Kannattaako tällaisella ylioppilastodistuksella haaveilla vielä lääkiksestä? Vai kannattaisiko pyrkiä esim sairaanhoitajaksi?
Tytär on aina halunnut intohimoisesti lääkäriksi, katsonut aina kaikki sairaalasarjat ja ollut kaihean kiinnostunut kaikista lääketieteellisistä jutuista. Koulukin meni todella hyvin abivuoteen asti, mutta ylioppilaskurjoituksiin hän ei vaivautunut lukemaan paljoakaan, hengaili laiskojen kavereiden kanssa kirjastossa tekemättä töitä ja kiukutteli sitten illat kotona kun kokeet ahdisti. Kokeet lähti lautakuntaan äidinkielestä M, pitkä matematiikka B, englanti C, ruotsi B, kemia C ja viime syksyltä biologia M ja terveystieto E.
Nyt tytön pitäisi lukea sitten lääkiksen pääsykokeisiin, mutta käy kirjastossa saman pirukan kanssa, jotka eivät taida luke mitään. Eilenkin taas katsoivat läppäriltä leffoja. Olemme maksaneet kalliit valmennuskurssit ja sieltä tullessaan tyttö on aina vihainen ja ahdistunut. On sanonut ettei ikinä mebe opiskelemaan muuta kuin lääkistä tai biokemiaa ja jos ei pääse niihin ottaa jonkun "paskaduunin". Olemme yrittäneet tsempata tyttöä ja selittää, että nyt on se sika, kun haaveiden eteen täytyy tehdä töitä, mutta hän on taantunut laiskaksi ja välinpitämättömäksi teiniksi. Mitä voisimme tehdä? Yhteishaku amk:hin taitaa olla jo mennyt?
Kommentit (118)
Lohduta tyttöä, että pääsykokeissa ei mitata kuka on lukenut eniten tunteja vaan kuka on omaksunut asiat. Piknikit, koiranulkoiluttamiset ja muut hauskuudetkin ovat tarpeellisia, kunhan keskittyy lukemiseen suunnilleen työpäivän ajan noin 8h päivässä. Omalle kurssille ei päässyt ketään päntätään paniikissa 12h päivässä lukemista tyyppejä vaan ihan tavallisia fiksuja nuoria, joilla on itsetunto sekä oma opiskelutyyli hallussa. Itsekkin kävin ulkomaillakin kesken pääsykokeisiin luku-urakan ja omat vanhempani hyväksyivät asian, koska näytin heille lukusuunnitelmani. Silloisen poikaystäväni äiti kertoi myöhemmin, ettei uskonut minun pääsevän, koska en lukenut kokoaikaa.
Jos ei opiskelu maistu nytkään, niin miten hiivatissa se sujuisi lääkiksessä? Se on aika kova koulu eikä piknikeille ole arkisin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kavereiden syytäkö kaikki...?
Ei vaan minun ihan oman tyttäreni syytä. Kun hän itkien tuli sanomaan, ettei millään ehdi kertaamaan kursseja pääsykokeisiin joten tehtiin yhdessä lukujärjestys, jossa fysiikkaa kerrataan klo 9-17 kirjastossa ja biologiaa klo 18-21 kotona. Määriteltiin tarkat sivumäärät, jotka pitäisi kerrata päivässä, kuinka paljon harjoituslaskuja pitäisi tehdä. Ja nyt puolentoista viikon aikana on kävelytetty kaverin koiraa, käyty joogassa kaverin kaverin kanssa, oltu ostoksilla monta kertaa ja piknikillä. Kotona on sitten kiukuteltu ja järjestetty kohtauksia kun maailma on niin epis. Ollaan miehen kanssa sanottu, että tytöstä ei vaan ole tähän, rahkeet ei ykdinkertaisesti riitä. Olisi aika katsella jotain muuta koulutusta. Ap
Älkää nyt ihmeessä kommentoiko tytöllä tuollaisia sinusta ei vain ole tähän, rahkeet ei riitä tyylisiä kommentteja. Ei ihme, että vaikea löytää lukumotivaatiota, kun uskoo lukemisen olevan turhaa. Kannusta ennemmin. Lisäksi abiturientin tulisi tehdä lukusuunnitelma itse, ei äiti voi opiskellessakaan tulla kädestä pitämään. Itse tehtyä suunnitelmaa on mukavampi noudattaa kuin äidin sanelemaa kohtuutonta 12h päivässä suunnitelmaa (säestettynä olet laista, saamaton, etkä kuitenkaan pääse sisään puheilla).
LOL tämä alapeukkuttaja on sitä mieltä, että äidin on hyvä pitää kädestä kiinni, on luettava 12h päivässä ja lisäksi sopivasti epäiltävä tytön mahdollisuuksia päästä sisälle :)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei opiskelu maistu nytkään, niin miten hiivatissa se sujuisi lääkiksessä? Se on aika kova koulu eikä piknikeille ole arkisin aikaa.
Et taida olla lääkäri tai lääketieteen opiskelija. Kyllä sieltä lääkiksestäkin ulos kerkeää.
Lukemalla hyvin pääsykokeisiin voi päästä sisään päästötodistuksesta huolimatta. Jos todistus on tasoa välttävä ja pääsykokeeseen valmistautuminen samaa tasoa, eivät ovet avaudu.
Jos pääsykokeisiin valmistautuminen on ylivoimaista, niin tuskin rahkeet riittävät sitten niihin oikeisiin opintoihinkaan.
Tehdessään varasuunnitelman, jossa luulee ottavansa 'jonkin paskaduunin', kannattaa huomioida, että edes niitä ei ole kaikille tarjolla. Edes ne eivät ole ihan vain otettavissa.
Ihmettelen kyllä, että 9-10 oppilas saa ylppäreistä noin huonoja tuloksia. Minä en tehnyt lukiossa kotiläksyjä, enkä lukenut kokeisiin. Seurasin vain tunnilla. Silti sain kaksi ällää, yhden ämmän ja yhden C:n.
Tyttösi ei halua sinne lääkikseen tarpeeksi. Biokemiaa pitäisi olla helppo päästä lukemaan, sinne vaan. Töitä tosin ei tulevaisuudessa ole.
Pitäisikö tytön nyt tehdä ensin tuota paskaduunia ja herätellä lukuhaluja? Sanot vaan että sinusta on siihen mutta nyt tarvitset henkistä kasvua ja motivoitumista. Opiskele vaikka lähihoitajaksi ensin ja sitten siitä eteenpäin lääkkikseen jos haluja riittää.
Ehkä kannattaa pitää välivuosi ja yrittää ensi keväänä uudestaan. Jospa välivuoden aikana löytyisi uutta motivaatiota ja kaveriporukkakin muuttuisi. 18-vuotias on vielä todella nuori ja yksi vuosi kasvamista voi tehdä ihmeitä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä, että 9-10 oppilas saa ylppäreistä noin huonoja tuloksia. Minä en tehnyt lukiossa kotiläksyjä, enkä lukenut kokeisiin. Seurasin vain tunnilla. Silti sain kaksi ällää, yhden ämmän ja yhden C:n.
Pienillä paikkakunnilla ja huonojen opettajien kohdalla yleistä. Hyviä arvosanoja annetaan liian löyhillä kriteereillä ja naamakertoimella, joten oppilaan käsitys omista taidoistaan arvosanojen perusteella ei kohtaa YTL:n ja opetussuunnitelman asettamia vaatimuksia.
Vapaa-aika ja lepo ovat tärkeä osa valintakokeeseen valmistautumista, mutta rajansa toki kaikella. Välivuosi tekee tyttärelle hyvää, ohjaa hänet aikuislukioon kertaamaan ja korottamaan tärkeitä oppiaineita ja keväällä valmennuskurssille. Harva pääsee lukiosta suoraan lääkikseen, monet hakevat jopa neljä tai viisi kertaa ennen kuin onnistuvat.
Monilla lukioikäisellä kaverit vaikuttavat vielä liikaa omiin päätöksiin ja tekemisiin. Anna tytölle aikaa kasvaa ja miettiä rauhassa. Hiillostaminen ei takuulla auta mitään, jos mielentila on tytöllä tuollainen. Häntä varmasti ahdistaa tarpeeksi jo ilman, että vanhemmat hengittävät koko ajan niskaan. Minä vastaavassa tilanteessa halusin muuttaa äkkiä pois kotoa (vanhempien painostus ahdisti), hommasin kaverin kanssa asunnon ja menin Mäkkiin töihin. Kummasti siellä Mäkkärissä alkoi lukumotivaatiota löytyä:D
Pakko sanoa yleisellä tasolla että ottaa päästä tuo otsikko. Se ylioppilastodistus ei itsessään avaa eikä sulje yhtään mitään ovia. Ei kannata sitä minään kohtalon sanana pitää. Jos jostain haaveilee niin toki sitä kannattaa realistisesti arvioida omia taipumuksiaan ja muutenkin sitä, mitä se haaveen toteuttaminen vaatii. Yo-todistus ei siitä välttämättä kerro mitään. Surettaa se, miten monet "päättävät" jonkun suhteellisen vähämerkityksisen jutun perusteella että eivät vaan pysty siihen ja tähän, turha haaveilla. Sen ymmärrän että lukiolainen/abi/tuore yo itse kuvittelee että tulevaisuus kokonaisuudessaan pedataan siellä lukiossa, sitähän siellä syötetään (tai ainakin syötettiin silloin kun itse siellä olin viitisentoista vuotta sitten). Mutta kun ei se mene niin, niin vanhemman tehtävä olisi minusta realisoida niitä ajatuksia.
Niin kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Pari täsmentävää kommenttia:
- Tyttö itse lasti lukujärjestyksen, jossa luetaan 12 tuntia päivässä, koska ymmärtää, ettei tietotaso muuten vaan millään riitä. Olivat jossain vaiheessa valmennuskursseilla tehneet harjoituskokeet ja tyttö oli saanut jotain alle 20 pistettä 50:stä tai jotain sinnepäin. Sitten iski karmea paniikki, kun fyssaa ei luettu ylppäreihin ja koulussakaan ei niitä fyssan valinnaisia kursseja luettu.
Minusta tässä ei ole mitään järkeä, kirjoitukset meni penkin alle, mitään lukumotivaatiota ei ole, nämä uudet kaverit (jotka ei siis ole tyttören koulusta) humputtaa mennä kaupungilla ja miettii reppureissuja välivuodeksi, kun tytön parhaat luokkakaverit pänttää lääkiksen ja TKK:n pääsykokeisiin yötä päivää.
Ja todellakin, tytön luokkatoverit jotka tiedän, kurjoittavat laudatureita ja eximioita matematiikasta, koe kun oli ollut kuukemma helppo. Ja meidän tyttö jättää kolme laskua tekemättä!
Minusta tyttö ei ole nyt oikein tilanteen tasalla: pääsykokeet ovat kuukauden päästä, ja hän ei tee mitään asian eteen kuin miettii mitä lukuvaatteita ja eväitä kurjastoon ha hokee vaan että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin lääkis. Olen niin turhautunut tästä tilanteesta. Miksi just nyt piti laittaa kaikki läskiksi? Tai miksei voinut pyrkiä johonkin muualle?
Anteeksi kirjoitusvirheeni, kirjoitan puhelimella laastari sormessa :) ap
Vierailija kirjoitti:
Niin kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Pari täsmentävää kommenttia:
- Tyttö itse lasti lukujärjestyksen, jossa luetaan 12 tuntia päivässä, koska ymmärtää, ettei tietotaso muuten vaan millään riitä. Olivat jossain vaiheessa valmennuskursseilla tehneet harjoituskokeet ja tyttö oli saanut jotain alle 20 pistettä 50:stä tai jotain sinnepäin. Sitten iski karmea paniikki, kun fyssaa ei luettu ylppäreihin ja koulussakaan ei niitä fyssan valinnaisia kursseja luettu.Minusta tässä ei ole mitään järkeä, kirjoitukset meni penkin alle, mitään lukumotivaatiota ei ole, nämä uudet kaverit (jotka ei siis ole tyttören koulusta) humputtaa mennä kaupungilla ja miettii reppureissuja välivuodeksi, kun tytön parhaat luokkakaverit pänttää lääkiksen ja TKK:n pääsykokeisiin yötä päivää.
Ja todellakin, tytön luokkatoverit jotka tiedän, kurjoittavat laudatureita ja eximioita matematiikasta, koe kun oli ollut kuukemma helppo. Ja meidän tyttö jättää kolme laskua tekemättä!
Minusta tyttö ei ole nyt oikein tilanteen tasalla: pääsykokeet ovat kuukauden päästä, ja hän ei tee mitään asian eteen kuin miettii mitä lukuvaatteita ja eväitä kurjastoon ha hokee vaan että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin lääkis. Olen niin turhautunut tästä tilanteesta. Miksi just nyt piti laittaa kaikki läskiksi? Tai miksei voinut pyrkiä johonkin muualle?
Jos oikeasti haluaa lääkikseen, niin ei kannata ottaakaan opiskelupaikkaa mistään muualta ensin. Menettää ensikertalaisstatuksen. Välivuosi, tarvittavien asioiden opiskelua ja sitä paskaduunia, ja ensi keväänä uusi yritys. 12 tuntia päivässä ei sitä tietotasoa nosta sen enempää kuin esim. 8, todennäköisesti on enemmän haitaksi kuin hyödyksi tuollainen epärealistinen ohjelma. Paniikki on huono kaveri uuden oppimisessa ylipäätään. Ja niin kuin täällä on sanottu, moni hakee vaikka kuinka monta kertaa lääkikseen ym. vaikeapääsyisille aloille ennen kuin tärppää. Käy nyt tsekkaamassa kokeen niin tietää mitä odottaa.
Oletko muuten tyttösi kanssa keskustellut siitä, että miksi ne kirjoitukset meni penkin alle ja miksei motivaatiota lukemiseen nyt ole? Onko kaikki muuten kunnossa? Voi myös olla että on uupunut lukiourakan jälkeen, ja tarvitsee vähän muuta kuin opiskelua välillä. Mutta tosiaan, vaikka tämä kevät menisi miten läskiksi niin se ei tarkoita sitä että lääkishaave pitäisi haudata.
Tytär ei ole matemaattisesti lahjakas, kannattaa miettiä jotain muuta uraa.
Vierailija kirjoitti:
Tytär ei ole matemaattisesti lahjakas, kannattaa miettiä jotain muuta uraa.
Jos kurssinumerot on ysiä ja kymppiä niin ei kyllä liian lahjatonkaan ole. Lääkäri ei ole matemaatikko.
Selvästi sun tytär on väsynyt ja vanhempien latistavat kommentit vain pahentavat tilannetta. Myöhäinen "murrosikäkin" voi olla mahdollinen, jos on päntännyt koko nuoruutensa ja nyt pääsee ensimmäistä kertaa elämän makuun.
Ei siitä ole haittaa, että hän käy nyt valmennuskurssin (jos se siis on jo maksettu?) ja opiskelee fysiikkaa + kertaa. Käy pääsykokeissa ja sitten jos ei pääse sisälle niin pitää välivuoden ja aloittaa kertaamisen uudelleen ensi keväänä. Jos luvut eivät silloinkaan maistu, niin tyttö varmaankin itse ymmärtää tehdä jotain muuta? Hanttihommien tekeminen välivuotena usein lisää opiskeluhaluja. Edellyttäen, että tyttö menee töihin eikä reppureissaa vanhempien kustannuksella. Toki omalla rahalla voi mennä matkailemaan.
Samalla opiskelulla voi korottaa matematiikan, fysiikan ja kemian syksyllä. Jos nyt ei pääse.
Kannattaa hakea hammaslääkäri linjalle. Ensimmäinen vuoden kurssit ovat yhteisiä ja ne huojennetaan jos pääsee sisään.