Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen lasten epätasa-arvoinen kohtelu perhetuttujen toimesta
12.04.2016 |
Olen seurustellut miehen kanssa yli neljä vuotta. Käytännössä olemme paljon samassa paikassa, vaikka molemmilla on omat kodit. Alkujaan miehen ystäväpariskunta kohtelee tytärtäni melko ulkopuolisena. Näiden vuosien aikana häntä ei ole kertaakaan muistettu minkäänlaisella muistamisella. Miehen lapsista toinen on pariskunnan kummilapsi.
Miehen lapsia muistetaan jouluna ja kummilapsen syntymäpäivänä toista lasta muistetaan aina nimipäivälahjalla, vaikka niitä ei silloin vietetä.
Pariskunnan molempia lapsia muistetaan jouluna, joista kumpikaan ei ole miehen kummilapsi. Myös minua ja miestäni muistetaan jollakin joulumuistamisella. Ko. pariskunta ei ole huonosti toimeen tulevia eli kyse ei siis ole rahasta.
Lapseni tapaa ko. pariskuntaa yhtä paljon, kuin muutkin lapset.
Tähän asti olen aina yrittänyt ajatella, että eivät ehkä koe tuntevansa lastani yms. Olen myös ajatellut, ettei lapseni ole kiinnittänyt itse asiaan huomiota. (Kaikki lapset ovat alakoululaisia, joista oma lapseni on vanhin.) Tässä eräänä päivänä lapsi itse tokaisi ko. ihmisistä, että ne on ne, jotka eivät koskaan tuo mulle mitään, vaikka muille tuodaan. Se pysäytti minut ajattelemaan, että miltä lapsestani on näiden vuosien aikana tuntunut.
Hän varmaan ymmärtää, että miehen lasten sukulaiset huomioivat sukulaislapsia aina isommin... tyyliin muut saavat isot lego-paketit ja tyttäreni saa sarjakuvalehden. Hän saa sitten näitä muistamisia omilta sukulaisilta ehkä vähän enemmän.
Miten jaksan olla aikuinen ja kohtelias ko. pariskuntaa kohtaan, kun jälleen seuraavalla kerralla näen saman epätasa-arvon, kuin vuodesta toiseen?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen kumppanikokemus kuin mitä ap on.
Tytär sai opiskeluaikana lapsen, mutta erosi tämän isästä siinä vaiheessa kun lapsi oli 5v. Tytär sai hyvän työpaikan, eteni urallaan ja hänellä ovat asiat hyvin nyt 10 v myöhemmin. Lapsen isä tekee edelleen hanttihommia, on aviossa naisen kanssa, jolla on edellisistä liitoista 4 lasta.
Kun me maksamme lapsenlapsen laskettelureissun, vaatii lapsen isän puoliso, että myös hänen 4 lapsensa reissut on maksettava, koska muuten olemme eriarvoistamassa lapsia. On sanottu suoraa, että se on tässä tarkoituskin. Tytär maksaa lapsensa arjen, me isovanhemmat siihen "vähän strösseliä" päälle. Isä ei käytännössä maksa enää mitään, mutta ihan turha kuvitella, että me maksaisimme euroakaan meille vieraiden lasten lomista vain siksi, että maksamme lapsenlapsen lomat. Ja vähän muutakin.
?????????? Kirjoitin: Hän varmaan ymmärtää, että miehen lasten sukulaiset huomioivat sukulaislapsia aina isommin... tyyliin muut saavat isot lego-paketit ja tyttäreni saa sarjakuvalehden. Olinko vaatimassa yhtä paljon, kuin biologiset sukulaiset saavat? En ollut, jos sarjakuvalehteä verrattuna legoihin pidät yhtä suurina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut ja elänyt 13 vuotta miehen kanssa, eikä mun vanhemmat ole koskaan ostaneet miehen lapsille lahjoja. Ei sitä kukaan ole odottanutkaan. En mäkään odota, että miehen eksän äiti muistaisi meidän yhteistä lasta.
[]
Kenen koti, se juhlat... tässä näkökulmassa ei haluta lainkaan huomioida sitä, että kuka näkee vaivaa esim. tarjottavien suhteen, siivoaa ennen vieraiden tuloa jne. Mielestäni näin toimii isäntäväki, eivät ieraat.[/quote]
Siis pitääkö pitopalvelun porukalle viedä lahjoja, kun menee kutsuille? En ole koskaan ajatellut, että tietenkin, hehän sen vaivan näkevät ja heilläkin voi olla pieniä lapsia, jotka ihan syyttä suotta ovat tähän asti olleet laiminlyötyjä.
Kannattaako etukäteen kysyä viikkosiivoojan lasten lukumäärää ja laatua, että osaa viedä heille oikeanlaiset tuliaiset?[/quote]
Yleensä pitopalvelulle maksetaan palkkaa. Naisystävälle ei.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei kuulu sukuun. Sitten kun jos menette naimisiin ja muutatte kaikki saman katon alle tilanne on toinen.
Lapsi ei kuulu sukuun, mikäli ei ole mitään sukua ko. ihmisille, ainoa poikkeus on adoptio. Joukkoon voi tuntea kuuluvansa ilman sukulaisuutta.
Pakko myöntää, en minäkään anna lahjoja siskoni lapsipuolille. Rahat ei meinaa riittää edes sisarusteni lapsien lahjomiseen muista sukulaisista ja kavereista puhumattakaan, saati sitten siskoni lapsipuolien, joita näkee sen muutaman kerran vuodessa. Muuten kyllä kohtelen samalla tavalla, leikin, olen mukava ja halaan, mutta rahat ei vain riitä. Olen opiskelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioiko kaikki sinun ystäväsi ja sukulaisesi miehen lapset? Saavatko he pienet tuomiset kaikilta, kun tyttösi viettää synttäreitä?
Tärkeämpää minusta on yleinen huomiointi, että jutellaan myös sille "vieraalle", uudelle lapselle, tutustutaan ja rakennetaan myös mielessä uutta perhettä. Ei noiden lahjojen takia kannata vetää johtopäätöksiä, ajattelemattomia ratkaisuja tekee moni meistä.
Minä ymmärrän ja hyväksyn, että syntymäpäivillä lahjan saa päivänsankari, eivät muut. Sitä en ymmärrä, että muut huomioidaan tuliaisilla, mutta ei yksi jätetään aina huomiotta.
Sinäkö viet aina kyläilemään mennessäsi kaikille paikalla oleville lapsille tuliaisia, vaikka lapset eivät ko. paikassa asu vaan ovat tavallasi kutsuttuja vieraita? Tuliaiset on tapana viedä vain talon/asunnon asukkaille, ei tupaantuliaislahjojakaan käydä viemässä muuttajien naapureille.
Mä en jotenkin osaa ajatella ap:ta ja tytärtään kutsuttuna vieraana. Jos takana on useamman vuoden suhde ja käytännössä asustellaan yhdessä säännöllisen epäsäännöllisesti niin silloin ollaan jo vähän enemmän kuin kutsuttuja vieraita. Minusta he ovat perhe, ehkä vähän erilaisempi kuin ns. perinteinen yhdessäasuva perhe.
Ymmärrän hyvin ap:n ajatukset. Vieraat kyllä hyvin tietävät ap:n ja tytön olevan paikalla ja joka kerta yksi lapsista jätetään ulkopuoliseksi. Vieraat siis joka kerta näpäyttävät perhettä ja kertovat heille, että heidän mielestään nämä eivät ole perhe. Oikea perhe asuu yhdessä, oikeaa perhettä voisi kohdella hyvin ja tasapuolisesti, mutta tuollaista uudenaikaista uusperhettä ei. Koska nämä ulkopuoliset, vieraat ovat ne jotka päättävät ketkä ovat perhettä ja ketkä eivät. Ei tuossa mistään tietämättömyydestä ole kyse, kyse on silkasta vallanhalusta. Ei mun tarvi tuoda yhdelle lapsista tuliaista, koska se ei asu täällä virallisesti. Sen voi siis hyvin jättää ulkopuolelle.
Itse en moiseen kykenisi. Siinä vaiheessa kun mulle selviäisi, että ap ja lapsensa ovat ja pysyvät osana miehen perhettä (asuivat tai eivät miehen luona) huomioisin heidät siinä kuin miehen lapsetkin. En kehtaisi jättää yhtä LASTA ilman ja tuoda muille. Ei tuollaista ulkopuoliseksi tahallaan tekemistä voi perustella hyvillä tavoilla, ei mitenkään. Tuotetaan lapselle paha mieli kerta toisensa jälkeen ja sitten kirkkain silmin vaan väitetään että enhän mä tässä syrji vaan olen kohtelias. Viittuiluahan tuo on, ei mitään muuta. Mutta se että vittuilu kohdistetaan lapseen on kyllä aika perseestä.
Jos ap arvostaisi miestään ja tämän tuttavia, niin ap kutsuisi nämä luokseen käymään. Jostain syystä ap ei suostu niin tekemään, joten tuttavaperhe ymmärtää, mistä on kyse: ap ei arvosta heitä eikä koe heitä ystävikseen, koska ei kutsu ikinä kotiinsa käymään.
Ymmärrätkö: asian voi nähdä myös niin päin, että ap on tässä se, joka näyttää kaapinpaikkaa. Tuo tuliaisten kerjääminen omalle lapselle kodissa, jossa ei edes itse asuta, osoittaa samaa asiaa.
Eli sä et mitenkään voi tajuta perheitä, jotka asuvat kahdessa osoitteessa. Et mitenkään. Sä et voi ymmärtää, että ap ja miehensä ajattelevat olevansa kotona siellä miehen luona. Että myös lapset ajattelevat olevansa kotonaan. Sä takerrut tuohon viralliseen asumiseen ja yrität sen avulla selitellä epäkohteliaisuuttasi. Sun mielestäs kahdessa kodissa asuvat eivät voi olla perhettä. Ja kun sun mielestä eivät ole niin silloin osan porukasta voi jättää ulkopuolelle. Kohdella kuin vieraita.
Kun ap ja miehensä kutsuvat tuttavaperheen luokseen he ajattelevat tekevänsä sen yhdessä, perheenä. Siihen miksi kyläilypaikkana on miehen koti on luultavasti ihan käytännölliset syyt. Asunto isompi, vieraille jo tuttu jne.
Ja ihanko oikeasti se on näpäytys jos ei tuttavaperhe pääse ap:n kotiin kylään? Mites ihan ydinperheen kohdalla, onko sekin vittuilua jos ydinperhe ei kutsu kaikkia vieraitaan kakkoskotiinsa? Esim. mökille? Onko se jonkinlaista kaapinpaikannäyttöä? Saako senkin perusteella yhden lapsista jättää tuliaisitta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioiko kaikki sinun ystäväsi ja sukulaisesi miehen lapset? Saavatko he pienet tuomiset kaikilta, kun tyttösi viettää synttäreitä?
Tärkeämpää minusta on yleinen huomiointi, että jutellaan myös sille "vieraalle", uudelle lapselle, tutustutaan ja rakennetaan myös mielessä uutta perhettä. Ei noiden lahjojen takia kannata vetää johtopäätöksiä, ajattelemattomia ratkaisuja tekee moni meistä.
Minä ymmärrän ja hyväksyn, että syntymäpäivillä lahjan saa päivänsankari, eivät muut. Sitä en ymmärrä, että muut huomioidaan tuliaisilla, mutta ei yksi jätetään aina huomiotta.
Sinäkö viet aina kyläilemään mennessäsi kaikille paikalla oleville lapsille tuliaisia, vaikka lapset eivät ko. paikassa asu vaan ovat tavallasi kutsuttuja vieraita? Tuliaiset on tapana viedä vain talon/asunnon asukkaille, ei tupaantuliaislahjojakaan käydä viemässä muuttajien naapureille.
Mä en jotenkin osaa ajatella ap:ta ja tytärtään kutsuttuna vieraana. Jos takana on useamman vuoden suhde ja käytännössä asustellaan yhdessä säännöllisen epäsäännöllisesti niin silloin ollaan jo vähän enemmän kuin kutsuttuja vieraita. Minusta he ovat perhe, ehkä vähän erilaisempi kuin ns. perinteinen yhdessäasuva perhe.
Ymmärrän hyvin ap:n ajatukset. Vieraat kyllä hyvin tietävät ap:n ja tytön olevan paikalla ja joka kerta yksi lapsista jätetään ulkopuoliseksi. Vieraat siis joka kerta näpäyttävät perhettä ja kertovat heille, että heidän mielestään nämä eivät ole perhe. Oikea perhe asuu yhdessä, oikeaa perhettä voisi kohdella hyvin ja tasapuolisesti, mutta tuollaista uudenaikaista uusperhettä ei. Koska nämä ulkopuoliset, vieraat ovat ne jotka päättävät ketkä ovat perhettä ja ketkä eivät. Ei tuossa mistään tietämättömyydestä ole kyse, kyse on silkasta vallanhalusta. Ei mun tarvi tuoda yhdelle lapsista tuliaista, koska se ei asu täällä virallisesti. Sen voi siis hyvin jättää ulkopuolelle.
Itse en moiseen kykenisi. Siinä vaiheessa kun mulle selviäisi, että ap ja lapsensa ovat ja pysyvät osana miehen perhettä (asuivat tai eivät miehen luona) huomioisin heidät siinä kuin miehen lapsetkin. En kehtaisi jättää yhtä LASTA ilman ja tuoda muille. Ei tuollaista ulkopuoliseksi tahallaan tekemistä voi perustella hyvillä tavoilla, ei mitenkään. Tuotetaan lapselle paha mieli kerta toisensa jälkeen ja sitten kirkkain silmin vaan väitetään että enhän mä tässä syrji vaan olen kohtelias. Viittuiluahan tuo on, ei mitään muuta. Mutta se että vittuilu kohdistetaan lapseen on kyllä aika perseestä.
Jos ap arvostaisi miestään ja tämän tuttavia, niin ap kutsuisi nämä luokseen käymään. Jostain syystä ap ei suostu niin tekemään, joten tuttavaperhe ymmärtää, mistä on kyse: ap ei arvosta heitä eikä koe heitä ystävikseen, koska ei kutsu ikinä kotiinsa käymään.
Ymmärrätkö: asian voi nähdä myös niin päin, että ap on tässä se, joka näyttää kaapinpaikkaa. Tuo tuliaisten kerjääminen omalle lapselle kodissa, jossa ei edes itse asuta, osoittaa samaa asiaa.
Eli sä et mitenkään voi tajuta perheitä, jotka asuvat kahdessa osoitteessa. Et mitenkään. Sä et voi ymmärtää, että ap ja miehensä ajattelevat olevansa kotona siellä miehen luona. Että myös lapset ajattelevat olevansa kotonaan. Sä takerrut tuohon viralliseen asumiseen ja yrität sen avulla selitellä epäkohteliaisuuttasi. Sun mielestäs kahdessa kodissa asuvat eivät voi olla perhettä. Ja kun sun mielestä eivät ole niin silloin osan porukasta voi jättää ulkopuolelle. Kohdella kuin vieraita.
Kun ap ja miehensä kutsuvat tuttavaperheen luokseen he ajattelevat tekevänsä sen yhdessä, perheenä. Siihen miksi kyläilypaikkana on miehen koti on luultavasti ihan käytännölliset syyt. Asunto isompi, vieraille jo tuttu jne.
Ja ihanko oikeasti se on näpäytys jos ei tuttavaperhe pääse ap:n kotiin kylään? Mites ihan ydinperheen kohdalla, onko sekin vittuilua jos ydinperhe ei kutsu kaikkia vieraitaan kakkoskotiinsa? Esim. mökille? Onko se jonkinlaista kaapinpaikannäyttöä? Saako senkin perusteella yhden lapsista jättää tuliaisitta?
Sanotaan nyt ihan suoraa, että jos perhe asuu yhdessä, mutta heillä on silti jostain syystä toinen koti kuin pakopaikkana, niin kyllä se kertoo aika lailla ulkopuoliselle siitä perheestä. Halutaan nostaa Kelan tukia enemmän kuin yhdessä asuessa tukea saisi?
Sinun esimerkissäsi perhe kokee kutsuvansa vieraita miehen kotiin yhtenä yhtenäisenä yksikkönä, mutta vieraat eivät välttämättä näe asiaa samalla tavalla. Heille se on miehen ja tämän lasten koti. He kokevat myös olevansa ensisijaisesti miehen tuttavia ja tälle läheisiä, ehkä olivat läheisiä myös miehen exän kanssa. Heille on selvää, että mies ei asu seurustelukumppaninsa kanssa, joten he eivät tuo naisen muualla asuvalle lapselle lahjaa. Eivät he tosin tuo tuliaisia miehen muualla asuvalle exällekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[]
Kenen koti, se juhlat... tässä näkökulmassa ei haluta lainkaan huomioida sitä, että kuka näkee vaivaa esim. tarjottavien suhteen, siivoaa ennen vieraiden tuloa jne. Mielestäni näin toimii isäntäväki, eivät ieraat.
Siis pitääkö pitopalvelun porukalle viedä lahjoja, kun menee kutsuille? En ole koskaan ajatellut, että tietenkin, hehän sen vaivan näkevät ja heilläkin voi olla pieniä lapsia, jotka ihan syyttä suotta ovat tähän asti olleet laiminlyötyjä.
Kannattaako etukäteen kysyä viikkosiivoojan lasten lukumäärää ja laatua, että osaa viedä heille oikeanlaiset tuliaiset?
Yleensä pitopalvelulle maksetaan palkkaa. Naisystävälle ei.
Ei kukaan vie tuliaisia sen mukaan kuka on mahdollisesti osallistunut illan järjestelyihin. Ensinnäkään tämä on hyvin omituinen tulokulma ja toiseksi vieraat eivät voi tietää kuka järjestelyt on hoitanut. Se on miehesi tehtävä kiittää sinua saamastaan avusta. Usko jo että on aivan normaalia, että miehesi tuttavapariskuntaa ostaa lahjoja kummilapselleen ja joskus muistaa tämän siskoa mutta ei sinun lastasi. Toki jos heidät on kutsuttu sinun lapsesi synttäreille, niin asia olisi eri.
Sanotaan nyt ihan suoraa, että jos perhe asuu yhdessä, mutta heillä on silti jostain syystä toinen koti kuin pakopaikkana, niin kyllä se kertoo aika lailla ulkopuoliselle siitä perheestä. Halutaan nostaa Kelan tukia enemmän kuin yhdessä asuessa tukea saisi?
Hmm... kertokaa mulle miten paljon noita tukia yh:na oikein saa. Itse olen nyt aika pahasti jäänyt vaille, kun saan yksinhuoltajana jopa sen lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen, joka on jopa n. 50 euroa. En saa asumistukea, en toimeentulotukea... lapsi ei ole enää päivähoitoikäinen eli ei vaikuta hoitomaksuihin. Itse maksan asuntoni, josta koituu yhtiövastike, minulla on oma auto ja maksan lapseni harrastukset ihan itse. Miten tässä yh:na juhlittiin taloudellisesti paremmin kuin parisuhteessa virallisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohiksena pakko vastata, että kaikki yh:t eivät ole yhteiskunnan tukien varassa. Minä ja miesystäväni ainakin olemme hyvin toimeentulevia, ja meillä on kaksi asuntoa, koska miksi ei? Tavatessamme hänellä oli kaupunkiasunto ja minulla maaseutuasunto, ja tämä järjestely on toiminut meillä oikein mukavasti. Varsinkin vanhempi polvi olettaa että luovumme jossain vaiheessa toisesta ja "muutamme virallisesti yhteen", mutta kun ei taloudellisesti ole ollut pakko, niin olemme sujuvasti kummalla asunnolla kulloinkin on käytännöllisintä. Vaikka miesystäväni luopuisi asunnostaan, minä silti pitäisin omistuksen yksin talooni.
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena pakko vastata, että kaikki yh:t eivät ole yhteiskunnan tukien varassa. Minä ja miesystäväni ainakin olemme hyvin toimeentulevia, ja meillä on kaksi asuntoa, koska miksi ei? Tavatessamme hänellä oli kaupunkiasunto ja minulla maaseutuasunto, ja tämä järjestely on toiminut meillä oikein mukavasti. Varsinkin vanhempi polvi olettaa että luovumme jossain vaiheessa toisesta ja "muutamme virallisesti yhteen", mutta kun ei taloudellisesti ole ollut pakko, niin olemme sujuvasti kummalla asunnolla kulloinkin on käytännöllisintä. Vaikka miesystäväni luopuisi asunnostaan, minä silti pitäisin omistuksen yksin talooni.
Järjen ääni :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia selvä... uusperheessä biologisella vanhemmuudella on vain merkitystä, muut ovat tunkeilijoita/siipeilijöitä. Uusi kumppani on täysivaltainen vasta asuessaan samassa osoitteessa. Sillä ei ole mitään merkitystä, että ollaan paljon samassa osoitteessa. Seurustellessa voidaan siis rinnastaa kotiapulaiseen, jos osallistuu juhlien järjestelyihin. Tästä lähtien ymmärrän siis, ettei kannata olettaa, että kukaan miehen ystävistä olisi aidosti kiinnostunut seurastani, koska olen vain siipeilijä.
Perhe nyt sattuu pääsääntöisesti asumaan samassa osoitteessa, joten en ymmärrä tätä katkeroitumista. Lapsesi ei asu miehen luona, hän on siellä käymässä kuten muutkin vieraat lapset ja siksi lapsellesi ei tuoda tuliaisia. Kutsu miehen ystäviä sinun luoksesi niin huomaat, että lapsesi saa tuliaisia. Vai miksi et pidä miehen ystäviä sen arvoisina, että kutsuisit heitä luoksesi?
Asia ymmärretty... olemme kotiapulaisia. Jos he tulisivat minun omaan kotiini kylään, muuttuisi mies ja hänen lapsensa kotiapulaisiksi. Nyt ymmärrän, että olisi pakko muuttaa samaan osoitteeseen virallisesti, ettei koko vapaa-aika menisi kotiapulaisena ja lapsityövoimaakin vielä. Emme kuitenkaan muuta.
No hohhoijaa... ihan turhaan loukkaannut ja leikit marttyyriä. Voitte olla ihan mitä haluatte, mutta ei minulle tulisi kyllä mieleenkään tuoda mitään tuliaisia ystäväni uusien naisystävien lapsille, jotka ovat tulleet samaan aikaan vierailulle. Ei tulisi mieleenkään että minulta odottaisiin hänellekin jotain tuliaista.
Kyse onkin siitä, että yksi jätetään ilman. Ihan ok, jos ei vie muille, mutta kaikille, paitsi yhdelle. Todella sikamaista.
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena pakko vastata, että kaikki yh:t eivät ole yhteiskunnan tukien varassa. Minä ja miesystäväni ainakin olemme hyvin toimeentulevia, ja meillä on kaksi asuntoa, koska miksi ei? Tavatessamme hänellä oli kaupunkiasunto ja minulla maaseutuasunto, ja tämä järjestely on toiminut meillä oikein mukavasti. Varsinkin vanhempi polvi olettaa että luovumme jossain vaiheessa toisesta ja "muutamme virallisesti yhteen", mutta kun ei taloudellisesti ole ollut pakko, niin olemme sujuvasti kummalla asunnolla kulloinkin on käytännöllisintä. Vaikka miesystäväni luopuisi asunnostaan, minä silti pitäisin omistuksen yksin talooni.
Missään tässä ketjussa ole sanottu, että yh:t eläsi yhteiskunnan tukien varassa. Tuossa kommentissa Kelan tukieuroista oli kysymysmerkki perässä.
Ap kertoo, että hänellä on oma asunto, vaikka pääasiassa asuvat miehen luona. Kyllä niin saa olla, mutta herätäähän se kysymyksiä, että miksi asuvat yhdessä, mutta eivät halua virallisesti asua yhdessä. On eri asia asua kahta kotia tasapuolisesti kuin ap:n tapauksessa, jossa nainen asuu vähän itseltäänkin salaa miehen luona.
Kun paras kaverisi tulee käymään maaseutuasunnollasi, niin tuoko hän erikseen miehellesi tuliaisia? Ap:n katsantokannalla ajatellen hän kohtelee teitä eriarvoisesti, jos ei tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia selvä... uusperheessä biologisella vanhemmuudella on vain merkitystä, muut ovat tunkeilijoita/siipeilijöitä. Uusi kumppani on täysivaltainen vasta asuessaan samassa osoitteessa. Sillä ei ole mitään merkitystä, että ollaan paljon samassa osoitteessa. Seurustellessa voidaan siis rinnastaa kotiapulaiseen, jos osallistuu juhlien järjestelyihin. Tästä lähtien ymmärrän siis, ettei kannata olettaa, että kukaan miehen ystävistä olisi aidosti kiinnostunut seurastani, koska olen vain siipeilijä.
Perhe nyt sattuu pääsääntöisesti asumaan samassa osoitteessa, joten en ymmärrä tätä katkeroitumista. Lapsesi ei asu miehen luona, hän on siellä käymässä kuten muutkin vieraat lapset ja siksi lapsellesi ei tuoda tuliaisia. Kutsu miehen ystäviä sinun luoksesi niin huomaat, että lapsesi saa tuliaisia. Vai miksi et pidä miehen ystäviä sen arvoisina, että kutsuisit heitä luoksesi?
Asia ymmärretty... olemme kotiapulaisia. Jos he tulisivat minun omaan kotiini kylään, muuttuisi mies ja hänen lapsensa kotiapulaisiksi. Nyt ymmärrän, että olisi pakko muuttaa samaan osoitteeseen virallisesti, ettei koko vapaa-aika menisi kotiapulaisena ja lapsityövoimaakin vielä. Emme kuitenkaan muuta.
No hohhoijaa... ihan turhaan loukkaannut ja leikit marttyyriä. Voitte olla ihan mitä haluatte, mutta ei minulle tulisi kyllä mieleenkään tuoda mitään tuliaisia ystäväni uusien naisystävien lapsille, jotka ovat tulleet samaan aikaan vierailulle. Ei tulisi mieleenkään että minulta odottaisiin hänellekin jotain tuliaista.
Kyse onkin siitä, että yksi jätetään ilman. Ihan ok, jos ei vie muille, mutta kaikille, paitsi yhdelle. Todella sikamaista.
Tuttavaperhe menee kylään miehelle ja tämän 2 lapselle. Paikalla on myös miehen naisystävä lapsineen, nämä eivät asu miehen luona. Tuliaisia viedään vain miehen lapsille, jotka asuvat ko. taloudessa. Tuttavaperheen kannalta miehen naisystävä on tämän naisystävä, ei yhtään enempää. Samioin naissystävän lapsi on on tämän lapsi, ei sen miehen. Naisystävä lapsineen ei ole paikalla joka kerta, kun miehen tuttavaperhe käy kylässä, miehen lapset sen sijaan ovat.
Naisystävä haluaa, että hänen lapsensa saa tuliaisia, kun miehen tuttavaperhe tulee käymään. Mutta naisystävä ei itse osta tuliaisia miehen tuttavaperheen lapsille, kun nämä ovat miehellä kylässä. Kummallista, että hän toimii omia vaatimuksiaan vastaan.
Oikeesti...tulee sun lapsesta itkupilli. Veljeni kummitäti antoi veljelleni lahjoja mutta minä sain omalta kummitädiltä lahjan vastaavasti.
Lapsi ei kuulu sukuun. Sitten kun jos menette naimisiin ja muutatte kaikki saman katon alle tilanne on toinen.