Lue keskustelun säännöt.
Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!
Tällainen ketju on joskus jo ollut, ja se oli mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin. Jakakaa kokemuksenne!
Itsellä ei mitään kovin kummoista ole kerrottavana, mutta tässä yksi: Kävin kerran netistä bongaamani työttömän miehen kanssa treffeillä syömässä, hänen kutsumanaan. Mies ehdotti minun maksavan, mikä oli hänen mielestään oikein, sillä itse olin kertonut olevani työelämässä. Sanoin että molemmat maksaa omansa. Emme tavanneet enää.
Kommentit (2200)
Vierailija kirjoitti:
Mitkä tahansa treffit, missä nainen on niin epäviehättävä että tietää jo ensimmäisen 10 sekunnin aikana, ettei häntä halua panna. Sitten poltellaan jäitä pakolliset tunti puolitoista - jottei saa täysin kusipäistä mainetta - ennen kuin on sopivaa vedota toiseen menoon ja sanoa erotessa "Ollaan yhteyksissä", joka tarkoittaa että minusta et tule kuulemaan.
Ei ensimmäisillä treffeillä tarvitse olla puoltatoista tuntia. Tovi jutustelua on ihan riittävästi ja sitten voi todeta ystävällisesti että nyt ei löydy riittävästi kemiaa jotta kannattaa tavata uudelleen ja toivottaa hyvät jatkot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen piti olla 36, oli pikemmin 56 ja näytti Kummelin sketsihahmolta.
Tarvitseeko sanoa muuta? Ne treffit kesti tasan sen 10min, kun mietin sanonko suoraan vai keksinkö tekosyyn häipyä.
Herrat Ilopoika lyricks
Housut jalasta, vaikken sua rakasta.
Kyl sä tiedät, et mä rakastan vaan rahasta.
Teen susta ilosen, jos annat pari satasta.
Mä olen ilopoika.
Mä olen ilopoika.
Rusetti kaulaan ja henkselit kii.
Hö, enkelit pliis, suojelkaa matkaanii.
Varjelkaa mun nahkaanii
Viis hörppyy pullostaa, ettei taju kunnolla.
Niin illat menee helpommiin, täl heikol omaltunnolla.
Vaik muisti pätkii, ja vaimoki lähti.
Mikään ei saa mua lopettaan, oon viihdealan tähti
En tiedä mistä herään, mut jollain pitää elääkkin
Kiitos sulle, ja sulle laitan laskun tuleen perään.
Housut jalasta, vaikken sua rakasta.
Kyl sä tiedät, et mä rakastan vaan rahasta.
Teen susta ilosen, jos annat pari satasta.
Mä olen ilopoika.
Mä olen ilopoika.
Teen susta ilosen. Oon poika ilojen.
Lupaan olla ilonen, ja lupaustani riko en.
Hö, mua viihdyttää, nähdä et sä viihdyt tääl.
Mä tykkään, et tykkäät.
Mut toivon ettet ala kiintymään.
Pimpom, pimpeli pom.
Oon siellä, mis massit on.
Vaik vähän hävettää, en ainakaan oo massiton.
Mä vihaan rahaa, mutten sitä mitä rahl saa.
Kun viihdesielu varastaa, niin pitää rahastaa.
Housut jalasta, vaikken sua rakasta.
Kyl sä tiedät, et mä rakastan vaan rahasta.
Teen susta ilosen, jos annat pari satasta.
Mä olen ilopoika.
Mä olen ilopoika.
Vaik tuntuu pahalta, vieraita halata.
En mä osais enää menneisyyteen palata.
Äiti huolissaan, se haluu vaan mun parasta.
Mut mä olen iso poika.
Mä olen ilopoika.
Vierailija kirjoitti:
Mentiin kahville huoltsikalle. How romantic. Lähdettiin siitä ajelulle. Mies siitä pian kaarsi levikkeelle ja kävi rinnuksiin kiinni & kertoi monisanaisesti mielipiteensä rinnoistani. Muutoinkin jatkoi kourimista.
En kokenut tilannetta pelottavana, totesinpahan vaan että juntti mikä juntti - ilman käytöstapoja.
Juu, en lähtenyt enää toistamiseen treffeille.
Siis oliko tää joku tuntematon heppu?
Vierailija kirjoitti:
mietin vain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TOinen tapaus, samalla reissulla toinen nettituttavuus, kutsui mut viestillä luokseen "grillaamaan".
saavuin sinne, nainen asui yksin rivitalossa, ehkä 28v, ja ystävällisesti otti vastaan ja takapihalle saattoi mut jossa grilli kävikin lämpöisenä. Juteltiin siinä rennosti, oli ystävällinen ja hymyili, vaikka mistä juteltiin ja sitten hän sanoi että ruoka alkaa olla lämpöistä, ja kävi hakemassa astioita...saapui yhden lautasen kera.
katsoin epäuskoisena kun lappasi lautaselleen kaikki ruuat, ja alkoi syödä tyytyväisenä yksinään. Katselin hämmentyneenä, miettien että onko tämä joku tapa sanoa mulle että ei kiinnosta tms?!? Jokatapauksessa epäkohteliaan tuntuista. Istuin siinä varmaan muutaman minuutin ja nousin ja taisin todeta että täytyy lähteä syömään ja häivyin. Erikoista oli se että sama nainen lähetti myöhemmin viestin ehdottaen ajanviettoa yhdessä. En lähtenyt.
Veitkö mukanasi tuliaisia? Grillattavaa ruokaa, juomaa, kukkia? Itse olisin saattanut tehdä samoin jos mies tulisi paikan päälle ilman mitään tuomisia...
Laihialta kotoisin, vai? Pyydät naapurin Sirpan kahvittelemaan luoksesi, mutta koska Sirpa ei älyäkään tuoda mukanaan kahvileipiä, keität vain yhden kupillisen itsellesi ja laitat Sirpan katsomaan keittiönpöydän toiselta puolelta kun juot sen?
Pointti on se, että jos olet kutsunut vieraan ja lupautunut tarjoamaan jotain, niin ei sille vieraalle "kosteta" sitä, että hän (ehkä hieman ajattelemattomasti) ei ole ymmärtänyt tuoda tuliaisia, jos tarjottaviin osallistumisesta ei ole erikseen etukäteen sovittu. Tuollaisella käytöksellähän olet itse vielä suurempi moukka kuin tyhjin käsin tullut vieras.
Periaatteessa samaa mieltä tuosta ettei moukan tasolle tarvi alentua, mutta jos mut kutsutaan grillaamaan (Joka muuten on eri asia kuin ilmoittaa, että "kokkaan sulle illallisen". Tule tänne grillaamaan = tule tänne laittamaan ruokaa yhdessä mun kanssani), niin kyllä tietysti tiedustelen kutsujalta, että mitä mä voisin tuoda. Jos kutsuja kertoo, että ei tarvi mitään, hänellä on siellä jo kaikki vermeet, niin siinä tapauksessa haen viinipullon. Ja mahdollisesti esim. kukkia.
Tässä nyt kaksi moukkaa kohtasi, ja varmaan molemmat mielessään mietti toisesta että "v*ttu mikä urpo".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitkä tahansa treffit, missä nainen on niin epäviehättävä että tietää jo ensimmäisen 10 sekunnin aikana, ettei häntä halua panna. Sitten poltellaan jäitä pakolliset tunti puolitoista - jottei saa täysin kusipäistä mainetta - ennen kuin on sopivaa vedota toiseen menoon ja sanoa erotessa "Ollaan yhteyksissä", joka tarkoittaa että minusta et tule kuulemaan.
Mitkä tahansa treffit leuhkan egomaanikon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mietin vain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TOinen tapaus, samalla reissulla toinen nettituttavuus, kutsui mut viestillä luokseen "grillaamaan".
saavuin sinne, nainen asui yksin rivitalossa, ehkä 28v, ja ystävällisesti otti vastaan ja takapihalle saattoi mut jossa grilli kävikin lämpöisenä. Juteltiin siinä rennosti, oli ystävällinen ja hymyili, vaikka mistä juteltiin ja sitten hän sanoi että ruoka alkaa olla lämpöistä, ja kävi hakemassa astioita...saapui yhden lautasen kera.
katsoin epäuskoisena kun lappasi lautaselleen kaikki ruuat, ja alkoi syödä tyytyväisenä yksinään. Katselin hämmentyneenä, miettien että onko tämä joku tapa sanoa mulle että ei kiinnosta tms?!? Jokatapauksessa epäkohteliaan tuntuista. Istuin siinä varmaan muutaman minuutin ja nousin ja taisin todeta että täytyy lähteä syömään ja häivyin. Erikoista oli se että sama nainen lähetti myöhemmin viestin ehdottaen ajanviettoa yhdessä. En lähtenyt.
Veitkö mukanasi tuliaisia? Grillattavaa ruokaa, juomaa, kukkia? Itse olisin saattanut tehdä samoin jos mies tulisi paikan päälle ilman mitään tuomisia...
Laihialta kotoisin, vai? Pyydät naapurin Sirpan kahvittelemaan luoksesi, mutta koska Sirpa ei älyäkään tuoda mukanaan kahvileipiä, keität vain yhden kupillisen itsellesi ja laitat Sirpan katsomaan keittiönpöydän toiselta puolelta kun juot sen?
Pointti on se, että jos olet kutsunut vieraan ja lupautunut tarjoamaan jotain, niin ei sille vieraalle "kosteta" sitä, että hän (ehkä hieman ajattelemattomasti) ei ole ymmärtänyt tuoda tuliaisia, jos tarjottaviin osallistumisesta ei ole erikseen etukäteen sovittu. Tuollaisella käytöksellähän olet itse vielä suurempi moukka kuin tyhjin käsin tullut vieras.
Periaatteessa samaa mieltä tuosta ettei moukan tasolle tarvi alentua, mutta jos mut kutsutaan grillaamaan (Joka muuten on eri asia kuin ilmoittaa, että "kokkaan sulle illallisen". Tule tänne grillaamaan = tule tänne laittamaan ruokaa yhdessä mun kanssani), niin kyllä tietysti tiedustelen kutsujalta, että mitä mä voisin tuoda. Jos kutsuja kertoo, että ei tarvi mitään, hänellä on siellä jo kaikki vermeet, niin siinä tapauksessa haen viinipullon. Ja mahdollisesti esim. kukkia.
Tässä nyt kaksi moukkaa kohtasi, ja varmaan molemmat mielessään mietti toisesta että "v*ttu mikä urpo".
No ihmisillä on toki erilaisia odotuksia, mutta mä en ikimaailmassa kehtaisi syödä yksin toisen katsoessa vieressä. Vaikka ei toisi mitään. Jos kutsun jonkun luokseni syömään, teen ruokaa tuplat siitä mitä oletan vieraan syövän, ja jos hän tuo jotain, kiva. Jos ei tuo, ruokaa silti on vaikka seuraavaan päivään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut koko ketjun (jep joululomalla oli liikaa aikaa) ja ihmetyttää tämä huoltistreffien määrä. Olen ihan tavis enkä mikään yläluokan ihminen, mutta en ikinä ehdottaisi treffipaikaksi ABC:ta tai Teboilia. Oikeaan kahvilaan, drinkille, lounaalle tai vaikka kävelylle. ABC-treffit kuulostaa kyllä olevan monen muun mieleen.
Mikä trolleri tähän ketjuun on pesiytynyt? Pyh pois.
Asiaan. Onhan järkyttäviä settejä täällä koettu. Miten te uskallatte tavata ventovieraita ihmisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hannu kirjoitti:
Viime kerta oli kamalin ja sai mut lopullisesti lopettaan netin kautta deittailun. Erään naisen kanssa kirjoteltiin vajaa kuukausi, kerroin rehellisesti kuka oon, laitoin pyynnöstä kuvat ja meillä luisti juttu omasta mielestä tosi hyvin. Soiteltiinkin pari kertaa ja ihan tosissaan tuntui, että nyt tärppää. Sitten treffit hänen kotikaupungissaan. Alta viidessä minuutissa siitä näki, että katto mua ikävystyneen olosena ja siihen perään sitten vaivaantuneen oloset treffit. Juteltiin, mut lähinnä vaan jutteluu juttelun vuoksi. Lähin pois ja seuraavana aamuna sain tekstarin, että kiitos vaan, mut jatkoo ei oo tulossa. Tää siis on jotain aivan uskomatonta!!!
Miehenä samankaltaisia kokemuksia. Menet treffeile hyvän alkuinnostuksen vallassa, mutta sitten nainen omalla kehonkielellään viestittää lähes heti et tää oli sit tässä. Joskus näin käynyt vielä tokallakin treffeillä. Miksi ravata treffeillä jos ei edes alustavasti kiinnosta.
Tässä pari esimerkkiä...ei nyt kauheista, mutta hassuista treffeistä.
1) leffatreffit
Nainen oli itse ehdottanut elokuviin menoa, mitä hieman ihmettelin kun naiset yleensä inhoaa omien sanojensa mukaan leffatreffejä. Ajattelin että mennään suoraan leffaan, ehkä kahvit nopeasti siihen alkuun niin päästään tutustumaan. Neito sitten paukauttaa, että hänellä on nälkä ja haluaa syödä ennen leffaa. Itse olin syönyt jo aiemmin, joten siinä sitten mietin mitä tehdä. En kehdannut sanoa ei joten menimme kauppakeskuksen ravintolaan jossa söin jonkun edullisimman salaatin mitä listalta löytyi samalla kun neito haarukoi oman ruokansa hyvällä halulla ja vauhdilla kitaan. Seuraavaksi katsottiin leffa ja aina välillä tämä neito ryki voimakkaasti, ilmeisesti naposteltavat meni välillä väärään kurkkuun. Herrasmiehenä en yrittänyt mitään hipelöintejä leffan aikana ja kun elokuva loppui niin nainen huikkasi vaan nopeat heipat ennen kuin ehdin sanoa mitään ja katosi puolijuoksua autolleen. Ilmeisesti herrasmiesmäisyys tulkittiin kiinnostuksen puutteeksi.
2) ravintolatreffit
Olin todella innoissani kun hyvin menneiden ekojen treffien jälkeen ehdottamani ravintolatreffit hyväksyttiin ravintolaan joka oli yksi suosikkini. Saavuin ajoissa paikalle ja odottelin neitiä. 10 minuuttia sovitun ajan jälkeen tulee viesti, että olen hieman myöhässä. Ajattelin jo että nyt tulee oharit, mutta ihmeekseni 15 minuutin jälkeen hän saapui paikalle. Sain ikäväkseni huomata, että into oli ennen aikaista. Vaikka ravintola oli yhdessä sovittu, niin nainen alkoi löytää kaikenlaisia vikoja sisustuksesta ja hyvä ettei ruokalistastakin. Kaiken lisäksi hän oli niin väsynyt, että haukotteli voimakkaasti suhteellisen usein. Näin eleistä ettei ruokakaan miellyttänyt vaikka ei sitä kehdannut sanoa kun oli itse hyväksynyt ravintolan. Pienen jutustelun jälkeen selvisi, että ilmeisesti hänellä oli ollut joku siivouspäivä ja tullut sieltä suoraan treffeille. Totesin että olisit ilmoittanut niin olisi siirretty treffit vaikka huomiselle. Kaikki eleet kertoivat, että hän olisi mielummin ollut nukkumassa kuin niillä treffeillä. Söimme ja justustelimme kohteliaaksi katsotun ajan, siitä kiitos hänelle eli etiketti hallussa, mutta jatkoa ei sitten tullut ja sen kyllä aavistin. Yritin kysellä ennen kuin lähdettiin kotiin neutraalisti fiiliksiä, mutta neito väisti tämän joten siinä se sitten oli. Viestillä sitten totesi ettei ole "kemiaa".
Ihmetyttää kun itse lähden treffeille vain jos toinen oikeasti kiinnostaa. Millä perusteella lie naiset valitsevat treffiseuransa kun näitäkin kokemuksia lukee. Ennustajaeukon kahvinporoista tulkitseman ennustuksen perusteella?
Nuo on monimutkaisia juttuja. Kirjoittelu on vasta sellainen alustava esikarsinta, josta selvitetään onko mies paperilla niin potentiaalinen, etta kannattaa edes tavata. En siis kirjoitellessa ole vielä kiinnostunut mieestä, vaan korkeintaan kiinnostunut tapaamaan hänet. Mutta ainakin itse tiedän vasta livenä kiinnostaako mies vai ei. Ja siis tiedän sen useimmiten lähes heti, joskus jopa siinä vaiheessa kun näen miehen vasta kävelevän kohti. Miehet varmasti ovat kehittyneet tuntemaan kemiaa huomattavasti helpommin, kun taas naisille se muodostuu hyvin monimutkaisen yhtälön tuloksena ja siihen vaikuttaa vahvasti myös näennäisesti hyvin mitättömät seikat (kävelytyyli, ääni, tapa ääntää ja sanavalinnat, tuoksu, ryhti, jne jne.. eli miehen "vibat").
Itselläni myös pari sellaista miestä, jotka eivät aluksi aiheuttaneet suurempia tunteita ja olin aluksi hyvin skeptinen jatkon suhteen, mutta jatkettiin kuitenkin treffejä ja päädyttiin sänkyyn ja seurauksena olikin elämäni parhaimpia seksikokemuksia ja se kemia ja tunteet löytyikin vällyjen välistä. Toki paljon enemmän on niitä, että ensivaikutelma on oikea ja hommasta ei tule mitään. Ja on ollut niitäkin, että tavatessa sähköä on ollut, mutta homma onkin sängyssä laimeaa ja huonoa.
treffit naisen kanssaa kahvilassa, paikalle tuli myöskin naisen äiti, joka kiinnostui minusta enemmän kuin se deitti, ainakin puhui enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuosituhannen alussa tapasin netin kasvottomissa juttuhuoneissa mukavan tyypin. Jokailtainen juttelu keskeytyi silloin tällöin, kun hänen piti lenkittää ex-vaimon koiria tai selvitellä tämän pikkupojan kouluongelmia. Koirat asuivat miehen luona, koska hän rakasti koiria ja koska ex-vaimokin asui miehen luona. Tai asumuserossa he olivat, mutta asuivat yhteisessä talossa, koska kumpikaan ei halunnut pois. Ei, vaan verotussyistä, ja niistä johtui sekin, että mies oli p*rsaukinen. Kaikki rahat menivät vaimolle, joka uhkasi talon viemisellä. Vaimon poika oli aikuinen ja itse asiassa biologisestikin yhteinen. Lapsenlapsiakin oli, mutta ei pojan lapsia, vaan tyttären (jokin merkittävä ero siinä oli). Mies inhosi koiria. Selitykset olivat viihdyttäviä, ja minä muistin ne paremmin kuin mies itse. Aloin viilennellä, koska mies ei vaikuttanut enää niin älykkäältä kuin aluksi ja tympeitä maneereja (kuten "hahahaha" kolme riviä kerrallaan) alkoi olla liikaa. Helppohan 4000 kilometrin päässä olevasta miehestä oli päästä eroon.
Tuli sähköpostia: mies oli ostanut lentolipun ja oli tulossa synttäreilleni. Voisin kuulemma järjestää pöydän Helsingin parhaasta ravintolasta ja vapaasti kertoa kaikille vieraille, että hän oli "my man". Postissa tuli kuva; se aiemmin lähetetty oli jo vähän vanha, ja sitä mies pyysi anteeksi. Tuuheatukkaisesta atleetista oli tullut 200-kiloinen pappa, jolla oli hiuksia enää korvallisilla ja valtavasti rasvaluomia kasvoissa. Ikääkin hän oli vähän pyöristänyt alaspäin. Hän oli 65-vuotias, mutta se ei kuulemma merkinnyt mitään, koska hänen ystävänsäkin sanoivat, ettei hän vaikuttanut päivääkään yli 50-vuotiaalta. Minä olin 36. Sisuksissani myllersi kauhu ja se tunne, että vanhemmille ihmisille piti olla kohtelias, ja se, että mies ei voinut peruuttaa äkkilähtöä. Ajattelin, että kyllä pari päivää kestää.
Lentokentällä odotteli mies tiukassa, rasvaantuneessa kesäpuvussa. Jo kaukaa näin, kuinka hän tarkisti jokaisen ohi kulkevan naisen takapuolen. Hän oli valtavan lihava, varmasti oli tarvinnut kaksi istuinta lentokoneessa. Autoni turvavyö ei ylettynyt kiinni. Pikkuruisen asuntoni sijasta ajoin hänet isolle sukumökille, ja vaikka olin selittänyt tarkkaan, että mökki oli nätti mutta alkeellinen, mies oli järkyttynyt: eihän rantatalo tällainen voinut olla. Nettijutustelujen hauskuudet olivat tiessään. Passitin nuhjuisen miehen saunaan (yksinään) ja sen jälkeen oli pakko tehdä jotain ennenkuulumatonta: pakotin aikuisen ihmisen harjaamaan hampaansa. En kestänyt sitä hajua enää; autossa olin pitänyt ikkunan auki. Mieleeni on jäänyt muistikuva, jossa mies seisoi mökkisaunan terassilla loukkaantuneen näköisenä, sonnustautuneena kahteen, toisiinsa kulmista solmittuun täyskokoiseen kylpypyyhkeeseen (yksi edessä, toinen takana) ja urputti hammastahnavaahdon läpi, että eivät primitiiviset kansatkaan harjaa hampaitaan ja silti heillä on upeat hammasrivit. Kun puheenaiheita ei löytynyt edes väkisin, mies kaivoi lentolaukustaan neljä pulloa kotiseutunsa viiniä ja ison paketin sinisiä pillereitä. Juu ei. Kun suunnitelmat kariutuivat, hän otti lukulasinsa esille ja alkoi järjestellä pirttipöydälle lukuisia iltalääkkeitään.
En tiedä, oliko kyseessä tarkistussoitto, mutta kun miehen puhelin soi ja joku ilmoitti hänelle lapsenlapsen vakavasta sairastumisesta (en ymmärtänyt kieltä, mutta se ei ollut esteenä), ryhdyin jo kesken puhelun kiireesti järjestämään miehelle paluulentoa asap. Kiitos, Finnair.
Mies soitti kotoaan ja haukkui minut maanrakoon epävieraanvaraisuudesta. Mysteeriksi jäi se, mitä hän luuli saavansa lentolippujen ja vaivan vastineeksi vaatimattomasta minusta, jolla ei ollut omaisuutta eikä paljon muutakaan. Mutta mistäpä minä tiedän sitäkään, oliko hän se, joka hän näytti olevan ja joka nettikin, tavallaan, väitti hänen olevan.
Voi apua, ihan kauhea tilanne! Jotenkin voisin itsekin joutua moiseen tilanteeseen, kun olen usein liiankin korrekti ja "hyvin käyttäytyvä"..
Miehen luona. Hän pelasi niin intensiivisedti konsolipeliä, ettei pitkään aikaan huomioinut minua mitenkään. Eikä edes huomannut lähtöäni! Sitten soitti perään vartin päästä ja pahoitteli kovasti.
Kiva kaveri oli, mutta eipä tainnut kunnon parisuhdetta etsiä vielä siinä vaiheessa elämäänsä, kun pelit menivät naisen edelle. Se on sitten hei hei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolle, joka valitti hohottajamiekkosesta: ei ujous ole teeskentelyä X''DD 🤦🏼♀️ Olen minäkin ujo mutta silti nauran katketakseni mustalle huumorille. Enkä ole edes muřhaaja.
Huono huumori miekkosella oli, ei sen kummempaa. Eikä sen takia, että väkivallalle nauraminen olisi väärin, kun on kyse leffasta. En vain ymmärrä sen hauskuutta.
Ja kuinkahan moni on nauranut vedet silmissä Yksin Kotona-perheleffan kohtauksille joissa hassu pikkupoika ampuu rosvoja naulapyssyllä munille ja viskoo tiiliskiviä päähän?
Kyse on kontekstista. Yksin kotona on lasten leffa. Hohottajamiekkosen leffa oli todennäköisesti suunnattu aikuisille. Siinä on suurikin ero. Ensimmäisessä kyseessä on ihan tarkoituksella tehtyä lapsille sopivaa väkivaltahuumoria, joissa noista selviää pienillä ruhjeilla. Jälkimmäisessä väkivalta on raskaampaa ja vertakin lentää.
Itseasiassa just katsoin Yksin kotona -leffat taas jouluna pitkästä aikaa, ja olinkin unohtanut kuinka "raakoja" juttuja siinä on. Tarkoitan siis sitä, että tyypeille tapahtuu asioita, jotka todellisuudessa saattaisi jopa tappaa ihmisen, mutta näissä elokuvissa vain kirotaan ja jupistaan, kun naamaan mäsähtää lujaa painava rautaputki. Enkä ymmärrä miten tuo on mka parempi, että elokuvan väkivalta on suunnattu lapsille. Mutta mielestäni siis ihan viihdyttäviä elokuvia, en valita kun ei väkivalta elokuvissa sillä tavalla häiritse.
Itse kävin parikymppisenä treffeillä miehen kanssa, ja hän valitsi elokuvan. Joka oli The Tree of Life. Ja minä olin vähän darrassa. Pisin ja tylsin leffa ikinä, edes Prad Pitt ei hommaa pelastanut. Olisin mielummin katsonut vaikka kaikki Rambot putkeen (pituuskaan ei olisi kasvanut merkittävästi). Treffeistä on jäänyt mieleen vain se tuska kun yritin psytellä hereillä, vaikka luomet painoivat tonnin kappale.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin treffeillä Ikaalisten tappajan kanssa ilmeisesti hyvin pian näiden sen uusintarötösten jälkeen, tietenkään asiasta en tiennyt. Oli harvinaisen kuiva tyyppi, jankkasi "vihjailevasti" panemisesta ja kun en lämmennyt lähti kiitämään hyvin äkkiä. Minä vielä loppuun ystävällisesti halasin. :D Loppui se tinderdeittailu muuten meikämaijalta tähän.
Hyi helv*tti. Se on vielä tosi vastenmielisen näkönenkin.
No onhan sillä aika kuolleet silmät. Kuvissa se näytti kyllä ihan kohtuulliselta, kuvaili itseään ihan kivasti, ehkä vähän ylimielisesti. Aika pienikokoinen se kuitenkin loppupeleissä oli. Tuli vielä sen jälkeenkin vastaan Tinderissä useita kertoja, mielestäni vielä joskus loppukesästäkin. Miten tuollainen voi olla Tinderissä, jos on raiskauksesta käräjillä?
Kai se voi olla, jos sen profiilia ei ilmianneta. Ilmiannoitko itse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolle, joka valitti hohottajamiekkosesta: ei ujous ole teeskentelyä X''DD 🤦🏼♀️ Olen minäkin ujo mutta silti nauran katketakseni mustalle huumorille. Enkä ole edes muřhaaja.
Huono huumori miekkosella oli, ei sen kummempaa. Eikä sen takia, että väkivallalle nauraminen olisi väärin, kun on kyse leffasta. En vain ymmärrä sen hauskuutta.
Ja kuinkahan moni on nauranut vedet silmissä Yksin Kotona-perheleffan kohtauksille joissa hassu pikkupoika ampuu rosvoja naulapyssyllä munille ja viskoo tiiliskiviä päähän?
Kyse on kontekstista. Yksin kotona on lasten leffa. Hohottajamiekkosen leffa oli todennäköisesti suunnattu aikuisille. Siinä on suurikin ero. Ensimmäisessä kyseessä on ihan tarkoituksella tehtyä lapsille sopivaa väkivaltahuumoria, joissa noista selviää pienillä ruhjeilla. Jälkimmäisessä väkivalta on raskaampaa ja vertakin lentää.
Itseasiassa just katsoin Yksin kotona -leffat taas jouluna pitkästä aikaa, ja olinkin unohtanut kuinka "raakoja" juttuja siinä on. Tarkoitan siis sitä, että tyypeille tapahtuu asioita, jotka todellisuudessa saattaisi jopa tappaa ihmisen, mutta näissä elokuvissa vain kirotaan ja jupistaan, kun naamaan mäsähtää lujaa painava rautaputki. Enkä ymmärrä miten tuo on mka parempi, että elokuvan väkivalta on suunnattu lapsille. Mutta mielestäni siis ihan viihdyttäviä elokuvia, en valita kun ei väkivalta elokuvissa sillä tavalla häiritse.
Itse kävin parikymppisenä treffeillä miehen kanssa, ja hän valitsi elokuvan. Joka oli The Tree of Life. Ja minä olin vähän darrassa. Pisin ja tylsin leffa ikinä, edes Prad Pitt ei hommaa pelastanut. Olisin mielummin katsonut vaikka kaikki Rambot putkeen (pituuskaan ei olisi kasvanut merkittävästi). Treffeistä on jäänyt mieleen vain se tuska kun yritin psytellä hereillä, vaikka luomet painoivat tonnin kappale.
The Tree of Life oli muistaakseni ihan hyvä leffa. Vai onko syöpälääkkeestä kertova leffa joku muu, ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolle, joka valitti hohottajamiekkosesta: ei ujous ole teeskentelyä X''DD 🤦🏼♀️ Olen minäkin ujo mutta silti nauran katketakseni mustalle huumorille. Enkä ole edes muřhaaja.
Huono huumori miekkosella oli, ei sen kummempaa. Eikä sen takia, että väkivallalle nauraminen olisi väärin, kun on kyse leffasta. En vain ymmärrä sen hauskuutta.
Ja kuinkahan moni on nauranut vedet silmissä Yksin Kotona-perheleffan kohtauksille joissa hassu pikkupoika ampuu rosvoja naulapyssyllä munille ja viskoo tiiliskiviä päähän?
Kyse on kontekstista. Yksin kotona on lasten leffa. Hohottajamiekkosen leffa oli todennäköisesti suunnattu aikuisille. Siinä on suurikin ero. Ensimmäisessä kyseessä on ihan tarkoituksella tehtyä lapsille sopivaa väkivaltahuumoria, joissa noista selviää pienillä ruhjeilla. Jälkimmäisessä väkivalta on raskaampaa ja vertakin lentää.
Itseasiassa just katsoin Yksin kotona -leffat taas jouluna pitkästä aikaa, ja olinkin unohtanut kuinka "raakoja" juttuja siinä on. Tarkoitan siis sitä, että tyypeille tapahtuu asioita, jotka todellisuudessa saattaisi jopa tappaa ihmisen, mutta näissä elokuvissa vain kirotaan ja jupistaan, kun naamaan mäsähtää lujaa painava rautaputki. Enkä ymmärrä miten tuo on mka parempi, että elokuvan väkivalta on suunnattu lapsille. Mutta mielestäni siis ihan viihdyttäviä elokuvia, en valita kun ei väkivalta elokuvissa sillä tavalla häiritse.
Itse kävin parikymppisenä treffeillä miehen kanssa, ja hän valitsi elokuvan. Joka oli The Tree of Life. Ja minä olin vähän darrassa. Pisin ja tylsin leffa ikinä, edes Prad Pitt ei hommaa pelastanut. Olisin mielummin katsonut vaikka kaikki Rambot putkeen (pituuskaan ei olisi kasvanut merkittävästi). Treffeistä on jäänyt mieleen vain se tuska kun yritin psytellä hereillä, vaikka luomet painoivat tonnin kappale.
The Tree of Life oli muistaakseni ihan hyvä leffa. Vai onko syöpälääkkeestä kertova leffa joku muu, ehkä.
"Elokuva on isästä ja pojasta kertova monipolvinen ja sirpaleinen sukukertomus. Tarinan tapahtumaympäristö on pääosin 1950-lukulainen pikkukaupunki Texasissa."
Varmaan se erilaisessa vireystilassa ja kotona katsottuna olisi voinut olla ihan kohtuullinen kokemus. Tai en tiedä kun en koko elokuvasta muista oikein mitään. Muistan vain kun luulin leffan viimein loppuvan, se jatkuikin vielä ikuisuuden joillain mystisillä avaruuskuvilla. Eli sellainen mielipiteitä vahvasti jakava taide-elokuva.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut koko ketjun (jep joululomalla oli liikaa aikaa) ja ihmetyttää tämä huoltistreffien määrä. Olen ihan tavis enkä mikään yläluokan ihminen, mutta en ikinä ehdottaisi treffipaikaksi ABC:ta tai Teboilia. Oikeaan kahvilaan, drinkille, lounaalle tai vaikka kävelylle. ABC-treffit kuulostaa kyllä olevan monen muun mieleen.
ABC-on hyvä paikka ensitapaamiseen, se on julkinen ja paikalla on yleensä paljon ihmisiä, hintataso on molemmilla tiedossa ja sieltä pääsee hyvin poistumaan nopeasti, jos tarpeen. Sieltä voi myös sitten jatkaa yhdessä muualle jos niin haluaa.
Jos sopii lenkkitreffit tai ravintolatapaamiseen, pitää syödä tai kävellä jonkin aikaa vaikka ei synkkaisikaan. ABC-kahvilta pääsee pahimmassa tapauksessa nopeasti pois.
Mulla pääosin ok treffejä.
Pari naista, joiden kuvat eivät vastanneet todellisuutta (5v ja 20kg lisää tullut).
Ehkä pahin oli fiksu ja ihan ok näköinen nainen joka haisi pahalle. En päässyt hajusta yli ja totesin ettei kemiaa ollut
Millainen sitten on mielestäsi ihan niin epäviehättävän nainen?