Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako tällaisella ylioppilastodistuksella haaveilla vielä lääkiksestä? Vai kannattaisiko pyrkiä esim sairaanhoitajaksi?
12.04.2016 |
Tytär on aina halunnut intohimoisesti lääkäriksi, katsonut aina kaikki sairaalasarjat ja ollut kaihean kiinnostunut kaikista lääketieteellisistä jutuista. Koulukin meni todella hyvin abivuoteen asti, mutta ylioppilaskurjoituksiin hän ei vaivautunut lukemaan paljoakaan, hengaili laiskojen kavereiden kanssa kirjastossa tekemättä töitä ja kiukutteli sitten illat kotona kun kokeet ahdisti. Kokeet lähti lautakuntaan äidinkielestä M, pitkä matematiikka B, englanti C, ruotsi B, kemia C ja viime syksyltä biologia M ja terveystieto E.
Nyt tytön pitäisi lukea sitten lääkiksen pääsykokeisiin, mutta käy kirjastossa saman pirukan kanssa, jotka eivät taida luke mitään. Eilenkin taas katsoivat läppäriltä leffoja. Olemme maksaneet kalliit valmennuskurssit ja sieltä tullessaan tyttö on aina vihainen ja ahdistunut. On sanonut ettei ikinä mebe opiskelemaan muuta kuin lääkistä tai biokemiaa ja jos ei pääse niihin ottaa jonkun "paskaduunin". Olemme yrittäneet tsempata tyttöä ja selittää, että nyt on se sika, kun haaveiden eteen täytyy tehdä töitä, mutta hän on taantunut laiskaksi ja välinpitämättömäksi teiniksi. Mitä voisimme tehdä? Yhteishaku amk:hin taitaa olla jo mennyt?
Kommentit (118)
No ei kannata todellakaan sanoa, ettei tytöstä ole tähän, rahkeet ei riitä... Eikö vanhempien tehtävä nimenomaan ole olla kannustava ja tsemppaava?
Omat vanhempani mollasivat mua aina siitä, kun sanoin jo nuoresta tytöstä lähtien, että haluan eläinlääkäriksi. Ihan suoraa sanoen nauroivat päin naamaa, taputtelivat olalle "Voi kuule tyttö rukka, ei sinulla ole päätä opiskella sellaiseksi!" . Jostain ihmeen syystä, vanhempani pitivät mua aina jotenkin tyhmänä. En edelleenkään tiedä miksi.
Opiskelin eläinlääkäriksi 5v sitten ja oli kyllä vanhempien ilmeet näkemisen arvoiset.
Kannustakaa niitä lapsianne, en haluaisi että kukaan lapsi joutuisi kokemaan samaa väheksyntää mitä minä. Se on oikeasti todella musertavaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskeluaikataulu on liian tiukka, ei tuollaista kukaan jaksa noudattaa. Itse luin lääkiksen pääsykokeisiin klo 9-14 kirjastossa (yksin!) ja kotona illalla parvekkeella sen verran kuin jaksoin. Biologiaa, kemiaa, fysiikkaa olisi pitänyt päntätä jo ylppäreihin. Sama pätee muihinkin aloihin, niihin pääsykoeaineisiin kannattaa panostaa jo lukiossa. Ja lääkiksessä joutuu sitten "jonkun verran" pänttäämään, joten jos se maistuu puulta kannattaa miettiä vakavasti onko ala sittenkään oikea. Olisiko tytön mahdollista käyttää ensi talvi yo-arvosanojen korottamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen ei auta. Pääsykoe muodostuu matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta.
Niitä ei lukemalla opi vaan laskemalla.
Ei pidä täysin paikkaansa. Matematiikkaa tarvitsee valintakokeessa vain kemian ja fyssan laskuihin joka käytännössä tarkoittaa, että pitää olla tiettyä matemaattista silmää jonka kyllä voi oppiakkin vaikkei matemaattisesti lahjakas olisikaan. Varsinaista matematiikkaa ei kokeessa voida kysyä, sillä valintakoe koostuu lukion biologian, kemian ja fysiikan oppimääristä. Matematiikka erillisenä aineena ei siis kuulu valintakokeeseen vaikka jostain syystä niin aina luullaan. Kemian laskut ovat käytännössä laskimeen näpyttelyä (kerto- ja jakolaskut, logaritmi pH-laskuissa, toisen asteen yhtälönkin voi ratkaista laskimen poly solver- toiminnolla), fysiikassa taas vaaditaan hiukan enemmän hoksottimia mutta siinäkin varsinainen matikka on helppoa.
T. Toista kertaa lääkikseen hakeva
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen ei auta. Pääsykoe muodostuu matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta.
Niitä ei lukemalla opi vaan laskemalla.Älä ota kaikkea niin kirjaimellisesti. Ja unohdit biologian, sitä pitää nimenomaan lukea.
Biologia on vain 1/4 pisteistä. Viime vuonna pääset opiskelijat ovat melko insinöörimäisiä.
Pääsykoekirjojen (ensimmäisen vuosikurssin oppikirjat) poistaminen on aiheuttanut lisäopetusta lääkiksessä ja esitietojen vähyyden. Nyt suositaan matemaattisesti lahjakkaita, ei lukutoukkia.
Ei taaskaan pidä paikkaansa. Bilsa on 1/3 pisteistä. Aiemmin pääsykoekirjoja oli vain yksi (Galenos), ei useita (sanoit ensimmäisen vuoden kirjat)
Vierailija kirjoitti:
Tytär ei ole matemaattisesti lahjakas, kannattaa miettiä jotain muuta uraa.
Tällaiset lääkisluulot aina nostaa verenpainetta :D
1. Lääkärit eivät hoida potilaita matemaattisilla supernerotaidoillaan (joita useimmilla lääkäreillä ei ole)
2. Lääkiksessä ei lasketa juuri mitään ja jos lasketaan, ovat laskut päässälaskutasoa
3. Matematiikkaa voi oppia vaikkei olisi "lahjakas"
4. Suuri osa lääkisopiskelijoista on päässyt sisään ihan lukion lyhyellä matikalla. Kuten minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivää taas! Löysin tämän aloittamani ketjun selaimeltani, joten päivitän tässä vähän meidän pääsykoetilannetta.
Luin tämän ketjun kokonaan läpi aamukahvilla. Hyvää terapiaa :)
Mikään ei ole muuttunut. Tytön päästkokeisiin lukeminen on ihan kuin tervan juontia. Kuitenkin hän kertoi ylpeänä maanantaina, että on ehtinyt lukemaan fysiikan kurssit "melkein" kokonaan ja tekemään "jotain" laskuja valmennuskursseilla. Mitään muuta ei ole kerrattu. Tyttö sanoi, ettei aio "hirveesti" satsata kemiaan ja biologiaan, koska on lukenut niitä ylppäreihin syksyllä ja keväällä. Kaikki on ihan helppoa ja liuta hymiöitä perään. Nyt itkee huoneessaan ja paiskoo tavaroita, kun luokkakaverit osaavat kaiken sata kertaa paremmin.
*huoh*
tilanne on siis se, että tytön käytös vaikuttaa lähinnä bipolaariselta. Välillä, kuten edellä kuvasin, hirveä hybris päällä ja kyllä tästä selvitään, ostetaan uusia verkkareita kirjastoon ja etsitään smoothiereseptejä, jotka parantaa keskittymiskykyä. Välillä itketään lohduttomasti sohvalla, kun valmennuskurssilla ei muistettu kemian perusjuttuja. Tyttö on myös aloittanut lohtusyömisen. Karkkia kuluu kirjastossa paljon plus runsaat eväät, joita näiden uusien kavereiden kanssa tehdään puolille päivin ennen kirjastoon menoa.
Olen nyt tutustunut vähän näihin tytön uusiin kavereihin. Ihan mukavia lapsia, mutta kellään ei opiskelu tunnu olevan mikään prioriteetti numero 1. Oikikseen ja kauppikseen pyrkijöitä, jotka ponnistaa 8:n keskiarvolla ja C:n papereilla ja pohjattomalla uskolla hyvään tuuriin. Vähän sellaisia hömelöitä hyvien perheiden lapsia, joilla kaikki realiteetit hukassa. Mut isi ja äiti kyl jeesaa ja frendit tsemppaa ja eikun taas pitkä rivi hymiöitä.
Eräs tyttären vanha luokkakaveri järjesti pänttäystalkoot heidän luokalta lääkikseen pyrkiville. Tarkoitus kerrata laskuja ja bilsaa helatorstaista huomiseen lauantaihin. Meidän tyttö tuli ennenaikojaan tänään kotiin paiskomaan tavaroita. Ei vaan ollut pitkäjänteisyyttä treenata intensiivisesti. Nämä muut neljä vaan kuulemma lukevat ja laskevat, lukevat ja laskevat kuin koneet. Kaikilla on myös b-vaihtoehto, jos eivät pääse lääkikseen. Meidän tytöllä ei ole mitään. Hokee edelleen että haluaa haluaa haluaa lääkikseen mutta hokemisen asteelle se aina jää. Sitten taas ostamaan uusia lukuverkkareita ja tsemppinamia. Lässyn lässyn.
En jaksa enää tsempata kun tyttö on ihan pihalla. Ja enkkukin laski yhden arvosanan :(
Siis millainen nuori kirjoittaa englannista B:n?
Että tällaista. Mä keskityn nyt pitämään hyvät ylioppilasjuhlat ja sitten mietitään what next. Kesätöitä ei tieteskään ole haettu. Ehkä jotain paskaduunia vielä toukokuun lopulla löytyy. Sellaistahan tyttö halusi :(
Papereilla ei sinänsä ole väliä. Mutta taso niillä ystävillä, jotka päässeet on ollut kyllä kova. Toinen pääsi suoraan, kirjoitti 7L ja yhden E:n. Toinen oli jo valmis farmaseutti ja pääsi vasta kolmannella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis millainen nuori kirjoittaa englannista B:n?
Muuten luin mielenkiinnolla kommenttisi, mutta tämä pisti ikävällä tavalla silmään.
Vastaus kysymykseesi: Sellainen sinun nuori.
Ihankuin minä nuorena. Todettu adhd aikuisena.
Hmm. Nyt kuule kuulostaa siltä, että tyttäresi tarvitsee muutaman vuoden aikaa kypsyä. Tekee töitä välivuoden ja kertailee kokeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika hankala tilanne, jos nuorella ei ole itsellään käsitystä että haaveiden eteen täytyy tehdä töitä. Mitäpä siinä voi enää tässä vaiheessa tehdä, tuo opetus olisi pitänyt oppia jo aiemmin (vähintään yläasteiässä). Nykyään kaikista opiskelupaikoista ja myös työpaikoista on aivan mahdoton kilpailu ja jos ei yritä parastaan, vaan vain hengailee, niin löytää kyllä itsensä elämän sivuraiteilta. Ap:nä yrittäisin jollain tavoin tukea tyttären henkistä kasvua, jotta tytär ymmärtäisi että tavoitteiden eteen täytyy ponnistella. Pelkkä pääsykokeisiin lukemaan painostaminen ei tuota tulosta, koska tyttärellä ei selvästikään ole motivaatioita (ei ehkä sittenkään ole täysin varma mitä haluaa) ja / tai käsitystä siitä, että asiat täytyy itse laittaa tapahtumaan, eikä odottaa että kaikki vain tulee nenän alle itsestään.
Näyttää siltä että ei siitä tule muuta kuin hoitsu, ei riitä älyllinen kapasiteetti. Hoitsut suorittaa vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kavereiden syytäkö kaikki...?
Ei vaan minun ihan oman tyttäreni syytä. Kun hän itkien tuli sanomaan, ettei millään ehdi kertaamaan kursseja pääsykokeisiin joten tehtiin yhdessä lukujärjestys, jossa fysiikkaa kerrataan klo 9-17 kirjastossa ja biologiaa klo 18-21 kotona. Määriteltiin tarkat sivumäärät, jotka pitäisi kerrata päivässä, kuinka paljon harjoituslaskuja pitäisi tehdä. Ja nyt puolentoista viikon aikana on kävelytetty kaverin koiraa, käyty joogassa kaverin kaverin kanssa, oltu ostoksilla monta kertaa ja piknikillä. Kotona on sitten kiukuteltu ja järjestetty kohtauksia kun maailma on niin epis. Ollaan miehen kanssa sanottu, että tytöstä ei vaan ole tähän, rahkeet ei ykdinkertaisesti riitä. Olisi aika katsella jotain muuta koulutusta. Ap
Hmm. Kuulostaa aika hurjalta 12 tuntia aktiivista opiskelua päivässä. Olisikohan tyttösi vähän ylirasittunut. Tuskin edistää asiaa jos miehen kanssa sanotte että tytär ei ole riittävän hyvä, etenkin jos on itsekin pettynyt yo-kokeiden tulokseen ja itseensä ylipäätään. Nuoret helposti lannistuu tuollaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen ei auta. Pääsykoe muodostuu matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta.
Niitä ei lukemalla opi vaan laskemalla.
Fysiikan, kemian ja biologian kursseihin se perustuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole erityisesti ns.lukutyyppi niin kannattaa ensin mennä opiskelemaan hoitsuksi ja sitten muuntokoulutuksella lääkäriksi, jos vielä kiinnostaa. Välivuosikaan ei ole huono juttu. Voi suorittaa vaikka kemiaa ym.avoimessa yliopistossa. Valmennuskursseista ei ole hyötyä, jos ei niiden lisäksi pänttää. Kilpailu on kovaa. En tunne ketään, joka olisi päässyt lääkikseen "lukematta pääsykokeisiin".
Noin paskat arvosanat eivät mene epäonnistumisen piikkiin (matikan B ja kemian C). Jos oikeasti osaa, yltää epäonnistuessaankin magnaan.
Valintakokeissa hän kilpailee osaamiseltaan L:n ja E:n oppilaiden kanssa.
Tytön pitäisi siis parantaa osaamistaan huomattavasti ensi vuoden valintakokeisiin, jotta olisi mitään mahdollisuuksia. Tämän vuoden valintakoe tulee liian nopeasti.
Kun kerran lukumotivaatiota ei ole, sanoisin että sairaanhoitaja on realistisempi vaihtoehto.
Tunnen myös monia jotka hakivat Ruotsiin lääkikseen ja valmistuivat sieltä. Jälkikäteen suorittivat Suomessa tarvittavat lisät, jotta voivat harjoittaa ammattia täällä.
Reittejä on useita. Useimmat hakevat myös useampia kertoja. Ei ole vakavaa, jos ei eka vuonna pääse sisään.
Luulen että huippuluokan valmennuskurssi tyttäresi tapauksessa ihan välttämätön juttu, ylipäätänsä lääkikseen sisään päässeistä nykyisin hyvin harva on sellainen, joka ei ole valmennuskurssia käynyt.
Toinen vaihtoehto jos rahaa on niin opiskelu ulkomailla (esim. Virossa) maksullisessa lääkärikoulutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Noin paskat arvosanat eivät mene epäonnistumisen piikkiin (matikan B ja kemian C). Jos oikeasti osaa, yltää epäonnistuessaankin magnaan.
Valintakokeissa hän kilpailee osaamiseltaan L:n ja E:n oppilaiden kanssa.
Tytön pitäisi siis parantaa osaamistaan huomattavasti ensi vuoden valintakokeisiin, jotta olisi mitään mahdollisuuksia. Tämän vuoden valintakoe tulee liian nopeasti.
Kun kerran lukumotivaatiota ei ole, sanoisin että sairaanhoitaja on realistisempi vaihtoehto.
Ei välttämättä pääse sairaanhoitajaksikaan opiskelemaan, sinne pääsemisessä merkkaa yo-todistuksen arvosanat yliopistoa enemmän. Yliopistoihin taas pääsykoekiintiössä voi päästä huonommillakin arvosanoilla.
kokemuksesta voin sanoa että ei tule ikinä pääsemään, ellei 30 v. aloita uudelleen isommalla aivoilla. Kun ei ne L.n kään yo:t pääse, niin typerää edes haihatella, ja hyvä niin!!
Ei edes niihin "kakkosvaihtoehtoihin", sairaanhoitajaksi, bioteknologiaan, farmasiaan ym. ihan niin vain sisään kävellä, varsinkin jos ylioppilasarvosanat eivät olleet hyviä.