tarjolle. En vain voi syödä sellaista paljoa. ap
Vierailija kirjoitti:
Voihan uusavuttomuus oikeesti jos ei osaa edes googlata jotain yksinkertaisia ruokaohjeita. Onko kyse vaan saamattomuudesta vai onko ystäväsi masentunut?
Kaikki ei osaa lukea reseptejä, ettei siitä reseptin yksinkertaisuudesta ole apua, jos kokki on.
Tuo on ongelmallista. Erittäin ongelmallista se on, kun on pienten lasten kanssa matkassa. Mulla on hyvä ystävä, joka kyllä osaa laittaa ruokaa, ja tosi hyvää, mutta heidän perheessään ruoka-ajat on tosi epäsäännölliset. Yksi toinen ystävä, joka käy pitkän matkan päästä usein meillä, mutta myös tämän toisen ystävämme luona, sanoo aina, että sinne on niin hankala mennä, kun ruokaa laitetaan liian myöhään. Kerran tehtiin niinkin, että tämä pitkän matkan päästä tuleva ystävä tuli ensin meille, ja sitten, kun hän lähti tämän toisen ystävän luo, mä tein ison satsin ruokaa valmiiksi mukaan :)