Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!

Joskus 17-vuotiaana sovin tapaamisen erään saman ikäisen pojan kanssa, jonka kanssa olin jutellut netissä parisen kuukautta. Olimme lähettäneet kuvia itsestämme joten tiesin miltä hän näytti (ei kyllä ollut yhtään tyyppiäni, lähinnä kaverimielessä taisin alunperin lähteä näille "treffeille"). Meillä ei oikein ollut mitään samoja mielenkiinnon kohteita ja juttelumme oli muutenkin luokkaa "moi mitä kuuluu", mutta halusimme kuitenkin tavata myös ihan livenä.

Tapasimme erään kauppakeskuksen lähettyvillä, vaihdettiin kuulumiset ja mentiin istumaan kauppakeskuksen sisällä olevalle penkille melkein metrin mittaisen hajuraon kanssa. Siinä sitten istuttiin ja poika tärisi selvästi jännityksestä, eikä keksitty melkein mitään puhuttavaa. Lähdettiin jonkun ajan päästä kävelemään ja mentiin erään koulun pihalle, taas istumaan! Siinäkin sitten tönötettiin tuppisuina, ja koska oli talvi, olin kaiken lisäksi aivan jäässä. En muista miten tämä turhauttava tapaaminen lopulta päättyi, mutta kiitin luojaa kun poika viimein lähti.

Aika huvittavaa, koska ennen tapaamista poika oli hehkuttanut miten juttelustamme ei tulisi loppua ja että tapaaminen olisi paras asia ikinä. Joo, ei ollut. Ei edes osannut vastata, jos yritin aloittaa keskustelua. Myöhemmin tämä poika myös paljasti, että oli todellisuudessa pari vuotta nuorempi kuin minä, eli oli valehdellut ikänsä! Ei siinä, mutta tuon ikäisenä oli kyllä aika järkytys. Juttelumme loppui aika nopeasti tapaamisen jälkeen enkä ole vuosiin kuullut hänestä mitään, mikä on kyllä ihan hyvä juttu. :D

Tapasin miehen teksti tv:n kautta, kyllä. Se oli kuulkaa nuoriso semmoista aikaa se :D

Asuin Mikkelissä, mies Lahdessa ja sovittiin että mies tulisi seuraavana päivänä kahville. Minä olin 28, miehen piti olla 32, Luke Perryn näköinen ja omistaa avoauto. Seuraavana päivänä tein pitsaa ja kävin suihkussa, laitoin päälle pitkän  farkkuhameen ja hihattoman topin. Jäin odottelemaan "Lukea".

Asuin luhtitalon  ekassa kerroksessa  ja puolisen tuntia sen jälkeen kun mieheltä oli tullut "Oon nyt Mikkelissä, kaunotar"-tekstari parkkipaikalle ajoi kärsineen näköinen musta lada. Sieltä nousi  kaljuuntuva, keski-ikäinen ukko ruusu kädessä ja mietin että ei, ei se voi olla toi! Olisi pitänyt kai heittäytyä lattialle sillä mies  huomasi minut, alkoi hymyillä leveästi ja juoksi ovelleni. Otti syliin ja pyöritti. Miehellä oli villapaita ja verkkarit, haisi hieltä. Tarjosin pitsaa ja kahvia, mies söi hotkien ja heittäytyi sitten sohvalle makaamaan että eihän me tänne syömään tultu heh heh sekä viittoi luokseen. En mennyt vaan istuin  nojatuoliin ja aloin katsella telkkaa, teeskennellä että joku kiinnostava ohjelma siellä. Kohta alkoi kuulua kovaa ähkinää , mies oli kääntynyt vatsalleen nytkien lanteilla, siis rakasteli sohvaa! En keksinyt muuta  kuin paeta vessaan jossa vietin tunnin ja kun tulin ulos, mies  oli tajunnut häipyä.

Huh huh mitkä treffit!

Vierailija kirjoitti:

Tapasin miehen teksti tv:n kautta, kyllä. Se oli kuulkaa nuoriso semmoista aikaa se :D

Asuin Mikkelissä, mies Lahdessa ja sovittiin että mies tulisi seuraavana päivänä kahville. Minä olin 28, miehen piti olla 32, Luke Perryn näköinen ja omistaa avoauto. Seuraavana päivänä tein pitsaa ja kävin suihkussa, laitoin päälle pitkän  farkkuhameen ja hihattoman topin. Jäin odottelemaan "Lukea".

Asuin luhtitalon  ekassa kerroksessa  ja puolisen tuntia sen jälkeen kun mieheltä oli tullut "Oon nyt Mikkelissä, kaunotar"-tekstari parkkipaikalle ajoi kärsineen näköinen musta lada. Sieltä nousi  kaljuuntuva, keski-ikäinen ukko ruusu kädessä ja mietin että ei, ei se voi olla toi! Olisi pitänyt kai heittäytyä lattialle sillä mies  huomasi minut, alkoi hymyillä leveästi ja juoksi ovelleni. Otti syliin ja pyöritti. Miehellä oli villapaita ja verkkarit, haisi hieltä. Tarjosin pitsaa ja kahvia, mies söi hotkien ja heittäytyi sitten sohvalle makaamaan että eihän me tänne syömään tultu heh heh sekä viittoi luokseen. En mennyt vaan istuin  nojatuoliin ja aloin katsella telkkaa, teeskennellä että joku kiinnostava ohjelma siellä. Kohta alkoi kuulua kovaa ähkinää , mies oli kääntynyt vatsalleen nytkien lanteilla, siis rakasteli sohvaa! En keksinyt muuta  kuin paeta vessaan jossa vietin tunnin ja kun tulin ulos, mies  oli tajunnut häipyä.

Huh huh mitkä treffit!

Ja tällaisen epäsiistin, valehtelevan sekopään päästit kotiisi? Et taida sinäkään ihan täysillä käydä.

Kerrotaan vaihteeksi sen omituisen tapauksen näkökulmasta. Sovittiin seuranhakusivustolla tapaamani naisen kanssa treffit puistoon. Koska molemmat olimme ulkoilmaihmisiä, tarkoituksena oli ihan vaan kävellä ja tutustua. Nähdessäni treffikumppanin, menin jotenkin ihan lukkoon. Sydän hakkasi ja ihoa kihelmöi. Ihmettelin, mitä tapahtuu, sillä olen mielestäni ihan normaalilla itsetunnolla varustettu mies ja tullut toimeen naisten kanssa. Tällaista olin kokenut viimeksi joskus teini-iässä. Hän yritti pitää normaalia keskustelua yllä, mutta en oikein saanut vastatuksi mihinkään.

Ajattelin, että hän todennäköisesti pitää minua aivan friikkinä ja tarjosin mahdollisuutta poistua kysymällä, oliko hänellä muita suunnitelmia illaksi. Hän sanoi, että oli varannut koko illan treffejämme varten. Hän yritti urhoollisesti jatkaa keskustelua, mutta olin edelleen aivan lukossa. Sitten, hän kysyi haluanko pussata. Suudelessamme jännitys katosi kokonaan. Päädyimme kotiini ja vietimme siihenastisen elämäni kiihkeimmän yön.

Edelleen mietin, ehdottiko hän suutelemista ihan kiusallisen ilmapiirin poistamiseksi. Oli miten oli, olen todella kiitollinen että rakas vaimoni ei tuominnut minua omituisen ensivaikutelman perusteella <3

Vierailija kirjoitti:

Kerrotaan vaihteeksi sen omituisen tapauksen näkökulmasta. Sovittiin seuranhakusivustolla tapaamani naisen kanssa treffit puistoon. Koska molemmat olimme ulkoilmaihmisiä, tarkoituksena oli ihan vaan kävellä ja tutustua. Nähdessäni treffikumppanin, menin jotenkin ihan lukkoon. Sydän hakkasi ja ihoa kihelmöi. Ihmettelin, mitä tapahtuu, sillä olen mielestäni ihan normaalilla itsetunnolla varustettu mies ja tullut toimeen naisten kanssa. Tällaista olin kokenut viimeksi joskus teini-iässä. Hän yritti pitää normaalia keskustelua yllä, mutta en oikein saanut vastatuksi mihinkään.

Ajattelin, että hän todennäköisesti pitää minua aivan friikkinä ja tarjosin mahdollisuutta poistua kysymällä, oliko hänellä muita suunnitelmia illaksi. Hän sanoi, että oli varannut koko illan treffejämme varten. Hän yritti urhoollisesti jatkaa keskustelua, mutta olin edelleen aivan lukossa. Sitten, hän kysyi haluanko pussata. Suudelessamme jännitys katosi kokonaan. Päädyimme kotiini ja vietimme siihenastisen elämäni kiihkeimmän yön.

Edelleen mietin, ehdottiko hän suutelemista ihan kiusallisen ilmapiirin poistamiseksi. Oli miten oli, olen todella kiitollinen että rakas vaimoni ei tuominnut minua omituisen ensivaikutelman perusteella <3

Tämä on ihana tarina, kiitos kun kerroit ❤️

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui minulle jokin aika sitten. Kutsuin yhdenillan tuttavuuden luokseni asunnossani olevaan saunaan, lupasin ostaa pientä naposteltavaa sekä saunaoluet ja  tulla pysäkille häntä vastaan. Pysäkillä sitten odotti hieman rähjäisen näköinen nainen virttyneessä ja kauhtuneessa ulkoiluasussa. Olkapäällä hänellä oli Ikean isoa sinistä kassia muistuttava kassi, jossa arvelin olevan naisen vaihtovaatteet. Täytyy myöntää, että ensivaikutelma ei oikein vastannut sitä mielikuvaa, joka naisesta oli ensimmäisellä kerralla jäänyt. Sisälle asuntooni päästyään nainen kysyi ensimmäisenä, ostitko sä sitä kaljaa. Sanoin, että joo, oluet on jääkaapissa. Olin ostanut kuusi 0,5 l oluttölkkiä saunajuomiksi, koska itsellä ei ollut tarkoitus juoda sen kummemmin ja ajattelin oluiden riitävän hyvin. Nainen meni jääkaapille, otti oluen, avasi sen ja klunks, klunks, klunks joi sen tyhjäksi parilla kolmella kulauksella. Kauhee jano, nainen selitti, kun katsoin häntä vähän kummissani. Laitoin sitten saunan lämpiämään, avasin itsellenikin oluen ja menin sohvalle istumaan. Oletin, että nainen tulisi viereeni istumaan, mutta tämä tulikin makaamaan sohvalle siten, että hänen päänsä oli sylissäni. Asentoni oli tukala, joten ehdotin naiselle, että tämä nousisi istumaan viereeni. Ei, ei, nainen sanoi, näin on hyvä kun hänellä on muutenkin selkä kipeänä - vanha telinevoimisteluvamma nääs. Sitten nainen otti käteensä tv:n kaukosäätimen, avasi tv:n ja alkoi selailla kanavia. Kun pari kanavakierrosta oli tehty, nainen tokaisi, ei täälläkään oo mitään, ja hellitti otteensa kaukosäätimestä. Sitten hän alkoi hyräillä tai oikeammin päästellä jonkinlaista epävireistä yninää. Kysyin naiselta haluaako tämä kuunnella jotain musiikkia, jotta minun ei olisi tarvinnut kuunnella hänen hyräilyään. Joo laita vain, nainen sanoi, nousi jotenkin todella vaivalloisesti ylös sohvalta ja meni samantien jääkaapille. Tsuh ja klunks, klunks, klunks. Mikä ihme mua janottaa, nainen tokaisi ja tuli vajaan oluttölkin kanssa takaisin sohvalle makaamaan. Hetken päästä nainen halusi vaihtaa musiikin radioon, joten annoin hänelle viritinvahvistimen kaukosäätimen. Taas pari kanavakierrosta, kunnes nainen jätti Radio Aallon tai Novan päälle - en enää muista kumman. Äänen hän väänsi niin kovalle, että keskustelu normaaliäänellä oli jokseenkin mahdotonta. Sitten hän alkoi hytkyä makuullaan päänsä sylissäni. Hän hytkytteli yläruumistaan musiikin tahtiin ja heilutteli käsiään ilmassa kuin olisi tanssinut. Välillä otettiin taas klunks, klunks, klunks, kunnes tölkki oli tyhjä. Menin sitten katsomaan, joko sauna olisi tarpeeksi lämmennyt, ja kun tulin takaisin sohvalle, huomasin oluttölkkini vajuneen huomattavasti. Sanoin naiselle, että tämä voisi ottaa oman tölkin jääkaapista, mutta nainen sanoi, että ei tarvitse, hänellä vain oli jostakin syystä kova jano, mutta nyt ei enää janottanut niin kauheasti. Hetken päästä menimme saunaan, jonne otin mukaan täyden oluttölkin. Kysyin naiselta, eikö tämä ota itselleen olutta saunaan, nainen sanoi juovansa oluen vasta saunan jälkeen. Koska saunatilat kylpyhuoneessani olivat aika ahtaat, sovimme, että käymme eri aikaan suihkussa. Kun vaihdoimme vuoroja saunan ja suihkun välillä, huomasin, että nainen oli juonut taas oluttölkistäni huomattavan osan. En viitsinyt huomauttaa naiselle asiasta, vaan join oluen loppuun. Nainen tuli hetkeksi takaisin saunaan, mutta lähti pian takaisin suihkuun. Sitten hän otti hänelle varaamani kylpypyyhkeen ja lähti kylpyhuoneesta vettä valuvana pois. Ajattelin, että nainen meni hakemaan itselleen olutta ja palaa pian takaisin. Odottelin jonkin aikaa kunnes menin hetken itseäni kuivailtuani eteiseen. Eteisen matolla oli iso märkä läntti ja parketilla oli märkiä jälanjälkiä. Nainen seisoskeli olohuoneessa oluttölkki kädessä. Päälleen hän oli pukenut ilmeisesti siitä sinisestä kassista ottamansa kummallisen, nuhjuisen kylpy/aamutakin, jonka hän kertoi itse tehneensä joskus aiemmin. Kylpypyyhkeen hän oli huolettomasti pudottanut olohuoneen matolle. Kysyin naiselta tulisiko tämä vielä takaisin saunaan, mutta nainen vastasi, että hänelle tuli saunassa niin kauhean kuuma ja niin kauhea jano, että hän ei enää saunaan tule. Sitten nainen halusi parvekkeelle vilvoittelemaan. Yritin estellä naista, koska parvekkeeni oli talven jäljiltä todella likainen kadulta tulevan hiekan ja muun pölyn vuoksi. Mutta ei, naisen oli välttämättä päästävä parvekkeelle, joten menin avaamaan hänelle parvekkeen oven. Nainen viipyi parvekkeella ehkä minuutin, ja ennen kuin ehdin varoittaa häntä likaisista jalkapohjista, hän oli jo astunut olohuoneen vaalealle matolle ja jättänyt siihen likaisen jalanjäljen. Jalkansa hän pyyhki lopulta tyylikkäästi kylpypyyhkeeseen. Menin sitten hieman harmissani itse vielä hetkeksi saunaan ja kun tulin takaisin, nainen makasi sohvalla tv:n kanavia selaillen ja välillä klunks, klunks olutta hörppien. Jääkaapille mennessäni huomasin, että oluita oli jäljellä enää yksi. Avasin sen itselleni, koska halusin juoda sen janooni. Olutta juodessani huomasin lattialla sohvan vieressä isohkon olutläikän, joten nainen oli ilmeisesti kaatanut tölkkinsä jossakin välissä. Otin siivousliinan ja aloin siivota naisen jättämää sotkua. Nainen kommentoi tätä juopuneesti naureskellen, mullahan on täällä tosi hyvä palvelu kun on oma siivooja, hahhahhaa. Sitten nainen parkaisi kuin hätkähtäen, paljonko kello on. Kun kerroin, että kello oli noin 20.45, nainen tokaisi, vielä ehdittäisiin hakea lisää olutta kaupasta. Sanoin naiselle kyllästyneenä, että tämä voi vapaasti hakea itselleen kaupasta olutta itselleen ja itse asiassa lähteä samalla kotiinsa, jos olutta tekee vielä mieli. Nainen näytti vähän närkästyneeltä, mutta ei tehnyt elettäkään noustakseen sohvalta. Ilmeisesti hänellä ei ollut rahaa tai hän muuten vain oletti, että olisin lähtenyt hakemaan hänelle lisää juotavaa. Hetken mökötettyään nainen sanoi, mutta eikös tällä alueella olekin joku lähiöravintola. Sanoin naiselle kyllästyneesti, että kyllä, lähiöravintola löytyy alueelta, ja hän on vapaa lähtemään sinne yksin koska tahansa. Nainen ei vastannut mitään, vaan selaili tv:n kanavia ärtyneen näköisenä. Yhtäkkiä nainen sanoi, mun ex-mies tappais mut, jos se tietäis, että mä oon täällä sun luona. Ja varmaan tappais sutkin, kun se on psykopaatti ja palkkasotilas ja se on tappanut monta ihmistä, nainen jatkoi. Silloin sanoin naiselle, kuule eiköhän ole parasta, että sä lähdet nyt jonnekin muualle mun asunnosta ja eiköhän tämä nyt ollut tässä. Hämmästyksekseni nainen ei väittänyt vastaan, vaan nousi ripeästi ja tällä kertaa ilman mitään vanhoja telinevoimisteluvammoja sohvalta ja alkoi pukea päällensä kauhtunutta ulkoiluasuaan. Monelta tosta menee seuraava bussi, nainen kysyi, ja kerroin tahallani, että viiden minuuutin päästä, jotta pääsin naisesta mahdollisimman pian eroon. Sitten nainen sopersi, en mä osaa sinne pysäkille, eksyn vielä, ja pyysi minua oppaaksi. Kerroin naiselle, että pysäkki on melkein samalla kohtaa  sitä pysäkkiä, johon hän jäi, mutta kadun toisella puolella. Mä en nyt enää muista, mihin mä jäin, nainen sanoi. No, ei auttanut kuin pukea päällysvaatteet päälle ja lähteä opastamaan nainen pysäkille. Nainen horjui huomattavasti, kun kävelimme muutaman kymmenen metriä pysäkille. Nainen yritti vielä jotenkin paikata mokailujaan pyytelemällä anteeksi, mutta kerroin naiselle, että antaa olla, ja jätin hänet yksin pysäkille. Muutama päivä myöhemmin nainen soitti minulle kummallisesti polveilevan ja välillä itkuksi menevän puhelun, jossa yhdistyivät niin anteeksipyynnöt, anelut, haukkumiset kuin yleinen sekavuuskin. Kuuntelin aikani naisen päätöntä puhetta, kunnes lopetin puhelun ja laitoin naisen numeron estolistalle. Tuon tapauksen jälkeen en ole naista tavannut enkä myöskään halua enää tavata.

Tuosta naisesta tulee mieleen eräs... traaginen tapaus.

Tämä klunks klunks -nainen on kyllä tämän ketjun paras. Loistavasti kirjoitettu.

Kaffepulla kirjoitti:

Tämä klunks klunks -nainen on kyllä tämän ketjun paras. Loistavasti kirjoitettu.

Samaa mieltä. Samanaikaisesti hauska, traaginen ja vähän pelottava. Tuli mieleen että nainen ehkä oli lomilla linnasta? Tai sitten asunnoton alkoholisti.

Tasan 5 vuotta sitten olin treffeillä kirjastotädin tyyppisen 25 v naisen kanssa, tavattiin kaupassa kun törmäsin kärryillä neidon päälle. Zoukkina annoin käyntikortin ja sanoin että " soita jos tuli jotain vammoja". Heti seuraavana päivänä tulitekstaria. -Hansa korttelin edessä tänään klo 18?-

Sinne sitten edelleen zoukki mielessä kirjastotätiä treffaamaan.

"Kirjasto täti" paljastuikin hemmetin hauskaksi tarinan kertojaksi ja tilanne komiikan mestariksi, ekat 4 tunti meni hetkessä ja lisää treffejä sovittiin.

Vasta viidensien treffien jälkeen suostui tulemaan kämpille. Siellä sitten kertoi että on neitsyt ja syynkin sille, koska pimppi on niin ruma. Noin se sano justiinsa noilla sanoilla.

Itse useitä värkkejä nähneenä kerroin, että joo kaikki ne on erillaisia ja ei sitä ulkonäköä kannata surra ja jne.

Sainkin sillä puheella neidon makkariin ja vaatteet pois hujauksessa.

Pelästyin kuitenkin melkein ääneen kun näin sen värkin. Koko osasto oli yhtä ulkoisten häppärien sekanmelskaa, helvetinmoisen -70 luvun karvapehkon kruunaamana ja haju oli aivan helvetin paha.

Neitsyyden vein kuitenkin kun olin luvannu, vaikka vaikeeta olikin pitää juhlakuntoa yllä.

Uudestaan kun tavattiin keksin että saunotaan ensin ja vinkki sheivaamisestakin oli mennyt perille.

Parturoinnin ja saunomisen jälkeen, ei kukonheltat enään niin pahasti häirinny keskittymistä 😀

Eka ja vika kokemus tuntemattoman miehen deittailusta oli kun paikalle ilmestyi viisikymppinen tyyppi. Oli kyllä muuten sellainen kuin kuvailikin (ei ollut kuvaa), mutta vanhempi kuin isäni. Olin 19v.

Entinen nettideittailija kirjoitti:

Aikaan ennen Tinderiä minulla oli hetken profiili nettideittisivustolla. Pitihän se itse päästä näkemään, että mitä sitä kautta tulee vastaan. 

Yksi mieleenpainuvimmista treffikokemuksista syntyi, kun minua lähestyi parikymppinen nainen kuvattomalla profiililla. Omassa profiilissani kuva oli, joten pyysin häntä lähettämään minulle kuvansa, jotta tiedän minkä näköisen ihmisen kanssa olen keskustelua virittelemässä. Hän sitten lähettikin kuva ihan mukavannäköisestä nuoresta naisesta. Kaikki vaikutti normaalilta tässä vaiheessa ja hän kertoi muuttaneensa hiljattain kaupunkiin sairaanhoitajaopintojensa takia. 

Viestiteltiin muutama päivä ja viikonlopun koittaessa hän sitten kutsui minut kotiinsa, mutta painotti useaan kertaan, että "seksiä ei sitten ole luvassa". Itse olin muutaman vähän villimmän sinkkuvuoden jälkeen jo valmis vakiintumaan, joten asia ei haitannut minua mitenkään. Olin jopa ihan tyytyväinen, että kerrankin nainen ei haluaisi seksiä ensitapaamisella. Siitä hieman väkinäisestä säätämisestä ventovieraan ihmisen kanssa oli jo ehtinyt kertyä ihan riittävästi kokemuksia.  

Ensimmäinen hieman kulmakarvaa nostanut viesti tuli puhelimeeni matkalla naisen asunnolle: "en jaksanut käydä suihkussa, toivottavasti ei haittaa". Tässä vaiheessa vielä ajattelin, että mikäs siinä, kai normaali nuori nainen nyt perushygieniastaan huolehtii sillä tavalla, ettei siitä suurta haittaa ole, vaikka juuri samalla kellonlyömällä ei olisi suihkussa käynytkään. 

Perillä soittelin sitten deittini ovikelloa. Oven tuli avaamaan täysin eri ihminen, kuin jonka kuva minulle oli lähetetty. Kasvoista näki heti, ettei kyseessä voinut olla sama ihminen ja ovella odottanut neito oli kauniisti sanottuna vähintään parikymmentä kiloa tuhdimmassa kunnossa kuin kuvassa esiintynyt henkilö. En tästä sen suuremmin lannistunut vaan ajattelin, että tutustutaan nyt sitten ihmiseen, kun kerran täällä ollaan. Heti tervetulotoivotuksen jälkeen tuli taas muistutus siitä, että seksiä ei sitten olisi luvassa. 

Treffien tarkoitus oli laittaa ruokaa yhdessä, katsella elokuva ja tutustua toisiimme paremmin. Ruoanlaitto meni ilman suuria kommelluksia, jos jättää huomiotta, että tuoreella sairaanhoitajaopiskelijalla oli vain yksi kattila, eikä muita ruoanlaittovälineitä tai edes lautasia. Pari vesilasia ja lusikkaa sentään löytyi.

Päädyimme sitten keittämään kattilassa makaronia ja lämmittämään pakastekalapuikkoja uunissa. Ruoka nautittiin lusikalla Disney-hahmojen koristamista murokupeista keittiössä seisten, kun lautasia, haarukoita, pöytää tai tuoleja ei ollut vielä kolmen kuukauden asumisen aikana ehtinyt hankkia. :)

Ruokailun jälkeen siirryimme olohuoneeseen, tässä vaiheessa huomasin että neidolla ei ollut televisiota tai edes sohvaa olohuoneessa. Siinä sitten hämmästelin, että eikös meidän ollut tarkoitus katsoa se leffa? Sain myöntävän vastauksen ja tiedon, että televisio on makuuhuoneessa.

Makuuhuoneessa sitten tosiaan oli sellainen noin 10 tuumainen vanha matkatelkkari joka oli sijoitettu sängyn viereen niin, että meidän piti maata lähes päällekkäin, jotta molemmat näkisivät itse elokuvan. Siinä sitten kammettiin itsemme sängylle ja tässä vaiheessa heräsi jo hieman ajatus, että mahtaako jäädä vain elokuvan katseluksi. 

(jatkuu seuraavassa viestissä)

Tää oli kans hauska.

Vierailija kirjoitti:

Entinen nettideittailija kirjoitti:

Aikaan ennen Tinderiä minulla oli hetken profiili nettideittisivustolla. Pitihän se itse päästä näkemään, että mitä sitä kautta tulee vastaan. 

Yksi mieleenpainuvimmista treffikokemuksista syntyi, kun minua lähestyi parikymppinen nainen kuvattomalla profiililla. Omassa profiilissani kuva oli, joten pyysin häntä lähettämään minulle kuvansa, jotta tiedän minkä näköisen ihmisen kanssa olen keskustelua virittelemässä. Hän sitten lähettikin kuva ihan mukavannäköisestä nuoresta naisesta. Kaikki vaikutti normaalilta tässä vaiheessa ja hän kertoi muuttaneensa hiljattain kaupunkiin sairaanhoitajaopintojensa takia. 

Viestiteltiin muutama päivä ja viikonlopun koittaessa hän sitten kutsui minut kotiinsa, mutta painotti useaan kertaan, että "seksiä ei sitten ole luvassa". Itse olin muutaman vähän villimmän sinkkuvuoden jälkeen jo valmis vakiintumaan, joten asia ei haitannut minua mitenkään. Olin jopa ihan tyytyväinen, että kerrankin nainen ei haluaisi seksiä ensitapaamisella. Siitä hieman väkinäisestä säätämisestä ventovieraan ihmisen kanssa oli jo ehtinyt kertyä ihan riittävästi kokemuksia.  

Ensimmäinen hieman kulmakarvaa nostanut viesti tuli puhelimeeni matkalla naisen asunnolle: "en jaksanut käydä suihkussa, toivottavasti ei haittaa". Tässä vaiheessa vielä ajattelin, että mikäs siinä, kai normaali nuori nainen nyt perushygieniastaan huolehtii sillä tavalla, ettei siitä suurta haittaa ole, vaikka juuri samalla kellonlyömällä ei olisi suihkussa käynytkään. 

Perillä soittelin sitten deittini ovikelloa. Oven tuli avaamaan täysin eri ihminen, kuin jonka kuva minulle oli lähetetty. Kasvoista näki heti, ettei kyseessä voinut olla sama ihminen ja ovella odottanut neito oli kauniisti sanottuna vähintään parikymmentä kiloa tuhdimmassa kunnossa kuin kuvassa esiintynyt henkilö. En tästä sen suuremmin lannistunut vaan ajattelin, että tutustutaan nyt sitten ihmiseen, kun kerran täällä ollaan. Heti tervetulotoivotuksen jälkeen tuli taas muistutus siitä, että seksiä ei sitten olisi luvassa. 

Treffien tarkoitus oli laittaa ruokaa yhdessä, katsella elokuva ja tutustua toisiimme paremmin. Ruoanlaitto meni ilman suuria kommelluksia, jos jättää huomiotta, että tuoreella sairaanhoitajaopiskelijalla oli vain yksi kattila, eikä muita ruoanlaittovälineitä tai edes lautasia. Pari vesilasia ja lusikkaa sentään löytyi.

Päädyimme sitten keittämään kattilassa makaronia ja lämmittämään pakastekalapuikkoja uunissa. Ruoka nautittiin lusikalla Disney-hahmojen koristamista murokupeista keittiössä seisten, kun lautasia, haarukoita, pöytää tai tuoleja ei ollut vielä kolmen kuukauden asumisen aikana ehtinyt hankkia. :)

Ruokailun jälkeen siirryimme olohuoneeseen, tässä vaiheessa huomasin että neidolla ei ollut televisiota tai edes sohvaa olohuoneessa. Siinä sitten hämmästelin, että eikös meidän ollut tarkoitus katsoa se leffa? Sain myöntävän vastauksen ja tiedon, että televisio on makuuhuoneessa.

Makuuhuoneessa sitten tosiaan oli sellainen noin 10 tuumainen vanha matkatelkkari joka oli sijoitettu sängyn viereen niin, että meidän piti maata lähes päällekkäin, jotta molemmat näkisivät itse elokuvan. Siinä sitten kammettiin itsemme sängylle ja tässä vaiheessa heräsi jo hieman ajatus, että mahtaako jäädä vain elokuvan katseluksi. 

(jatkuu seuraavassa viestissä)

Tää oli kans hauska.

Olis ollu kiva lukea tarina loppuun. Liian vaikeaa löytää viesteistä

Vierailija kirjoitti:

No tylsästi vain sellainen, että joku julistaa rakkauttaan yhden näkemisen jälkeen tai pahimmassa tapauksessa ennen näkemistä.

Introverttina tää on aivan liikaa ja totaalinen turn-off.

Tuon pitäisi olla kenelle tahansa valtava red flag.

Vierailija kirjoitti:

Olin jossain opiskelijaporukassa kertonut, missä opiskelija-talossa asun. Eräs porukan mies oli ottanut selville sukunimeni ja tuli soittamaan ovikelloa. Koska olimme pari sanaa vaihtanut, päästin hänet kylään, vaikka ihmeissäni olinkin. Juttelimme jotain opinnoista, kunnes tyyppi sanoi minun olevan ihana ja hän on rukoillut (luterilaiselta) Jumalataan anteeksi, että hänellä on syntisiä haluja minua kohtaan.

Ei kiitos näitä kiihkeitä uskovaisia.

Jännää tuokin että pyyteli halujaan anteeksi satuolennolta eikä sinulta. Tyyppi tekis murhankin samalla periaatteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä taustaa varten kysyisinkin teiltä, jotka sanovat, että ulkonäkö ei ole tärkeä: miten te voitte alkaa suhteeseen jonkun epämiellyttävän näköisen ihmisen kanssa? 

En ole koskaan alkanut suhteeseen selkeästi epämiellyttävän näköisen kanssa, mutta olen ollut suhteessa ei-vetovoimaisen kanssa, jolla oli joitakin yksittäisiä ei-niin-viehättäviä ominaisuuksia. 

Viihdyin hänen seurassaan todella hyvin, huumori toimi ja meillä oli hauskaa.

Arvostin hyvää ystävyyttä ja kumppanuutta enemmän kuin fyysistä vetovoimaa.

Kumppani oli myös erittäin halukas miellyttämään, joten hän oli etenkin suhteen alkuvaiheessa mitä parhaimmin käyttäytyvä henkilö.

Kun kiinnyin häneen, niin hänen ulkonäkönsäkin miellytti minua enemmän. 

Rakastin koko sydämestäni häntä, mutta ihan samanlaista vetovoimaa en kokenut, 

kuin mitä on ollut niihin, jotka ovat jo ihan alkujaan olleet viehättäviä silmissäni ja joihin olen ihastunut. 

Tästä vetovoiman puutteesta tuli ajan mittaan enemmän ja enemmän kitkaa, sillä kumppanillani oli ihan erilaiset odotukset suhteelta kuin minulla. 

Jatkossa yritän olla tarkempi tuossa, että alan pidempään suhteeseen vain jos ihastun selvästi. 

Se, että yhdessä on kivaa viettää aikaa, ei riitä sille kumppanille pidemmän päälle, kun hän todennäköisesti odottaa vetovoiman olevan molemminpuolista. 

Olen itse huomannut saman, valitettavasti. Jos ei kumppani ole hyvännäköinen, ei hommasta vaan tule mitään.

Jonkun aikaa sitä pystyy itselleen valehtelemaan että "ehkä tässä nyt kuitenkin olisi jotain", jos kuitenkin muuten tullaan hyvin juttuun, mutta kyllä se homma ennemmin tai myöhemmin vaan kaatuu siihen että ei epäviehättävän ihmisen kanssa yksinkertaisesti halua panna.

Siinä rupeaa sitten katselemaan muita, paremman näköisiä sillä silmällä, ja siinä vaiheessa suhde onkin jo tuhoon tuomittu.

Jos ihmiseen rakastuu, hän näyttää rakastuneen silmissä huomattavasti viehättävämmältä kuin muuten ulkoisesti kaunis. On sulla elämä melko pinnallista jos noin ajattelet, tuskin koskaan tulet rakastumaan jos ulkokuori on noin tärkeä. Vanhuus ja rypyt tulee jokaiselle eteen, silloin se ulkonäkö ei ole ensimmäisenä mielessä.

Joo, itse kävin kuumana erääseen ja pidin häntä jopa liian hyvännäköisenä itselleni. Kaverini palautteli onneksi maanpinnalle tolkuttaen ettei todellakaan ole hyvännäköinen.

Tässä yksi hyvä elämänohje: ulkonäköön ihastutaan, sisimpään rakastutaan. Niin totta, jos olet pinnallinen niin tulet olemaan yksin kun omasta pinnasta maali rappeutuu. Siinä kerkeät miettimään niitä ihmisiä jotka sinusta välitti vaikka itse pidit heitä rumina.

Mun pitää ensin ihastua ulkonäköön, jotta voin myöhemmin rakastua sisimpään.

Siksi se kumppanin ulkonäkö on niin tärkeä asia. Jos en ihastu, en myöskään rakastu.

Kaikki kuvittelee noin alussa

Minä nyt en enää mikään untuvikko ole näissä seurusteluasioissa, kokemusta on useista vuosia kestäneistä suhteista, mutta kyllä minulla edelleen ulkonäkö on se asia joka määrittää sen että kenen kanssa aloitan seurustelun.

Ehkä joillain ihmisillä on sitten eri kriteerit mitkä määrittää sen, keneen he ihastuvat 🤷🏻‍♀️

T. Sama

En oikein ymmärrä, että mihin muuhun kuin ulkonäköön voi alussa ihastua, kun sinne ihmisen sisälle ei näe?

Luonteeseen tietysti, kun tutustuu, juttelee, tekee asioita yhdessä.

Niin, toki sitten pidemmällä aikavälillä. Mutta pitää sen nyt sen verran silmää miellyttää, että lähtee edes tutustumaan ja tekemään niitä asioita. Ellei ole kyse kaveruudesta.

Moni parisuhde alkaa kaveruudesta, vaikka toinen ei alkuun mielyttäisi, niin luonne voi saada rakastumaan palavasti. Itsellä oli aikanaan esim. useita ihastuksia ulkonäön puolesta kaveri piireissä ja töissä joiden ulkonäkö ei ollut erikoinen, mutta ajan myötä ihastunut persoonallisuuteen. Persoonalla on pidemmän päälle enemmän merkitystä ja sillä tuleeko toisen kanssa päivittäin toimeen, kuin pelkällä ulkonäöllä tai tilipussilla. On ollut monia todella näyttäviä kumppaneita, mutta ei se ulkonäkö riitä. Jos on valehteleva pettäjä, eikä arvosta ja kuuntele toista, niin ei sillä ole merkitystä vaikka olisi maailman upein ulkoisesti. Törmännyt näihin joita olisi halunnut mielyttää tekemällä heitä mielyttäviä asioita myös kokeillakseni itse sellaista ensimmäistä kertaa, mutta vastaukseksi saa lähinnä "ei tarvi koska sä et kuitenkaan halua tehdä niin", tai jotain muuta vastaavaa lähes joka kerta. Ja tämän jälkeen aina oltiin vetoamassa samaan jos jotain tekemistä yritti suunnitella, "Ei meidän tarvi koska sä et kuitenkaan halua." Oletti tietävänsä mitä haluan joka kerta, ja tuli vähän sen jälkeen siihen päätökseen että täytyi laittaa poikki koska en halunnut käydä missään, koska itse oletti niin ja tyrmäsi kaikki ehdotukset sen takia. Niin vaikea ottaa selvää jos toinen tunkee väkisin omat luulot toiselle. Meni into edes ehdottaa mitään koska tyrmättiin maahan joka kerta "et sä kuitenkaan halua!". Vaikka olis halunnut ihan oikeasti tehdä niitä asioita juuri hänen kanssaan, mutta ei kelvannut ja tyrmäsi aina.

Jos sinulla on moni suhde alkanut kaveritasolta, ei se tarkoita että yleisesti moni parisuhde alkaa niin. Minä voisin sanoa taas täysin päinvastoin, että koskaan ei ole parisuhde alkanut kaverisuhteesta vaan se on alusta saakka pitänyt napsahtaa tai ei sitten ollenkaan. Ja sen epäonnistuneen alkunapsahduksen jälkeen kun on kavereiksi ajauduttu, ei tietenkään myöhemminkään ole odotettavissa mitään säkenöintejä.

Tinder ja muut netti deitti palvelut ovat muuttaneet suhteiden muodostumisen periaatteet täysin. Ennen luotettiin jumalan tahtoon ja kohtaloon, ja se elämän rakkaus kohdattiin kasvotusten perhosia vatsaan tuoden. Nykyään jumalan tarkoittamaa kohtalo kohtaamista elämän rakkauden kanssa ei enää tapahdu koska ihmiset tuijottavat vain näyttöjä ja elämän rakkaus kävelee vain ohi, tai se sivuutetaan koska oli paremman näköinen tarjolla.

Seurustele sinä jumalasi kanssa mutta älä raahaa häntä suhteeseen kolmanneksi pyöräksi. Jumala kiihottaa justiinsa yhtä paljon kuin anoppi samassa sängyssä.

Sabriina kirjoitti:

Tapailemani mies halusi, että olisin juossut pururadalla rinnat paljaana ja hän olisi kuvannut sitä, kun suuret rintani hölskyvät siinä juostessa. Oli vielä miettinyt paikan ja ajan, jolloin ei välttämättä ketään sattuisi tulemaan vastaan.

Lisäksi minun olisi pitänyt sanoa jotain repliikkejä tähän tyyliin kuin vaikka:

"Iik, älä katso jättimäisiä rintojani!"

"Voi miten suuriksi rintani ovatkaan kasvaneet!"

"Toivottavasti kukaan ei näe suuria riippuvia rintojani täällä metsässä!"

Lisäksi olisi pitänyt kotona pukea päälle jonkinlainen lehmän häntä ja päähine ja rinnat paljaana konttaisin lattialla ja joisin vettä kupista ja välillä sanoisin ammuu! Samalla tietokoneella pelaava tapailemani mies olisi vastunnut tähän, että hiljaa lehmä. Että tällaista!

😂 hyvä tavaton

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minulta naiset jostain syystä ovat kysyneet esim. "Kuka on ollut sinun kaunein tyttöystävä?", niin saa kyllä rehellisen vastauksen. Ovat osa tienneet entisiä, joten olettanut että on rehellisyys testi samalla. Aina ollut rehellinen ja sanonut ketkä ovat olleet ulkoisesti kauneimpia. Vastauksesta ei vain ole pidetty. Kuitenkin perään yleensä kehunut luonnetta tai muuta asiaa mitä nähnyt heissä parempana, jos se mykkäkoulu suuttumis kohtauksen jälkeen on ollut mahdollista. Monesti uusi tyttöystävä ei ole ollut yhtä kaunis ulkoisesti kuin entiset, mutta luonteesta pitänyt huomattavasti enemmän. Pitäisikö kumppaneille ennemmin valehdella kuin olla rehellinen? Pitäsikö kysyä haluaako arvon rouva rehellisen vai valheellisen vastauksen?

Eikö rehellisyys kannata nykypäivänä?

Pelimiehet, mikä on oikea tapa toimia tässä tilanteessa?

En ole pelimies, mutta tilanteen virityksestä riippuen vastauksen voi vetää joko täysin överileikiksi, tai sitten kuitata jotenkin "jaa empätiiä" tasoisesti virnuillen ja suudella + siirtyä siitä eteenpäin tilanteen mukaan. Joka tapauksessa kyseessä on positiivinen signaali; jos nainen kyselee tämmöisiä hän on kiinostunut sinusta ja yrittää lisäksi kehitellä itselleen jonkinlaista draamaa. Draamavetoisuus on periaatteessa red flag, mutta hallittavissa kun muistaa että draaman ilmenemistä voi yleensä viivästyttää panemalla.

Olet idiootti. En usko että ikinä olet seksiä harrastanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin menossa naiselle yökylään ja hänellä alkoi ennen sitä toosa vuotamaan mystillisesti verta. Totesin puolivitsillä, että taidetaan joutua olemaan ihan kiltisti vaan ja siitä nainen veti ihmeelliset kohtaukset. Hän ei kuulemma välttämättä halunnut seksiä, mutta sanoi että minulla oli varmaan suunnitelmissa. Sillä tavalla syyllistäen, kuin minä olisin sikamies vain seksin perässä. Minuahan ei olisi yhtään haitannut vaikkei olisi peuhattukaan. Tätä ennen nainen itse oli oma-aloitteisesti lähetellyt minulle kuvia itsestään vähissä pukeissa ja jopa itsetyydytysvideoita, joten luonnollisesti oletin että sellaiselle toiminnalle saattoi olla edellytyksiä. Kukapa valmistautumattomana lähtisi ristiretkelle. Siinä valossa vähän alkoi ihmetyttämään tuo naisen sekoilu. Sitten kun olin paikan päällä, nainen olikin kimpussa kokoajan ja olisikin pitänyt sitten yhtäkkiä peuhata kokoajan. Homma jatkui parin tapailun verran, mutta tuo naisen aivoituksien äkillinen laidasta laitaan pomppiminen ei jäänyt ainutkertaiseksi, joten totesin että liian hankala tapaus meikäläiselle.

Yllä kuvattu on kyllä ihan normikäytöstä naisilta eikä viittaa minkäänlaisiin ongelmiin. Ja sinun on turha hävetä sitä, että olet seksin perässä - ei se nainen sinusta tykkäisi jos et olisi.

Miksi naisten pitää siitä huolimatta yrittää leikkiä jotain pyhää Jeesuksen Mariaa, vaikka heidän nymfomaaniset taipumuksensa ovat aiemmin tulleet jo täysin selväksi? Pitääkö sitä seksinnälkäistä miestä vaan päästä jotenkin lyttäämään vai mikä on homman idea.

Kysy häneltä. Mistä sen kukaan muu voisi tietää, KUN ME EMME OLE KAIKKI SAMANLAISIA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piti oikein käydä googlaamassa: yksi viidestä naisesta saa orkun yhdynnässä. 4/5 tarvii muutakin stimulaatiota.

Mä oon yllättynyt että edes yhdelle riittää pelkkä jyystö!

Jos naiselle yhdyntä on seksissä tärkeintä, niin silloin tulee ongelmia, kun miehen erektio-ongelmat alkavat. Nuorena kulli toimii, mutta vanhemmiten yhdyntä ei onnistu enää.

Mitäs sitten?

Olen joskus tapaillut todella yhdyntäkeskeisiä miehiä ja seksi on poikkeuksetta ollut huonoa, ja hirveää räpeltämistä sen seisokin kanssa. Että onko se nyt kovana vai ei.

Ei kiitos enää!

Lääkäriltä saa helposti erittäin tehokkaita pillereitä tuohon vaivaan

Mutta ne pilleritkään eivät heti vaikuta vaan joutunee jopa tunnin odotella seisokkia. Monenko naisen halut säilyy täsmällisen tarkasti ajoitetun seksinharrastamisen kanssa, on romantiikat aika kaukana. "Tänään kello 9 harrastamme seksiä"

Otat tabletin etukäteen ja sitten ryhdyt tyylikkäästi naista lämmittämään vaikka valmistamalla ja tarjoilemalla hänelle hyvän aterian. Eikä tarvitse yhtään hyväillä tai edes mainita seksiä, riittää kun itse ajattelet sitä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi mies väitti olevansa 41, oli 56 mutta ei pitänyt asiaa merkittävänä kuten ei sitäkään että oli laittanut  serkkunsa kuvan ilmoitukseen. Serkku ei kuulemma pahastuisi. No minä pahastuin sillä miehestä kyllä ikä näkyi, posket roikkui ja päässä oli kärpästen kiitorata. Näki olemuksestani että lähtisin heti kun saisin alas jo ostamani siiderin ja alkoi jankuttaa loukkaantuneena että ikä on vaan numeroita jne.

Toinen mies taas väitti näyttävänsä Geralt Butlerilta, kuvasta oli vaikea sanoa kun parta ja lippis. Todellisuudessa näytti enemmän parrakkaalta ja hiukset mustiksi värjänneeltä Timo Soinilta, oli lihonutkin lähettämästään kuvasta.  Naamani valahti mutta mies ei tajunnut  vaan tuli halaamaan ja halusi viedä minut kahvin jälkeen syömään. Oli todella loukkaantunut, kun kieltäydyin ateriasta ja koetti vielä mankua toisille treffeille, piti sitten sanoa suora mielipide hänen ulkonäöstään jotta jättäisi minut rauhaan. 

Ei näin, miehet! Eikä naisetkaan. Ellei treffikumppanisi ole sokea, ei me läpi.

Asiaa! Ja jos ikä on vain numeroita niin kilotkin on vain numeroita. Tässä hyvä klisee heiteltäväksi jos joku ryhtyy painosta dissaamaan. Itsetunto kohdalleen mutta ei on aina ei.