Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!
Tällainen ketju on joskus jo ollut, ja se oli mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin. Jakakaa kokemuksenne!
Itsellä ei mitään kovin kummoista ole kerrottavana, mutta tässä yksi: Kävin kerran netistä bongaamani työttömän miehen kanssa treffeillä syömässä, hänen kutsumanaan. Mies ehdotti minun maksavan, mikä oli hänen mielestään oikein, sillä itse olin kertonut olevani työelämässä. Sanoin että molemmat maksaa omansa. Emme tavanneet enää.
Kommentit (2200)
Ystävän järjestämät treffit veljensä kanssa, treffit oli sovittu kohtuu asialliseen ruokaravintolaan ja olinkin paikalla vähän ennen sovittua aikaa, kaveria ei vaan näkynyt ja kkun aikaa oli kulunut vartti niin pihaan kaartoi auto mistä nousi herrasmies metsästäjän asu ja pitkät kumisaappaat jalassa. Se häpeän tunne kun itse olin illallis vaatteissa ja kuulin kun tämä mörkö eteisessä isoon ääneen kailotti tulleensa rehveille oikein naisen luokse, päästyään salin puolelle missä olin ainoa yksinäinen nainen hän vaappui luokseni ja sanoi syödäänkö lihan pökäleitä ensin vai mennäänkö asiaan ja lähdetään sinun luokse lemmentöihin, siinä vaiheessa en enää kestänyt vaan lähdin ja sanoin opettele isomies käyttäytymään ja treffin järjestäjälle soitin etten yhtään ihmettele jos menee poikamiehenä loppukin elämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin treffeillä Ikaalisten tappajan kanssa ilmeisesti hyvin pian näiden sen uusintarötösten jälkeen, tietenkään asiasta en tiennyt. Oli harvinaisen kuiva tyyppi, jankkasi "vihjailevasti" panemisesta ja kun en lämmennyt lähti kiitämään hyvin äkkiä. Minä vielä loppuun ystävällisesti halasin. :D Loppui se tinderdeittailu muuten meikämaijalta tähän.
Hyi helv*tti. Se on vielä tosi vastenmielisen näkönenkin.
No onhan sillä aika kuolleet silmät. Kuvissa se näytti kyllä ihan kohtuulliselta, kuvaili itseään ihan kivasti, ehkä vähän ylimielisesti. Aika pienikokoinen se kuitenkin loppupeleissä oli. Tuli vielä sen jälkeenkin vastaan Tinderissä useita kertoja, mielestäni vielä joskus loppukesästäkin. Miten tuollainen voi olla Tinderissä, jos on raiskauksesta käräjillä?
Ehkäpä siksi että ihmiset vain kauhistelevat miten tuollainen voi olla Tinderissä, sen sijaan että ilmoittaisivat ylläpidolle.
Ei monikaan varmaan tajua asiaa kuin vasta jälkikäteen kun uutisia (somea) lukee, eikä se ole kenenkään siviilin vastuu olla tietoinen miltä kukakin murhaaja saattaa näyttää. Tuosta murhasta on aikaa lähes vuosikymmen, ja vaikka tyyppi on sittemmin ollut julkisesti esillä paikallislehdissä, niin moniko niitä juttuja on lukenut? Itse näin juuri TÄÄLLÄ olleesta keskustelusta linkin kuvaan ja tunnistin siitä. Ei se hirveästi sillä hetkellä huvittanut, varsinkaan kun asuin hyvin lähellä ja mies osoitti kiinnostusta seksiin. Taas yritetään (mahdollisia) uhreja syyllistää.
Vierailija kirjoitti:
Vuosituhannen alussa tapasin netin kasvottomissa juttuhuoneissa mukavan tyypin. Jokailtainen juttelu keskeytyi silloin tällöin, kun hänen piti lenkittää ex-vaimon koiria tai selvitellä tämän pikkupojan kouluongelmia. Koirat asuivat miehen luona, koska hän rakasti koiria ja koska ex-vaimokin asui miehen luona. Tai asumuserossa he olivat, mutta asuivat yhteisessä talossa, koska kumpikaan ei halunnut pois. Ei, vaan verotussyistä, ja niistä johtui sekin, että mies oli p*rsaukinen. Kaikki rahat menivät vaimolle, joka uhkasi talon viemisellä. Vaimon poika oli aikuinen ja itse asiassa biologisestikin yhteinen. Lapsenlapsiakin oli, mutta ei pojan lapsia, vaan tyttären (jokin merkittävä ero siinä oli). Mies inhosi koiria. Selitykset olivat viihdyttäviä, ja minä muistin ne paremmin kuin mies itse. Aloin viilennellä, koska mies ei vaikuttanut enää niin älykkäältä kuin aluksi ja tympeitä maneereja (kuten "hahahaha" kolme riviä kerrallaan) alkoi olla liikaa. Helppohan 4000 kilometrin päässä olevasta miehestä oli päästä eroon.
Tuli sähköpostia: mies oli ostanut lentolipun ja oli tulossa synttäreilleni. Voisin kuulemma järjestää pöydän Helsingin parhaasta ravintolasta ja vapaasti kertoa kaikille vieraille, että hän oli "my man". Postissa tuli kuva; se aiemmin lähetetty oli jo vähän vanha, ja sitä mies pyysi anteeksi. Tuuheatukkaisesta atleetista oli tullut 200-kiloinen pappa, jolla oli hiuksia enää korvallisilla ja valtavasti rasvaluomia kasvoissa. Ikääkin hän oli vähän pyöristänyt alaspäin. Hän oli 65-vuotias, mutta se ei kuulemma merkinnyt mitään, koska hänen ystävänsäkin sanoivat, ettei hän vaikuttanut päivääkään yli 50-vuotiaalta. Minä olin 36. Sisuksissani myllersi kauhu ja se tunne, että vanhemmille ihmisille piti olla kohtelias, ja se, että mies ei voinut peruuttaa äkkilähtöä. Ajattelin, että kyllä pari päivää kestää.
Lentokentällä odotteli mies tiukassa, rasvaantuneessa kesäpuvussa. Jo kaukaa näin, kuinka hän tarkisti jokaisen ohi kulkevan naisen takapuolen. Hän oli valtavan lihava, varmasti oli tarvinnut kaksi istuinta lentokoneessa. Autoni turvavyö ei ylettynyt kiinni. Pikkuruisen asuntoni sijasta ajoin hänet isolle sukumökille, ja vaikka olin selittänyt tarkkaan, että mökki oli nätti mutta alkeellinen, mies oli järkyttynyt: eihän rantatalo tällainen voinut olla. Nettijutustelujen hauskuudet olivat tiessään. Passitin nuhjuisen miehen saunaan (yksinään) ja sen jälkeen oli pakko tehdä jotain ennenkuulumatonta: pakotin aikuisen ihmisen harjaamaan hampaansa. En kestänyt sitä hajua enää; autossa olin pitänyt ikkunan auki. Mieleeni on jäänyt muistikuva, jossa mies seisoi mökkisaunan terassilla loukkaantuneen näköisenä, sonnustautuneena kahteen, toisiinsa kulmista solmittuun täyskokoiseen kylpypyyhkeeseen (yksi edessä, toinen takana) ja urputti hammastahnavaahdon läpi, että eivät primitiiviset kansatkaan harjaa hampaitaan ja silti heillä on upeat hammasrivit. Kun puheenaiheita ei löytynyt edes väkisin, mies kaivoi lentolaukustaan neljä pulloa kotiseutunsa viiniä ja ison paketin sinisiä pillereitä. Juu ei. Kun suunnitelmat kariutuivat, hän otti lukulasinsa esille ja alkoi järjestellä pirttipöydälle lukuisia iltalääkkeitään.
En tiedä, oliko kyseessä tarkistussoitto, mutta kun miehen puhelin soi ja joku ilmoitti hänelle lapsenlapsen vakavasta sairastumisesta (en ymmärtänyt kieltä, mutta se ei ollut esteenä), ryhdyin jo kesken puhelun kiireesti järjestämään miehelle paluulentoa asap. Kiitos, Finnair.
Mies soitti kotoaan ja haukkui minut maanrakoon epävieraanvaraisuudesta. Mysteeriksi jäi se, mitä hän luuli saavansa lentolippujen ja vaivan vastineeksi vaatimattomasta minusta, jolla ei ollut omaisuutta eikä paljon muutakaan. Mutta mistäpä minä tiedän sitäkään, oliko hän se, joka hän näytti olevan ja joka nettikin, tavallaan, väitti hänen olevan.
Ai kauhee, anteeksi että naurattaa :D. Uskomaton tarina.
Jos olen mitään elämästä oppinut, niin sen ettei vieraille ihmisille ole pakko olla kohtelias. Meitä tyttöjä etenkin on kasvatettu olemaan aina kilttejä eikä pahoittamaan kenenkään mieltä. Se pistää meidät välillä melkoisiin kiipeleihin.
Jos Tinder tms. treffeille tulee aivan eri ihminen kuin mitä oli lupailtu, nykyään sanon saman tien että sori mutta olet antanut väärän kuvan itsestäsi enkä halua jatkaa iltaa tämän pidemmälle. Tai jos mies vaikuttaa yhtään epäilyttävältä/creepyltä, en kohteliaisuuttani vietä hänen kanssaan aikaa tai vastaile viesteihin. Tämä on yllättävän vaikeaa. Mutta pakko olla itsekäs näissä deittailujutuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosituhannen alussa tapasin netin kasvottomissa juttuhuoneissa mukavan tyypin. Jokailtainen juttelu keskeytyi silloin tällöin, kun hänen piti lenkittää ex-vaimon koiria tai selvitellä tämän pikkupojan kouluongelmia. Koirat asuivat miehen luona, koska hän rakasti koiria ja koska ex-vaimokin asui miehen luona. Tai asumuserossa he olivat, mutta asuivat yhteisessä talossa, koska kumpikaan ei halunnut pois. Ei, vaan verotussyistä, ja niistä johtui sekin, että mies oli p*rsaukinen. Kaikki rahat menivät vaimolle, joka uhkasi talon viemisellä. Vaimon poika oli aikuinen ja itse asiassa biologisestikin yhteinen. Lapsenlapsiakin oli, mutta ei pojan lapsia, vaan tyttären (jokin merkittävä ero siinä oli). Mies inhosi koiria. Selitykset olivat viihdyttäviä, ja minä muistin ne paremmin kuin mies itse. Aloin viilennellä, koska mies ei vaikuttanut enää niin älykkäältä kuin aluksi ja tympeitä maneereja (kuten "hahahaha" kolme riviä kerrallaan) alkoi olla liikaa. Helppohan 4000 kilometrin päässä olevasta miehestä oli päästä eroon.
Tuli sähköpostia: mies oli ostanut lentolipun ja oli tulossa synttäreilleni. Voisin kuulemma järjestää pöydän Helsingin parhaasta ravintolasta ja vapaasti kertoa kaikille vieraille, että hän oli "my man". Postissa tuli kuva; se aiemmin lähetetty oli jo vähän vanha, ja sitä mies pyysi anteeksi. Tuuheatukkaisesta atleetista oli tullut 200-kiloinen pappa, jolla oli hiuksia enää korvallisilla ja valtavasti rasvaluomia kasvoissa. Ikääkin hän oli vähän pyöristänyt alaspäin. Hän oli 65-vuotias, mutta se ei kuulemma merkinnyt mitään, koska hänen ystävänsäkin sanoivat, ettei hän vaikuttanut päivääkään yli 50-vuotiaalta. Minä olin 36. Sisuksissani myllersi kauhu ja se tunne, että vanhemmille ihmisille piti olla kohtelias, ja se, että mies ei voinut peruuttaa äkkilähtöä. Ajattelin, että kyllä pari päivää kestää.
Lentokentällä odotteli mies tiukassa, rasvaantuneessa kesäpuvussa. Jo kaukaa näin, kuinka hän tarkisti jokaisen ohi kulkevan naisen takapuolen. Hän oli valtavan lihava, varmasti oli tarvinnut kaksi istuinta lentokoneessa. Autoni turvavyö ei ylettynyt kiinni. Pikkuruisen asuntoni sijasta ajoin hänet isolle sukumökille, ja vaikka olin selittänyt tarkkaan, että mökki oli nätti mutta alkeellinen, mies oli järkyttynyt: eihän rantatalo tällainen voinut olla. Nettijutustelujen hauskuudet olivat tiessään. Passitin nuhjuisen miehen saunaan (yksinään) ja sen jälkeen oli pakko tehdä jotain ennenkuulumatonta: pakotin aikuisen ihmisen harjaamaan hampaansa. En kestänyt sitä hajua enää; autossa olin pitänyt ikkunan auki. Mieleeni on jäänyt muistikuva, jossa mies seisoi mökkisaunan terassilla loukkaantuneen näköisenä, sonnustautuneena kahteen, toisiinsa kulmista solmittuun täyskokoiseen kylpypyyhkeeseen (yksi edessä, toinen takana) ja urputti hammastahnavaahdon läpi, että eivät primitiiviset kansatkaan harjaa hampaitaan ja silti heillä on upeat hammasrivit. Kun puheenaiheita ei löytynyt edes väkisin, mies kaivoi lentolaukustaan neljä pulloa kotiseutunsa viiniä ja ison paketin sinisiä pillereitä. Juu ei. Kun suunnitelmat kariutuivat, hän otti lukulasinsa esille ja alkoi järjestellä pirttipöydälle lukuisia iltalääkkeitään.
En tiedä, oliko kyseessä tarkistussoitto, mutta kun miehen puhelin soi ja joku ilmoitti hänelle lapsenlapsen vakavasta sairastumisesta (en ymmärtänyt kieltä, mutta se ei ollut esteenä), ryhdyin jo kesken puhelun kiireesti järjestämään miehelle paluulentoa asap. Kiitos, Finnair.
Mies soitti kotoaan ja haukkui minut maanrakoon epävieraanvaraisuudesta. Mysteeriksi jäi se, mitä hän luuli saavansa lentolippujen ja vaivan vastineeksi vaatimattomasta minusta, jolla ei ollut omaisuutta eikä paljon muutakaan. Mutta mistäpä minä tiedän sitäkään, oliko hän se, joka hän näytti olevan ja joka nettikin, tavallaan, väitti hänen olevan.
Ai kauhee, anteeksi että naurattaa :D. Uskomaton tarina.
Jos olen mitään elämästä oppinut, niin sen ettei vieraille ihmisille ole pakko olla kohtelias. Meitä tyttöjä etenkin on kasvatettu olemaan aina kilttejä eikä pahoittamaan kenenkään mieltä. Se pistää meidät välillä melkoisiin kiipeleihin.
Jos Tinder tms. treffeille tulee aivan eri ihminen kuin mitä oli lupailtu, nykyään sanon saman tien että sori mutta olet antanut väärän kuvan itsestäsi enkä halua jatkaa iltaa tämän pidemmälle. Tai jos mies vaikuttaa yhtään epäilyttävältä/creepyltä, en kohteliaisuuttani vietä hänen kanssaan aikaa tai vastaile viesteihin. Tämä on yllättävän vaikeaa. Mutta pakko olla itsekäs näissä deittailujutuissa.
Näin on. Minä olen edelleen sinkku viisikymppisenä, kun kysyntä ja tarjonta eivät oikein ole vastanneet toisiaan. Nyt en enää kiehdo ketään, mutta nuorempana minulla ei ollut mitään vaikeuksia saada ympärilleni pörräämään kahta miestyyppiä: kylähulluja ja ukkomiehiä.
Tuossa tarinassa oli kaikenlaista muutakin, mutta jouduin lyhentämään sitä toistakymmentä kertaa, jotta se mahtuisi tähän. Olen tavannut yhteensä kaksi miestä, joihin olen tutustunut netissä noissa edesmenneissä MSN(?) Chat -huoneissa, en siis edes deittifoorumeilla, ja heidän vuokseen lopetin netissä tutustumisen kokonaan.
Kolmanteenkin mieheen tutustuin, mutta hän paljastui pähkähulluksi ennen ajatustakaan tapaamisesta. Hän oli historioitsija, joka kirjoitti ensimmäistä romaaniaan, mutta lukihäiriön vuoksi tarvitsi hieman apua. Minun mielestäni hänellä ei ollut lukihäiriötä, vaan hän oli muuten vain umpisurkea kirjoittaja, koulutuksestaan huolimatta. Hän sai jostain päähänsä, että minusta tulisi hänen kustannustoimittajansa. Kun yritin luikkia pois hänen tuttavapiiristään ja olin muutaman päivän poissa sähköpostini äärestä, hän oli ehtinyt lähettää minulle kymmeniä viestejä, joissa hän puoliHUUTOA vaati tietää, oliko HÄN (siis minä, jota hän yhtäkkiä puhutteli kolmannessa persoonassa) sairas vai vain PÄÄSTÄÄN vialla. Pähkähulluus näkyi erityisesti siinä, että hän uteli minulta toistuvasti seksitottumuksista - ei siis minun, vaan minun sukulaisteni. Otin käyttöön uuden sähköpostiosoitteen, ja yli kymmenen vuotta myöhemmin tuli mieleeni katsoa, mitä siellä vanhassa postilaatikossa oli. Osoite ei toiminut, ja sain selville, että samaa osoitetta käyttelee nykyisin joku pahaa aavistamaton pohjanmaalainen koirankasvattaja. :D
Tuon historioitsijan kirja muuten ei näytä kelvanneen kustantajille, mutta se näkyy olevan luettavissa e-kirjana. Aika huonot arvostelut. Kummaltakin lukijalta. Ja hän on näemmä kirjoittanut muitakin samanlaisia vielä viime vuosina. Sitkeä mies; onneksi pääsin irti ennen kuin jäin mitenkään kiinni.
Onhan näitä. Kävin parin vuoden aikana n 100 nettitreffeillä. Jotkut tulivat vastaan uudestaan, olivat vaan eri nimillä rekisteröinyt.
Harmi, kun ei tullut silloin kirjoitettua niitä ylös, nyt tulee mieleen vain satunnaisesti.
Yksi hemmo oli tällainen, joka kysyi aika nopeasti omaisuuteni. Missä asut, onko oma, velkaa, yhtiövastikkeen summa, taloyhtiölainaa, palkkatiedot. Tämän jälkeen vasta lasten määrät, heidän iät. Mä vähän naureskelin välillä ja kysyin mitäköhän tässä on ideana. Hän etsi kotia, jossa voisi asua ja kirjoittaa. Jos hän saisi asua luonani täyshoidolla, hän kyllä maksaisi vuokran luonnossa. Viikkorahaa tarttisi n 100 euroa viikossa, kyllä voisi vaikka joskus imuroida.
Kerroin asun kolmiossa, nukun olohuoneessa, lapsilla on omat huoneet. Treffaan miehiä vain silloin, kun lapset ovat isällään, eli tämä yhdistelmä ei nyt kyllä sovi, kiitos vaan tarjouksesta.
Kysyi lopuksi vielä voinko maksaa bussilipun takaisin, kun vaihtoaika meni nyt just umpeen.
Kysyvä ei tieltä eksy. Jonkun kumman takia mä muistin vielä henkilön nimen, pitää blogia. Kertoi tästä ennen treffejä. Kirja ei ole vielä ilmestynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmansilla treffeillä päädyimme minun luokse aikomuksena harrastaa seksiä. Mies ehdotti ilman kortsua, kun ei muuten seiso. En suostunut. Samana yönä juteltiin syvällisiä ja tuli puheeksi sukupuolitaudit. Hän kertoi muina miehinä, että hänellä on ollut klamydia ja hänellä ON sukupuoliherpes. Olin jotenkin niin shokissa tilanteesta, etten osannut heittää häntä siltä istumalta pihalle. Vasta kun hän oli aamulla lähtenyt, lähetin hänelle todella vihaisen viestin ja homma tietysti jäi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Mahtavia nämä "mentiin miehen kämppään joka oli ihan älytön läävä. Roomba-robotti-imuri nylkytti lattialla siniseksi muuttuneen kuolleen ilotytön jalkaa vasten. Mies vähin äänin sitten työnsi ilotytön ruumiin sängyn alle ja sanoi 'hups'. NOH, kun olin sinne asti nyt tullut ja viimeinen bussi oli mennyt, päätin nyt sitten kuitenkin harrastaa seksiä äijän kanssa..." -tarinat.
No joo! Ihan oikeasti nyt sitä itsekunnioitusta, naiset! Ei tarvitse sekstata jokaisen luuserin kanssa jonka kämppään sattuu eksymään vaikka kuinka kävisi sääliksi. Näin nuo hullut oppivat vain että temput toimivat ja voivat sitten ottaa seuraavan uhrinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä opiskelijana tapailin muutaman vuoden itseäni vanhempaa miestä. Oli ollut ihan hauskaa ja seksikin ok kasuaaliksi säädöksi. Päätimme mennä elokuviin, ja herra halusi nimenomaan tarjota liput Taru sormusten herrasta -trilogian kolmanteen osaan. Menin iloisena paikalle, ja seuralainen lykkääkin mulle kouraan lipun jossa lukee: LEVOTTOMAT 3. Kuulemma TSH olisi ollut nuuniin kauhean pitkä. Lisäksi paikalla oli yllättäen myös miehen ällölimainen kaveri.
Istuin urheasti elokuvan läpi. On muuten edelleen paskin koskaan näkemäni leffa. Siinä oli aikaa miettiä, ja päätin että jatkoa ei tule. Yrittihän tuo herra myöhemmin pyydellä vielä laskettelemaan ja vaikka minne, mutta lakkasin vastaamasta.
Eli oli paskimmat treffit koska ette menneet katsomaan taru sormusten herraa vaan levottomat ja miehen kaveri tuli myös...... saitko pahatkin traumat? En ehkä löytänyt tästä viestistä pointtia, että mikä nyt oli niin kauheaa.
No niin kerron yhdet deitti treffit varasin huoneen kylpylästä kaikilla herkuilla jonne mies tuli kurttusissa vaatteissa eväät repussa jopa keitetyt kananmunat eikä lähtenyt mihinkään huoneesta no itse hain meille kahvit jne.. sillä seurauksella että lompakostani hävisi 50€ seteli... miehen nukahdettua lähdin kotiin ja laitoin viestin aamulla että varastit rahan no hän sanoi vastaan että: oletpas sinä sairas ihminen!! Olkaa varovaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä opiskelijana tapailin muutaman vuoden itseäni vanhempaa miestä. Oli ollut ihan hauskaa ja seksikin ok kasuaaliksi säädöksi. Päätimme mennä elokuviin, ja herra halusi nimenomaan tarjota liput Taru sormusten herrasta -trilogian kolmanteen osaan. Menin iloisena paikalle, ja seuralainen lykkääkin mulle kouraan lipun jossa lukee: LEVOTTOMAT 3. Kuulemma TSH olisi ollut nuuniin kauhean pitkä. Lisäksi paikalla oli yllättäen myös miehen ällölimainen kaveri.
Istuin urheasti elokuvan läpi. On muuten edelleen paskin koskaan näkemäni leffa. Siinä oli aikaa miettiä, ja päätin että jatkoa ei tule. Yrittihän tuo herra myöhemmin pyydellä vielä laskettelemaan ja vaikka minne, mutta lakkasin vastaamasta.Eli oli paskimmat treffit koska ette menneet katsomaan taru sormusten herraa vaan levottomat ja miehen kaveri tuli myös...... saitko pahatkin traumat? En ehkä löytänyt tästä viestistä pointtia, että mikä nyt oli niin kauheaa.
Mies lupasi järjestää molemmille mieluista ohjelmaa, mutta kysymättä tai ilmoittamatta muuttikin ohjelman toisenlaiseksi, vain itselleen mieluisaksi. Ja otti treffeille kaverinsa mukaan. En tiedä millaisia sinun treffisi yleensä ovat, mutta itselleni ei tulisi toisia tällaisen tempauksen jälkeen.
Treffisivustolta bongaamani mies, kertoi ensimmäiseksi kuinka hän istuu eräällä huoltoasemalla yleensä päivittäin, koska läheisen sairaalan hoitsut käyvät kyseisessä paikassa, ja hänellä on kuulemma vientiä siellä, tosin epäilen vahvasti. Seuraavaksi haukuttiin exä, ja rehvasteltiin venäjän matkoilla :D Tunnin siinä puistonpenkillä istuin ja sitten totesin, et heippa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luomukana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luomukana kirjoitti:
Klunks klunks muija on kieltämättä kokemusten parhaimmistoa. :D
Mä deittailin vähän aikaa yhtä omituista tyyppiä. Ensin vaikutti siltä, että hänellä on terveet, luonnonläheiset arvot ja huumori kohdillaan. Soittelipa tuo kitaraakin ja osasi laittaa ruokaa. Arvelin kyllä, että jonkinlaista ogelmaa/erikoisempaa saattaa olla taustalla, mutta päätin katsella rauhassa. Tultiin kuitenki juttuun ihan hyvin. Ja olin kai vähän tylsistynytkin elämääni niin ajattelin että miksipä ei...
No, ensin ulkoisesta profiilista. Tyyppi haisi lähes -aina- pahalta hieltä. Hän ei käyttänyt saippuaa eikä dödöä. Peseytyi kyllä, mutta ei ilmeisesti sitten riittävän usein tai hikoili helposti. Hän ei selkeästikään osannut huolehtia henkilökohtaista hygieniasta. Käsien pesusta esim. ennen ruoan laittoa täytyi joka kerta muistuttaa. Saippuakin piti melkeinpä ojentaa käteen, ettei tyyppi vain hulauttaisi käsiä nopeasti juoksevan veden alla. Paljastui, että suurin osa hänen vaatteistaan oli kamalia, täysin mauttomia riepuja ja rättejä. Ja siis ostan itsekin välillä kirpparilta vaatteita, en ole mielesäni nipo tai liian tarkka millään tavalla. Mutta ne hänen vaatteensa oli pääosin aivan järkyttäviä ja käyttökelvottomia ja vaatetyyli oli suoraan vanhainkodilta. Aluksi en niinkään huomannut tätä, sillä hän kai sitten käytti useasti niitä paria ainoata kunnollista vaatekappaletta. Ja ekat kerrat tosiaan ajattelin siitä hajustakin, että hikoilee ehkä kun jännittää tai on dödö pettänyt - voi sattua kelle vaan. Karmaisee vieläkin, kun mietin sitä karvan määrää hänen naamassaan. Aluksi hän siis siisti itsensä ennenkuin tavattiin. Mutta se jäikin ensi tapaamisten jälkeen vähälle... Ei todellakaan ollut miellyttävää tavata hieltä haisevaa, rumissa retkuissa jolkottelevaa katuharjanaamaa.
Hetki kun oltiin tapailtu, paljastui kaverilla aivan jäätäviä aukkoja yleissivityksessä. Voi luoja sentään miten joku voi olla niin tyhmä! Hän kysyi joskus minulta mm. voiko nainen saada orgasmin synnyttäessään. Ei kai KUKAAN ole noin urpo?! Teinipojalta tällaiset kysymykset olis varmaan ymmärrettäviä (?!?) mutta että kolmekybäseltä mieheltä... Lisäksi hän kuvitteli itsestään aivan liikoja. Yleensä kyllä kannustan ihmisiä kohti unelmia, ei siinä mitään, mutta tämä tyyppi oli kyllä suuruudenhullu. Välillä kaikki mahdolliset naiset olivat muka ihastuneet häneen. Välillä hän oli lähdössä politiikkaan "järjestelmää kaatamaan" ja milloin hän toivoi aikaansaavansa anarkiaa... Aivan varmasti ihmiset olisivat äänestäneet häntä - jopa presidentiksi! Aluksi mietin onko nämä jutut outoa huumoria. Mutta testasin häntä heittämällä kritiikkiä, niin tyyppi hiiltyi aivan täysin! :D
Kerran satuin kuulemaan, kun hän puhui äitinsä kanssa puhelimessa. Hän kertoi olleensa kavereidensa kanssa katusoittelemassa. Ajattelin, että sepä mukavaa. Mutta sitten kuulin, että hän ikäänkuin ylpeänä kertoi, että "tienattiin kymppi". Ei j*malauta.. KYMPPI! Oliko se oikeasti kertomisen arvoinen asia? No myöhemmin selvisi sekin, että kaverille 50e on paljon rahaa...
Kaverilla oli myös itsetunto-ongelmia ja aivan puskista, yllättäen heittäytyi todella mustasukkaiseksi. En kuitenkaan lähtenyt hänen painostuksensa takia muuttamaan itseäni, enkä iloista ja sosiaalista luonnettani. Tästä seurasi, että hän mm. huoritteli ja haukkui minua, kävi jopa käsiksi. Tässä kohden paljastui siis se todellinen luonne. Esiin tuli aggressiivinen, epävakaa ja häiriintynyt persoona. Juttu loppui tasan siihen. Voi sitä itkun, porun, vihan ja roikkumisen määrää... Ei meinannut millään jättää mua rauhaan.
Kaikki oli muutenkin hänen mielestään aina muiden syytä. Järjestelmän, vanhempiensa, kavereiden, exien... Hän ei nähnyt ollenkaan omaa osuuttaan asioissa ja ongelmissa! Ei tapailtu kauaa. Toivottavasti ei tarvitse enää koskaan nähdä. Hävettää, että olen tuollaista luuseria koskaan tapaillut! Hävettää todella!
Voi ei, ei kai vaa oo sama jätkä kene kans mieki aiemmi seurustelin. Kuulostaa liianki tutulta! Tuo tyyppi on aivan kauhea !
Voihan se olla, vaikka toisaalta, saattaa sitä olla usemapi psykologin ja saippuapesun tarpeessa oleva luonnevikainen tyyppi liikenteessä.
Muistui mieleeni lisää juttuja...
Miehellä oli ärsyttäviä tapoja, yksi niistä oli se, että hän tuli neuvomaan minua ruoanlaitossa. En saanut reseptejä enkä ohjeita kulinaristisiin makunautintoihin, vaan hän tuli selittämään miten pilkotaan kasviksia jätkevästi. Kerran hän halusi neuvoa siinä, miten tehdään makkaraperunat! Siis makkaraperunat!! :D Voi pyhä yksinkertaisuus!Hänellä oli myös tapana puhua eksistään. Niitä taisi olla vain se kaksi kappaletta. Teini-iän suhteessa tyttö oli pettänyt häntä. Tästä hän jaksoi dramatisoida. Tämä muija kuulemma "teki hänestä mustasukkaisen", ei hän muuten sitä olisi... Toinen exä oli reilusti häntä vanhempi nainen. Kuulemma täysi sekopää ja narsisti, joka aina haastoi riitaa. Itselleni tosin jäi kuva, että tämä mies kiukutteli usein kuin viisi vuotias pikkulapsi ja omasi itse lukuisia narsistisia piirteitä... Kerran mainitsin hänelle joskos voitaisiin välillä puhua muustakin kuin hänen existä, niin tyyppi suuttui! :D "Ai sä sitten saat päättää mitä mä puhun ja mitä en! Selvä!" Hän uhriutui ja loukkaantui todella helposti.
Ärsyttäviin tapoihin kuului myös rehvastelu olemattomilla asioilla... Esimerkiksi sillä, että hän oli ollut teiniaikaisen bändinsä kanssa lämppärinä jollekin "isommalle bändille". Jotain surkeaa videotakin näytti tapahtumasta. No, ei ollut kovin iso pääesiintyjä kun en ole koskaan kuullutkaan. Mies myös kuvitteli osaavansa laulaa. Hienotunteisesti ehdotin laulutunteja hänelle, jotta voisi kehittyä. Hän ei kuulemma sellaisia tarvitse, kun on joskus jollain ryhmälaulutunnilla ollut. Mies äänitteli omaa "musiikkia" tuntitolkulla. Soitti kitaraa ja ulvoi omia sanojaan... En ymmärrä miten hän ei kuullut tallenteilta, että hänen äänensä kuulosti täysin epävireiselle ja järkyttävälle. Hän varmasti kuvitteli olevansa tulevaisuuden J.Karjalainen tai Ismo Alanko. :D No, tietynlaista "taiteilijanelämää" hän varmasti vietti.
Eikai nimi ala s-kirjaimella?
Ilkka A. joka vaikutti vantaalla noihin aikooihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä opiskelijana tapailin muutaman vuoden itseäni vanhempaa miestä. Oli ollut ihan hauskaa ja seksikin ok kasuaaliksi säädöksi. Päätimme mennä elokuviin, ja herra halusi nimenomaan tarjota liput Taru sormusten herrasta -trilogian kolmanteen osaan. Menin iloisena paikalle, ja seuralainen lykkääkin mulle kouraan lipun jossa lukee: LEVOTTOMAT 3. Kuulemma TSH olisi ollut nuuniin kauhean pitkä. Lisäksi paikalla oli yllättäen myös miehen ällölimainen kaveri.
Istuin urheasti elokuvan läpi. On muuten edelleen paskin koskaan näkemäni leffa. Siinä oli aikaa miettiä, ja päätin että jatkoa ei tule. Yrittihän tuo herra myöhemmin pyydellä vielä laskettelemaan ja vaikka minne, mutta lakkasin vastaamasta.Eli oli paskimmat treffit koska ette menneet katsomaan taru sormusten herraa vaan levottomat ja miehen kaveri tuli myös...... saitko pahatkin traumat? En ehkä löytänyt tästä viestistä pointtia, että mikä nyt oli niin kauheaa.
No Levottomat 3 nyt on yksi paskimpia leffoja ikinä. Ei ihan vertaudu alkuperäiseen treffisuunnitelmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasin jonkun miehen jonkun apsin kautta. Mentiin kiipeilemään. Sen jälkeen se kutsui mut sen luokse, mentiin sinne. Se asui jonkun kummallisen omakotitalon yläkerrassa.
Se valitteli että kuumat naiset ei yleensä oo kiinnostuneita siitä seksuaalisesti. Juotiin pari kaljaa ja sen jutut meni koko ajan enemmän seksuaalisiksi. En ollut ollenkaan kiinnostunut ja se huomasi sen. Loppujen lopuksi se otti elimensä esille ja alkoi kosketella sitä.
Olin vaan jotenkin tympääntynyt ja katselin sitä. Se halusi että kosken sitä mutta en koskenut. Sanoin että riittää ja lähden. Se saattoi mut asemalle ja matkalla laitoin tyhjän kaljatölkin jonkun postilaatikon päälle. Se alkoi motkottaa siitä ja sanoi että se on hienoa aluetta eikä sinne pidä jättää tölkkejä ja otti sen pois. Ei nähty uudelleen.
Mitkä tahansa treffit, missä nainen on niin epäviehättävä että tietää jo ensimmäisen 10 sekunnin aikana, ettei häntä halua panna. Sitten poltellaan jäitä pakolliset tunti puolitoista - jottei saa täysin kusipäistä mainetta - ennen kuin on sopivaa vedota toiseen menoon ja sanoa erotessa "Ollaan yhteyksissä", joka tarkoittaa että minusta et tule kuulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä tahansa treffit, missä nainen on niin epäviehättävä että tietää jo ensimmäisen 10 sekunnin aikana, ettei häntä halua panna. Sitten poltellaan jäitä pakolliset tunti puolitoista - jottei saa täysin kusipäistä mainetta - ennen kuin on sopivaa vedota toiseen menoon ja sanoa erotessa "Ollaan yhteyksissä", joka tarkoittaa että minusta et tule kuulemaan.
Ei kai kukaan noin munatonta miestä haluakaan. "Vedota toiseen menoon" ei tsiisus, et pysty olemaan rehellinen ja sanomaan asioita niin kuin ne on?
Alue: Aihe vapaa
Parikymppisenä opiskelijana tapailin muutaman vuoden itseäni vanhempaa miestä. Oli ollut ihan hauskaa ja seksikin ok kasuaaliksi säädöksi. Päätimme mennä elokuviin, ja herra halusi nimenomaan tarjota liput Taru sormusten herrasta -trilogian kolmanteen osaan. Menin iloisena paikalle, ja seuralainen lykkääkin mulle kouraan lipun jossa lukee: LEVOTTOMAT 3. Kuulemma TSH olisi ollut nuuniin kauhean pitkä. Lisäksi paikalla oli yllättäen myös miehen ällölimainen kaveri.
Istuin urheasti elokuvan läpi. On muuten edelleen paskin koskaan näkemäni leffa. Siinä oli aikaa miettiä, ja päätin että jatkoa ei tule. Yrittihän tuo herra myöhemmin pyydellä vielä laskettelemaan ja vaikka minne, mutta lakkasin vastaamasta.