Lue keskustelun säännöt.
Miksi teini-ikäinen tyttäreni jätetään jatkuvasti ulkopuolelle?
12.04.2016 |
Kyseessä 13-vuotias tyttö, iloinen ja reipas tapaus. Koulussa hänellä on aika kavereita, myös vapaa-ajalla tapaa heitä. Oleilevat usein meillä ja heillä tuntuu olevan tosi hauskaa yhdessä, että kiusaamisesta tuskin on kyse. Olen kavereiden kanssa jutellutkin aika paljon, iloisia ja reippaita, ystävällisiä. Kuitenkaan tyttöä ei ole kutsuttu kertaakaan kavereiden synttäreille, halloweenjuhliin, ystävänpäivänjuhliin tai uudenvuodenviettoon, vaikka muut ovatkin niitä viettäneet illanistujaistyyliin toistensa luona. Ajattelin, että kyse on siitä että emme ole ehtineet vielä itse järjestää mitään suurempia "juhlia", mutta kun koetimme järjestää uudenvuodenjuhlia, kaikki olivat kiireisiä. Kouluun palatessa olivat kuitenkin jutelleet, että olipa kivat juhlat ja näyttäneet tytölleni kuviakin. :(
Tuntuu niin pahalta, kun oma lapsi jää ainoana ulos hauskanpidosta. Olen koettanut haalia hänen kavereitaan meille leffailtaan ja yökylään, ovat kyllä usein tulleetkin, mutta jos ovat keskenään sopineet vastaavaa niin eivät tule, vaikka kaikki on varmasti kutsuttu. Mikä avuksi? Kiusallinen aihe ottaa esillekään.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Tyttö on siis itse ottanut asian puheeksi, itkeskellyt sitä jo jonkin aikaa, kun koskaan ei oikein kutsuta juhliin. Itse en olisi asiaa edes hoksannut, kun on usein kavereiden kanssa menossa. Kaverit ovat kyllä sellaisia ihan fiksuja tyyppejä, päällisin puolin ystävällisiä ja mukavia. Itsestä tuntuu että jos juttelisin jollekin heistä, se pahentaisi tilannetta - tyttöjen olisi tosi helppo kieroilla ja naureskella asialle selän takana, jos eivät jo nyt tee niin. Oma tyttöni on itsessään vähän ujo ja hiljainen tällaisten asioiden suhteen.
- Ap
Tämä monimutkaistaa asioita. Itse olen todella introvertti ja halusin aktiivisesti vältellä kaikkia menoja nuorena. Kaverit tottuivat siihen pian eivätkä enää pyytäneet mukaan, vaikka oltiin oikein hyviä kavereita muuten. Sitten joskus kun kysyin voinko osallistua, vastaus oli että tottakai. Ulkopuolisille tilanne varmaan näyttäytyi sille, että olisin ollut syrjitty, vaikka tosiasiassa olin varsin tyytyväinen tilanteeseen.
Jos tyttäresi kuitenkin itse suree asiaa, ei se välttämättä ole ihan yksioikoinen. Sanoisin kuitenkin, että ei siinä auta kuin tyttäresi ottaa asia puheeksi kavereidensa kanssa. Sillähän se selviää onko motiivi tilanteen takana ilkeä vai viaton väärinymmärrys. Usein varsinkin teini-iässä asioissa nähdään enemmän merkityksiä kuin mistä niissä oikeasti on kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttöä kuitenkin kutsutaan ulos potkimaan palloa, kaupungille, shoppailemaan, kylään, kirjastoon yms, muttei koskaan kaveriporukan illanistujaisiin. Voiko oikeasti homma olla niin kieroa, että esitetään kaveria kaiket päivät ja murskataan ihan täysin, kun sopiva tilanne iskee?
- Ap
En tiedä tähän eksaktia vastausta, mutta yhtä vaihtoehtoa osaan ehdottaa: voiko olla, että tyttäresi on murrosiässä (en nyt tarkoita oikeastaan fyysistä) vähän vielä toistaiseksi niitä kaverityttöjä jäljessä?
Tiedän lähipiiristä yhden nuoren, jolla kuvio meni juuri seitsemännen ja kahdeksannen luokan aikaan vähän kuvailemallasi tavalla. Nuori oli kyllä ihan suosittu kaveri, kun muut olivat lähdössä urheilemaan, kauppoihin tms., mutta juuri nuo illanvietot... :( Muita kiinnosti jo vähän enemmän pojat (tai tytöt, mistä minä tiedän) ja tämä minun tuntema nuori ei vielä ollut yhtään sellaisessa vaiheessa -joku taajuus oli hetken aikaa eri, eikä häntä sitten kutsuttu tietynlaisiin juttuihin mukaan.
Toi on jotenkin niin herkkä ikävaihe! Se menee toki ohi, mutta sinun tukeasi tarvitaan.
Kyselette koko ajan samoja juttuja. Johan täällä on sanottu sata kertaa, että lapsella on whatsapp ja insta, on yrittänyt kutsua muita luokseen yms.
Ihmissuhteet ovat monimutkaisia ja tyttäresi joutuu itse luomaan kaverisuhteensa. Ei kai se vielä ole kiusaamista, että nämä tytöt eivät ole tyttäresi bestiksiä? Kaveeraavat silloin tällöin, mutta syvempää ystävyyttä ei ole syntynyt. Aika harva aikuinenkaan pyytää koko työpaikan tiimiä vappujuhliinsa. Sinne vappujuhliin tulee ystävät.
Entäpä kateus , olisiko tyttärelläsi jotakin mitä toiset kadehtii. Ulkonäkö ,vaatteet ,koulumenestys, pojat pitävät .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luuletko tosissasi että on helppoa kysyä että miksi kiusaatte minua?
Helppoa se ei varmasti ole, mutta monessa tilanteessa paras ratkaisu. Itse syyllistyin kaksi kertaa kiusaamiseen sitä tajuamatta (asia selvisi juuri noin) ja kerran olin vastaavassa tilanteessa ns. kiusattu osapuoli kun jouduin jatkuvien vitsien kohteeksi. Asia selvisi kun nostin kissan pöydällä ja piikittely loppui. Joskus kiusaaminen on motiiveiltaan vähän viattomampaa. Tässä tapauksessa kun kaverisuhdetta kuitenkin ylläpidetään, voisi kuvitella kyseessä olevan sellaisen version.
Minusta kyse ei ole lainkaan siitä, että vain tytöt tai nuoret naiset käyttäytyisivät tällä tavalla. Kyllä minuakin korpesi nuorempana se kuinka kaksi kaveriani rupesi tekemään aivan älyttömän paljon salaa asioita keskenään. Jos jatkuvasti tekee noin, niin onhan se selvä viesti että tietoisesti ei haluta jotakuta johonkin seuraan. Pienillä paikkakunnilla nämä ovat sikäli ikäviä asioita, että ihmisiä on vähän per harrastus per koululuokka per ikäluokka per sukupuoli ja niin edelleen.. Eli sanonta "etsi uusia ja vilpittömämpiä kavereita" on helpommin sanottu kuin tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeestiko KAIKKI muut kutsutaan aina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohdin samaa oman eskari-ikäiseni kohdalla. Tyttö on todella kiltti ja reilu kaveri kaikille, aina kun hänellä on kaveri kylässä keksivät he vaikka mitä hauskaa tekemistä, ollaan järjestetty kivoja juhlia joista vieraat ovat eskarissa puhuneet vielä viikkoja niiden jälkeen, mutta synttärikutsuja ei vaan tule, kukaan ei oma-aloitteisesti pyydä tyttöä mihinkään, harrastuksista ei ole onnistunut kavereita saamaan.. sydän särkyy kun tota vierestä seuraa.
Voi, ompas surullista ja kylmää.
Itsellenikin kävi ylä-asteella, kun meitä oli kolme tyttöä, niin nuo kaksi alkoi savustaa minua ulos porukasta 😔
Kävivät bilettämässä, diskoissa... viikonloppuisin. Alkuviikko puhuttiin edellisestä viikonlopusta ja keskiviikosta eteenpäin suunniteltiin taas seuraavaa.
Tylsät jutut, minua ei sellaiset menot kiinnostanut. Jouduin tekemään joskus ryhmätöitä yksin.
Tuo on kamalan julmaa. Valitettavasti lapset, nuoret...voivat olla raakoja toisilleen.
Olen empaattinen ja pyrin olemaan tasapuolinen....
Kyllähän tuo kokemus jälkensä varmaan jätti, mutta elämän on jatkuttava.
Olen saanut uusia ystäviä. Viihdyn myös mainiosti yksin. En kaipaa sirkusta ympärilleni näin aikuisena ainakaan.
Tsemppiä 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi, ompas surullista ja kylmää.
Itsellenikin kävi ylä-asteella, kun meitä oli kolme tyttöä, niin nuo kaksi alkoi savustaa minua ulos porukasta 😔
Kävivät bilettämässä, diskoissa... viikonloppuisin. Alkuviikko puhuttiin edellisestä viikonlopusta ja keskiviikosta eteenpäin suunniteltiin taas seuraavaa.
Tylsät jutut, minua ei sellaiset menot kiinnostanut. Jouduin tekemään joskus ryhmätöitä yksin.Tuo on kamalan julmaa. Valitettavasti lapset, nuoret...voivat olla raakoja toisilleen.
Olen empaattinen ja pyrin olemaan tasapuolinen....
Kyllähän tuo kokemus jälkensä varmaan jätti, mutta elämän on jatkuttava.
Olen saanut uusia ystäviä. Viihdyn myös mainiosti yksin. En kaipaa sirkusta ympärilleni näin aikuisena ainakaan.Tsemppiä 😄
Sinua ei kiinnostanut samat jutut kuin muita = savustamista ulos?
Vierailija kirjoitti:
Luuletko tosissasi että on helppoa kysyä että miksi kiusaatte minua?
Miksi pitäisi käyttää tuollaista sanaa?
-" Olen huomannut, etten ole oikein tervetullut juhliin ja sellaisiin juttuihin, vaikka muuten ollaan hyviä kavereita". Onko siihen jokin erityinen syy?"
Onko parempia ehdotuksia? Minusta ensin itse hoidetaan ihmissuhteita ja sitten vasta ulkopuoliset puuttuvat, jos puuttuvat.
Tässä on nyt vaikea sanoa, mistä on kyse. Veikkaan edelleen, ettei sovi näihin ilmaanviettojuttuihin. Jos esim. on ensimmäisiä siiderikokeiluja, niin tyttöä voidaan pitää riskitekijänä kantelun suhteen tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kiltteys" ei kerro vielä mitään. Mullakin oli yläasteella kilttejä tyttöjä kavereina, ysin keskiarvot ja kaikki. Eikä ikinä mitään ongelmaa käytöksen tai koulun kanssa.
Viikonloppuisin tosin saatettiin vetää viinaa ja lääkkeitä.
Päihteet saattaa olla syynä. Jonkun vanhempi saattaa jopa ostaa heille juomista, kunhan ovat illanvietossa kotosalla.
Ehkä asia on niin, kuin täällä on jo arveltukin:
Tyttösi on ihan mukavaa seuraa, joka voidaan pyytää joukon jatkeeksi esim. sinne palloa potkimaan, jos halutaan isompi joukkue jne. Mutta jos hän ei ole "tosiystävä" kenenkään tytöistä kanssa, jos esim. muut tytöt on "bestispareja" keskenään, mutta sinun tyttösi ei kuulu tähän joukkoon, niin ehkä häntä ei sitten kutsuta mukaan sellasiin juhliin, jotka ovat vain "sisäpiirille".
Ja muakin kiinnostaisi tuo että sanotaanko hänelle siis suoraan että ei saa tulla? Vai onko kenties jotenkin vähän sosiaalisesti vain kömpelö, eikä ole tajunnut, ettei yleensä kaveriporukassa mitään suoraa kutsua annetakkaan, vaan se riittää jos yhdessä asiaa suunnitellaan, niin on oletuksena, että mukana keskustelussa suunnittelemassa olleet ovat kutsuttu? Avaa nyt tätä asiaa vähän lisää jooko?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asia on niin, kuin täällä on jo arveltukin:
Tyttösi on ihan mukavaa seuraa, joka voidaan pyytää joukon jatkeeksi esim. sinne palloa potkimaan, jos halutaan isompi joukkue jne. Mutta jos hän ei ole "tosiystävä" kenenkään tytöistä kanssa, jos esim. muut tytöt on "bestispareja" keskenään, mutta sinun tyttösi ei kuulu tähän joukkoon, niin ehkä häntä ei sitten kutsuta mukaan sellasiin juhliin, jotka ovat vain "sisäpiirille".
Ja muakin kiinnostaisi tuo että sanotaanko hänelle siis suoraan että ei saa tulla? Vai onko kenties jotenkin vähän sosiaalisesti vain kömpelö, eikä ole tajunnut, ettei yleensä kaveriporukassa mitään suoraa kutsua annetakkaan, vaan se riittää jos yhdessä asiaa suunnitellaan, niin on oletuksena, että mukana keskustelussa suunnittelemassa olleet ovat kutsuttu? Avaa nyt tätä asiaa vähän lisää jooko?
Opettele lukemaan, oksetus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, ompas surullista ja kylmää.
Itsellenikin kävi ylä-asteella, kun meitä oli kolme tyttöä, niin nuo kaksi alkoi savustaa minua ulos porukasta 😔
Kävivät bilettämässä, diskoissa... viikonloppuisin. Alkuviikko puhuttiin edellisestä viikonlopusta ja keskiviikosta eteenpäin suunniteltiin taas seuraavaa.
Tylsät jutut, minua ei sellaiset menot kiinnostanut. Jouduin tekemään joskus ryhmätöitä yksin.Tuo on kamalan julmaa. Valitettavasti lapset, nuoret...voivat olla raakoja toisilleen.
Olen empaattinen ja pyrin olemaan tasapuolinen....
Kyllähän tuo kokemus jälkensä varmaan jätti, mutta elämän on jatkuttava.
Olen saanut uusia ystäviä. Viihdyn myös mainiosti yksin. En kaipaa sirkusta ympärilleni näin aikuisena ainakaan.Tsemppiä 😄
Sinua ei kiinnostanut samat jutut kuin muita = savustamista ulos?
Näin voisi tietysti kysellä täällä vanhempi, jonka lapsesta on esitetty väitteitä kiusaamiseen viittavasta käytöksestä.
Ikävä kyllä teinityttöjen ystäväporukoilla (ja miksei aikuisemmillakin ihmisillä) on tapana alkaa syrjiä ja jättää jotakuta henkilöä ulkopuolelle. Näin ryhmän dynamiikka tyyvistyy ja tuo yhteenkuuluvuuden ja paremmuuden tunnetta kun haukutaan/syrjitään / vältellään henkilöä x. Hhö x on saatettu kokea uhaksi tai sitten jollain tavalla heikommaksi jolloin on helppo nostaa itseään ylemmäksi lyömällä heikompaa maahan.
Itse olen koulukiusaamisen uhri ja näin olen ymmärtänyt kuvion.
Vierailija kirjoitti:
Voi, ompas surullista ja kylmää.
Itsellenikin kävi ylä-asteella, kun meitä oli kolme tyttöä, niin nuo kaksi alkoi savustaa minua ulos porukasta 😔
Kävivät bilettämässä, diskoissa... viikonloppuisin. Alkuviikko puhuttiin edellisestä viikonlopusta ja keskiviikosta eteenpäin suunniteltiin taas seuraavaa.
Tylsät jutut, minua ei sellaiset menot kiinnostanut. Jouduin tekemään joskus ryhmätöitä yksin.Tuo on kamalan julmaa. Valitettavasti lapset, nuoret...voivat olla raakoja toisilleen.
Olen empaattinen ja pyrin olemaan tasapuolinen....
Kyllähän tuo kokemus jälkensä varmaan jätti, mutta elämän on jatkuttava.
Olen saanut uusia ystäviä. Viihdyn myös mainiosti yksin. En kaipaa sirkusta ympärilleni näin aikuisena ainakaan.Tsemppiä 😄
d
Niin, sinua ei kiinnostanut. Olisiko muiden pitänyt olla menemättä mihinkään ja varsinkaan olla puhumatta omista mielenkiinnon kohteistaan? Te kasvoitte erilleen, hyväksy se. Mutta älä nyt hyvä ihminen muita syytä siitä, että SUA ei kiinnostanut. Ihan itse jätit leikkimättä kun ei menny sun mielen mukaan.
Jonnekin kotibileisiin ehkä kotoa määrätty montako maksimissaan saa kutsua. Ja nehän voi olla keskenään aina ne tietyt samat?