Välillä tämä Wilman käyttö menee ihan älyttömyyksiin

Wilma-järjestelmä kuulostaa ihanalta. Ehkä ope olisi kiinnittänyt huomiota minunkin ongelmiini, jos tuollainen olisi ollut jo silloin kun mä olin koulussa.

Siellä viestitoiminnoissa on "seuraa lukeneita", jolla voit itse tarkistaa, onko opettaja avannut viestin. Minulle kerran yksi huoltaja sanoi, ettei ole kuullutkaan eräästä asiasta, mutta en siinä viitsinyt sanoa, että minä pystyn näkemään, onko hän avannut viestin vai ei. Voihan tietysti olla, että hän oli avannut ja poistanut viestini Wilmasta ja saman tien mielestänsäkin.

Olen törmännyt siihen, että jotkut huoltajat eivät lainkaan seuraa Wilmaa, vaikka heillä on tunnukset ja ovat ilmoittaneet käyttävänsä Wilmaa. Kun on laittanut pari viikkoa päivittäin muistutuksen ja lopulta viestin suoraan huoltajalle eikä mitään tapahdu, pitää erikseen ruveta kirjoittamaan sähköpostia ja toivoa, että se menee lopultakin perille. Onhan sitten vielä puhelin ja kirjeposti viimeisinä keinoina (ennen sossua).

Minulle Wilma on muistikirja. Ennen nuo asiat olivat omassa vihossani, nyt lakisääteisesti kaikki on myös vanhempien nähtävillä. Onhan siellä Wilmassa mahdollisuus ruksata merkinnät niin, että ne eivät näy vanhemmille vaan pelkästään koulun henkilökunnalle, mutta en näe mitään syytä, miksi vanhemmat eivät saisi tietää, mitä heidän lapsestaan merkitsen ylös itselleni muistiin todistuksen kirjoittamista varten. Minulla on oppilaita 130, joten en muista kaikkea ulkoa, ja jos vanhemmat haluavat tietää, mille perustan esim. käytösnumeron, ei auta sanoa, että on vaan sellainen fiilis ja muistikuva, että kyseinen kersa on käyttäytynyt aika huonosti tässä kevään mittaan.

Meillä tiedot nollautuvat kesäloman aikana (muut paitsi tukiasiat).

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleeni merkintäsysteemi omalta kouluajalta oppikoulusta. Jos oli unohtanut vihkon tai kirjan kotiin tai jos oli tehtävät tekemättä, sai "ruksin" (=opettajan nimikirjaimet) luokan päiväkirjan takaosassa olevaan listaan. Viidestä ruksista tuli jälki-istuntoa. Aluksi sitä ilmoitti "syntinsä" heti tunnin alussa, mutta Siperia opetti. Vasta jos tarvittiin vihkoa tai kirjaa tai jos ehdittiin tarkastaa tehtävät, ilmoitettiin rike ja yritettiin esittää viattomattoman hämmästynyttä, että mitenkäs se nyt noin olikaan unohtunut... Kyllähän kokenut opettaja osasi tulkita taktikoinnin, vaikka me hölmöt muuta kuvittelimmekin.   

Sitä ne oppilaat vieläkin tekevät, siis ilmoittavat tunnollisesti heti, jos on kirja kotona tai tehtävä tekemättä. Minä sitten siihen sanon aina että jaajaa ja voivoi sentään. Jos en kierrä katsomassa läksyjä, saa olla ihan hipihiljaa laiskuudestaan. Kierrän vain silloin, kun on jokin uusi asia ja haluan varmistua, että on yritetty edes harjoitella sitä. Samoin ei haittaa lainkaan, jos on työkirja kotona, jos sitä ei sillä tunnilla tarvita.

Ei meidän 8-v. edes tajua mikä on wilma. Ilmoitti vaan että open mukaan jollekin vilmallekin kerrottiin että olivat myöhässä koulusta kaverin kanssa kun olivat unohtuneet lätäkköön pomppimaan. Ei ollut stressaantuneen oloinen vaikka toruinkin. Olisi vaikeaa kuvitella vaikka lapseni tajuaisikin ko. järjestelmän niin ei sitä pelkäisi. AP:n pitäisi ehkä näyttää wilma lapselleen, lukea sieltä tuo pelottava merkintä ja sanoa ettei muutama läksyjen tekemättömyys haittaa mitään etenkin kun yritti parhaansa. Relaa AP.

Olen ala-asteen opettaja ja minulle Wilmalla on lähinnä kaksi tarkoitusta. 1. Omat muistiinpanot oppilaan opiskelusta arviointia varten. 2. Apuväline, jolla voi tukea ja auttaa kotien kasvatustehtävää. Minusta vanhemman kuuluu puuttua siihen, jos lapsella unohtuvat kirjat kotiin jatkuvasti tai läksyt ovat usein tekemättä tai käytös on huonoa. Siksi laitan merkinnät Wilmaan, jotta vanhemmat näkevät nämä asiat Wilmasta ja puuttuvat niihin, koska ne ovat asioita, joihin pystyy kotona puuttumaan tehokkaasti. Muutama merkintä ei haittaa mitään eikä niistä pidä tehdä isoa numeroa. Ne ovat lähinnä rutiinia.  

Wilmalla pelottelu on väärin enkä itse sitä tee, mutta kun on näitä tapauksia, jotka vänkyttävät vastaan ja käyttäytyvät todella röyhkeästi/huonosti. Tällaisten kohdalla saatan joskus hyvin harvoin mainita, että nyt täytyy laittaa tieto tästä käytöksestä kotiin. Aiemmin viestiketjussa joku väitti lapsen merkintöjen paljastuneen vääriksi tai syyttä tulleiksi. Vaikea uskoa! Jostain syystä nykyajan vanhemmat uskovat yllättävän usein lapsen sanaa silloin kun vastassa on opettajan sana. Minulla ei ole mitään syytä valehdella lapsen käytöksestä, mutta lapsella usein on syytä valehdella käytöksestään esim. välttääkseen rangaistuksen. Silti jatkuvasti törmään näihin tilanteisiin, joissa vanhempi uskoo, kun lapsi kirkkain silmin vannoo että "en töninyt ketään/en lyönyt ketään", vaikka minä olisin nähnyt tilanteen selvästi puolen metrin päästä. Ja kun lapsi oppii, että kotona uskotaan aina häntä, asenneongelma onkin valmis. 

Wilmamerkinnät eivät ole rangaistuksia,  opettajalla on velvollisuus merkitä tietyt asiat (mm. poissaolot, läksyt tekemättä, tavarat kotona) wilmaan. Wilma on sekä reissuvihko että opettajan päiväkirja. Wilman kautta tulee vanhemmille tieto nopeasti, jos läksyjä on tekemättä (itse ainakin haluan vanhempana tietää, jos lapsellani on jäänyt läksyjä tekemättä), samalla se toimii myös muistikirjana, josta opettaja voi seurata merkintöjä (jos jollakin on niitä enemmän, ryhdytään toimenpiteisin); samoin koulukuraattori seuraa merkintojä.

Tottakai läksyt kysytään luokkakavereilta, se on sitä vastuun ottamista omasta koulunkäynnistä. Ei kai kukaan nyt oikeasti laita erikseen opelle viestiä, että ilmoitatko läksyt kiitos???

Vierailija kirjoitti:

Olen ala-asteen opettaja ja minulle Wilmalla on lähinnä kaksi tarkoitusta. 1. Omat muistiinpanot oppilaan opiskelusta arviointia varten. 2. Apuväline, jolla voi tukea ja auttaa kotien kasvatustehtävää. Minusta vanhemman kuuluu puuttua siihen, jos lapsella unohtuvat kirjat kotiin jatkuvasti tai läksyt ovat usein tekemättä tai käytös on huonoa. Siksi laitan merkinnät Wilmaan, jotta vanhemmat näkevät nämä asiat Wilmasta ja puuttuvat niihin, koska ne ovat asioita, joihin pystyy kotona puuttumaan tehokkaasti. Muutama merkintä ei haittaa mitään eikä niistä pidä tehdä isoa numeroa. Ne ovat lähinnä rutiinia.  

Wilmalla pelottelu on väärin enkä itse sitä tee, mutta kun on näitä tapauksia, jotka vänkyttävät vastaan ja käyttäytyvät todella röyhkeästi/huonosti. Tällaisten kohdalla saatan joskus hyvin harvoin mainita, että nyt täytyy laittaa tieto tästä käytöksestä kotiin. Aiemmin viestiketjussa joku väitti lapsen merkintöjen paljastuneen vääriksi tai syyttä tulleiksi. Vaikea uskoa! Jostain syystä nykyajan vanhemmat uskovat yllättävän usein lapsen sanaa silloin kun vastassa on opettajan sana. Minulla ei ole mitään syytä valehdella lapsen käytöksestä, mutta lapsella usein on syytä valehdella käytöksestään esim. välttääkseen rangaistuksen. Silti jatkuvasti törmään näihin tilanteisiin, joissa vanhempi uskoo, kun lapsi kirkkain silmin vannoo että "en töninyt ketään/en lyönyt ketään", vaikka minä olisin nähnyt tilanteen selvästi puolen metrin päästä. Ja kun lapsi oppii, että kotona uskotaan aina häntä, asenneongelma onkin valmis. 

Minulla on kokemusta että lastani syytettiin tapahtumasta jota ei ollut tehnyt. Vaadin selvittelyn koululle ja sielläpä selvisi asioiden oikea tila. Onneksi kuuntelin lastani enkä kaiken tietävää ja aina oikeassa olevaa opettajaa.

Vierailija kirjoitti:

Wilmamerkinnät eivät ole rangaistuksia,  opettajalla on velvollisuus merkitä tietyt asiat (mm. poissaolot, läksyt tekemättä, tavarat kotona) wilmaan. Wilma on sekä reissuvihko että opettajan päiväkirja. Wilman kautta tulee vanhemmille tieto nopeasti, jos läksyjä on tekemättä (itse ainakin haluan vanhempana tietää, jos lapsellani on jäänyt läksyjä tekemättä), samalla se toimii myös muistikirjana, josta opettaja voi seurata merkintöjä (jos jollakin on niitä enemmän, ryhdytään toimenpiteisin); samoin koulukuraattori seuraa merkintojä.

Tottakai läksyt kysytään luokkakavereilta, se on sitä vastuun ottamista omasta koulunkäynnistä. Ei kai kukaan nyt oikeasti laita erikseen opelle viestiä, että ilmoitatko läksyt kiitos???

No miten sä ratkaiset sen mistä joku kirjoiti ettei tiedä luokkakavereiden yhteystietoja. Mistä silloin saa tietää läksyt jos ope ei nitä kerro?

Vierailija kirjoitti:

Ei meidän 8-v. edes tajua mikä on wilma. Ilmoitti vaan että open mukaan jollekin vilmallekin kerrottiin että olivat myöhässä koulusta kaverin kanssa kun olivat unohtuneet lätäkköön pomppimaan. Ei ollut stressaantuneen oloinen vaikka toruinkin. Olisi vaikeaa kuvitella vaikka lapseni tajuaisikin ko. järjestelmän niin ei sitä pelkäisi. AP:n pitäisi ehkä näyttää wilma lapselleen, lukea sieltä tuo pelottava merkintä ja sanoa ettei muutama läksyjen tekemättömyys haittaa mitään etenkin kun yritti parhaansa. Relaa AP.

Suloinen. 🤗

Alakoululaisilla, ainakaan pienimmillä, ei ole omia wilmatunnuksia, joten he eivät merkintöjä näe. Joten on ihan 100% vanhemman ansioita, jos 8 v merkinnästä masentuu. Merkintä on opettajan velvollisuus, ja vanhemmilla on aivot, joiden avulla voi päättää, missä vaiheessa huolellisuudesta kannattaa käydä kotona keskustelua. Itse en yksittäisestä merkinnästä sano lapsille mitään. Jos alkaa tulla tapa, puutun. Jos merkintöjä ei olisi, en tiedä, milloin unohtelusta alkaa tulla tapa.

Käykö lapsesi ap koulua elämää vai opettajaansa varten? Jos elämää, niin anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tuollaiset merkinnät. Tuskin se opettaja niitä pahuuttaan laittaa sinne ja ehkä hän uhkailee luokassa niitä villeimpiä wilmamerkinnöillä, eikä tajua, että herkimmät ja tunnollisimmat ottaa ne kauhuissaan.

Mulle äitinä wilma on vain työkalu, kun asioita kerran ilmoitetaan sen kautta niin täytyy ottaa se sellaisena kiin se on, enkä minä usko että wilmalla on tarkoitus rangaista ketään. Jos ope luulee niin laitellessaan sinne aivastusmerkintöjä, niin pitäkööt oman kivansa sitten :D

Vierailija kirjoitti:

Käykö lapsesi ap koulua elämää vai opettajaansa varten? Jos elämää, niin anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tuollaiset merkinnät. Tuskin se opettaja niitä pahuuttaan laittaa sinne ja ehkä hän uhkailee luokassa niitä villeimpiä wilmamerkinnöillä, eikä tajua, että herkimmät ja tunnollisimmat ottaa ne kauhuissaan.

Mulle äitinä wilma on vain työkalu, kun asioita kerran ilmoitetaan sen kautta niin täytyy ottaa se sellaisena kiin se on, enkä minä usko että wilmalla on tarkoitus rangaista ketään. Jos ope luulee niin laitellessaan sinne aivastusmerkintöjä, niin pitäkööt oman kivansa sitten :D

Ei vaan aivan päinvastoin. Jos lapsesi käy koulua elämää varten, hänen kannattaa ottaa opikseen siitä, missä nyt on mennyt vikaan. Ne asiat, joista merkintöjä tulee, ovat tärkeitä myös aikuisena työelämässä. Myöhästellä ei saa, tavaroiden pitää olla mukana ja työtehtävät täytyy tehdä asiallisesti. Muita ei saa häiritä vaan pitää aina yrittää parhaansa, jotta sekä oma että muiden työ edistyisi hyvin.

asrgasgasd kirjoitti:

Wilma on ihan syvältä. Koko ajan puhelin piippaa aivan turhia Wilma-viestejä. Suurin osa yleisiä, jotka eivät koske edes millään tavalla omaa lastani. Ja jos joskus jotain palautetta tulee, ovat ne tasoa, jotka ennen kyllä koulun sisällä opettajan ja oppilaan välillä hoidettiin. Tulee ihan olo, että nuoret opettajat ovat kasvaneet some-maailmassa ja heistä on ok raportoida joka himputin asia vanhemmille Wilman kautta. Minulle viestit ovat vähentyneet, kun menin laittamaan kerran suutuksissani sen verran kiukkuisen viestin opettajalle. Mutta vaimo niitä saa edelleen koko ajan.

Poikani oli kova unohtelija ja olin hermoraunio, kun s-posteja wilmamerkinnöistä tuli jopa monta päivässä.

Ratkaisu: Wilma asetuksista kootut merkinnät. Tulee vain yksi viesti

Lisäksi aloin ottaa asian kevyemmin. Unohduksetkin väheni

Itse opena merkkaan poissaolot, räikeät myöhästymiset, läksyjen tekemättä jättämisen ja tavaroiden puuttumisen tasapuolisesti. Harvoin jaksan mistään muusta merkkailla, ellei sitten ole oikeasti kunnolla häirinnyt tunnilla tai yllättänyt erityisen positiivisesti. Jokaisesta pikkuasiasta raportoiminen on minustakin ihan naurettavaa.