Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen lasten epätasa-arvoinen kohtelu perhetuttujen toimesta
12.04.2016 |
Olen seurustellut miehen kanssa yli neljä vuotta. Käytännössä olemme paljon samassa paikassa, vaikka molemmilla on omat kodit. Alkujaan miehen ystäväpariskunta kohtelee tytärtäni melko ulkopuolisena. Näiden vuosien aikana häntä ei ole kertaakaan muistettu minkäänlaisella muistamisella. Miehen lapsista toinen on pariskunnan kummilapsi.
Miehen lapsia muistetaan jouluna ja kummilapsen syntymäpäivänä toista lasta muistetaan aina nimipäivälahjalla, vaikka niitä ei silloin vietetä.
Pariskunnan molempia lapsia muistetaan jouluna, joista kumpikaan ei ole miehen kummilapsi. Myös minua ja miestäni muistetaan jollakin joulumuistamisella. Ko. pariskunta ei ole huonosti toimeen tulevia eli kyse ei siis ole rahasta.
Lapseni tapaa ko. pariskuntaa yhtä paljon, kuin muutkin lapset.
Tähän asti olen aina yrittänyt ajatella, että eivät ehkä koe tuntevansa lastani yms. Olen myös ajatellut, ettei lapseni ole kiinnittänyt itse asiaan huomiota. (Kaikki lapset ovat alakoululaisia, joista oma lapseni on vanhin.) Tässä eräänä päivänä lapsi itse tokaisi ko. ihmisistä, että ne on ne, jotka eivät koskaan tuo mulle mitään, vaikka muille tuodaan. Se pysäytti minut ajattelemaan, että miltä lapsestani on näiden vuosien aikana tuntunut.
Hän varmaan ymmärtää, että miehen lasten sukulaiset huomioivat sukulaislapsia aina isommin... tyyliin muut saavat isot lego-paketit ja tyttäreni saa sarjakuvalehden. Hän saa sitten näitä muistamisia omilta sukulaisilta ehkä vähän enemmän.
Miten jaksan olla aikuinen ja kohtelias ko. pariskuntaa kohtaan, kun jälleen seuraavalla kerralla näen saman epätasa-arvon, kuin vuodesta toiseen?
Kommentit (76)
Totesin lapselle, että en ymmärrä ko. pariskunnan käyttäytymistä, mutta lohdutin, että onneksi on myös niitä tuttuja, jotka huomioivat myös häntä. Mietittiin yhdessä iloisia asioita. Joo-o, tiedän, että pettymykset kuuluvat elämään, mutta silti,
T:ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi voi olla ajattelemattomuuttakin.
Itse unohdin ihan vahingossa joitain vuosia parhaan ystäväni miehen lapsen lahjalistalta kokonaan. Sittemmin olen korjannut tilanteen. Toki nykyisin tunnenkin tytön paljon paremmin, kuin alussa, mutta kyllä mua suoraan sanottuna hävetti. Toivon vaan, että tyttö oli silloin vielä niin pieni, ettei ajatellut ja tajunnut asiaa. Toivon myös, ettei mies loukkaantunut asiasta.
Oletko nyt ymmärtänyt tasa-arvon väärin?
Miehen lapsista toinen on pariskunnan kummilapsi. Miksi heidän pitäisi muistaa sinun lapsiasi mitenkään? On ihan tavallista, että kummilapsi saa lahjan ja sisaruksensa jonkun pienen muistamisen, mutta että pitäisi muistaa lapsia, jotka eivät edes ole samaa perhettä? Vietkö itse kummilapsesi naapureille lahjoja?
Kirjoitit itse, että teillä molemmilla on omat kodit, et siis asu miesystävän kanssa.
Aika pitkä aika ajattelemattomuutta... ensimmäisinä vuosina olisin asian kyllä ymmärtänyt.
En minä osta koskaan lahjoja veljeni naisystävän lapsille. Miksi ihmeessä ostaisin? Veli ei asu naisystävänsä kanssa, eivät ole kihloissa tms., joten miksi ostaisin itselleni kohtalaisen tuntemattoman ihmisen lapsille lahjoja vain siksi, että veljeni on jonkinlaisessa löyhässä suhteesssa tämän naisen kanssa?
Enkä todellakaan ole odottanut, että tämä veljen naisystävä mitenkään huomioisi minun lapsiani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin... mutta jostain syystä me muistamme heidän lapsiaan mennessämme yhdessä heille kylään... olemmeko siis minä lapseni jonkinlaisia siipeilijöitä miehen rinnalla?
Kyllähän tuo kuulostaa todella ikävältä. Eikä siitä mitenkään nätisti voi edes sanoa. Ainoa, jos miehen saa sanomaan asiasta jotenkin nätisti. Kun ovat kuitenkin hänen tuttujaan.
Mulla oli epätasa-arvoisesti kohdellut äitipuoli. Täytyy sanoa, että mekin kohtelimme häntä todella epätasa-arvoisesti, kun isä kuoli. Sitä sai, mitä tilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta heidän tapaaminen äläkä osallistu lahjojen hankintaan. Itse en veisi omaa lastani, jos kaikkia muita lahjotaan paitsi häntä. Eriasia olisi, jos vain kummilapsille ostettaisiin lahjat. Kuullostaa siltä, että teitä ei haluta tai olla hyväksytty ystäviksi samoin kuin miestä ja hänen lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
En minä osta koskaan lahjoja veljeni naisystävän lapsille. Miksi ihmeessä ostaisin? Veli ei asu naisystävänsä kanssa, eivät ole kihloissa tms., joten miksi ostaisin itselleni kohtalaisen tuntemattoman ihmisen lapsille lahjoja vain siksi, että veljeni on jonkinlaisessa löyhässä suhteesssa tämän naisen kanssa?
Enkä todellakaan ole odottanut, että tämä veljen naisystävä mitenkään huomioisi minun lapsiani!
Ovatko naisystävä ja hänen lapset läsnä, kun sinun ja veljesi lapset saavat lahjoja? Jos ei niin eihän siinä mitään ongelmaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin... mutta jostain syystä me muistamme heidän lapsiaan mennessämme yhdessä heille kylään... olemmeko siis minä lapseni jonkinlaisia siipeilijöitä miehen rinnalla?
Montako kertaan miehen tuttavaperhe on ollut kylässä sinun luonasi? Kerroitte, että ette asu yhdessä, joten vieraileeko miehen tuttavaperhe sinun luonasi vai miehen luona?
Ja miksi ihmeessä tässä krääsämaailmassa täytyy tuoda lisää krääsää lapsille, kun menee kylään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä osta koskaan lahjoja veljeni naisystävän lapsille. Miksi ihmeessä ostaisin? Veli ei asu naisystävänsä kanssa, eivät ole kihloissa tms., joten miksi ostaisin itselleni kohtalaisen tuntemattoman ihmisen lapsille lahjoja vain siksi, että veljeni on jonkinlaisessa löyhässä suhteesssa tämän naisen kanssa?
Enkä todellakaan ole odottanut, että tämä veljen naisystävä mitenkään huomioisi minun lapsiani!
Ovatko naisystävä ja hänen lapset läsnä, kun sinun ja veljesi lapset saavat lahjoja? Jos ei niin eihän siinä mitään ongelmaa ole.
Kerrran mummolassa olivat, kun mummo antoi meidän 3v:lle synttärilahjan. Yksikään muu lapsi ei saanut lahjaa eikä kukaan paikalla olleista vanhemmista nostanut asiaa esille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut näiden neljän vuoden aikana aina paikalla yhteisissä tapaamisissa, kuten myös lapseni. Olemme olleet miehen luona, jolloin olemme lapsen kanssa samalla lailla nähneet vaivaa kestityksen suhteen yms. kuten mieskin. Olemme myös vierailleet ko. perheen luona useamman kerran vuodessa, olleet heidän perhejuhlissaan jne. Niin... meidät on kutsuttu eli emme ole vain siipeilleet mukaan.
Pyydä tästä lähtien tuliaiset ja lahjat rahana, joko kolikoina "yhteiskassaan" tai tilille. Jaat rahat sitten lasten kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyydä tästä lähtien tuliaiset ja lahjat rahana, joko kolikoina "yhteiskassaan" tai tilille. Jaat rahat sitten lasten kesken.
Hmm... taisit ymmärtää väärin, että kyse olisi hyötymisestä. Kyse on huomioimisesta, siitä, että joku on olemassa. Kukaan lapsi ei halua olla näkymätön, huomaamaton, joukkoon kuulumaton. Ei, vaikka kyse olisi ns. uusperheestä.
Huomioiko kaikki sinun ystäväsi ja sukulaisesi miehen lapset? Saavatko he pienet tuomiset kaikilta, kun tyttösi viettää synttäreitä?
Tärkeämpää minusta on yleinen huomiointi, että jutellaan myös sille "vieraalle", uudelle lapselle, tutustutaan ja rakennetaan myös mielessä uutta perhettä. Ei noiden lahjojen takia kannata vetää johtopäätöksiä, ajattelemattomia ratkaisuja tekee moni meistä.
Vierailija kirjoitti:
Huomioiko kaikki sinun ystäväsi ja sukulaisesi miehen lapset? Saavatko he pienet tuomiset kaikilta, kun tyttösi viettää synttäreitä?
Tärkeämpää minusta on yleinen huomiointi, että jutellaan myös sille "vieraalle", uudelle lapselle, tutustutaan ja rakennetaan myös mielessä uutta perhettä. Ei noiden lahjojen takia kannata vetää johtopäätöksiä, ajattelemattomia ratkaisuja tekee moni meistä.
Minä ymmärrän ja hyväksyn, että syntymäpäivillä lahjan saa päivänsankari, eivät muut. Sitä en ymmärrä, että muut huomioidaan tuliaisilla, mutta ei yksi jätetään aina huomiotta.
No eihän teillä ole vielä sitä uusperhettä jos ette asu yhdessä. Minä voin olla typerä moukka, mutta en lahjo ketään ystävän/tuttavan tämänhetkisen kumppanin edellisestä suhteesta olevia lapsia. Niillä lapsilla on omat omat sukulaiset/ystäväperheet jotka lahjoo. Jonkin yhteisen karkkipussin voisin kakaroille tuoda jaettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut näiden neljän vuoden aikana aina paikalla yhteisissä tapaamisissa, kuten myös lapseni. Olemme olleet miehen luona, jolloin olemme lapsen kanssa samalla lailla nähneet vaivaa kestityksen suhteen yms. kuten mieskin. Olemme myös vierailleet ko. perheen luona useamman kerran vuodessa, olleet heidän perhejuhlissaan jne. Niin... meidät on kutsuttu eli emme ole vain siipeilleet mukaan.
Montako kertaa ne miehen tutut on olleet vieraisilla sinun kodissasi? En minä ainakaan kylään mennessäni vie tuliaisia kaikille lapsille, vaan ainoastaan niille, jotka asuvat siinä kodissa, jonne on kutsuttu kylään. Eikä ole meilläkään käynyt kylässä ketään, joka olisi tuonut jokaiselle vieraisilla olevalle lapselle tuliaisia. Missä tämmöinen tapa on?
Miten vastasit lapsellesi? Kerroitko, että hänellä on omia sukulaisia, jotka tuovat lahjoja ja ovat elämässä mukana?