Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen sokerinarkkari
11.04.2016 |
Hävettää niin paljon. Taas tänään piti aloittaa uusi elämäntapa ja motivaatio oli todella korkealla. Ei ole mennyt edes vuorokautta ja makaan vieroitusoireissa (oikeasti, en olisi ikinä uskonut tätä päänsärkyä ja levottomuutta) sängyssä ja itken koska tiedän että juoksen vielä tänään kauppaan hakemaan sitä helvetin karkkia. Syön muuten terveellisesti, liikun ja käyn psykoterapiassa (!!!) mutta tätä herkuttelua en vain saa kuriin. Masentaa. En halua luovuttaa mutta olen ihan toivoton tämän riippuvuuden edessä. Ymmärrän huumeriippuvaisia hyvin enkä usko että se himo voi olla yhtään tätä pahempi, huumeilla on vain sosiaalisesti ikävämmät seuraukset.
Kommentit (22)
Täällä kohtalotoveri!
Minulla pahin vieroitusoire on ärtyneisyys.
Kamalaa olla kiukkunen ja levoton.
Ja kurjinta tässä on, että eroon päästäkseni joudun lopettamaan kokonaan, koska kohtuus ei kuulu sanavarastoon.
Jos nyt onnistuisin olemaan pari viikkoa ilman ja palkinnoksi söisin vaikka yhden suklaapatukan, niin seuraavana päivänä menisikin jo levyllinen ja vähän lakuja kyytipojaksi.. oi tätä narkkarin elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan olisin paljon mielummin vaikka tupakasta tai pilvestä riippuvainen kuin tästä. Päihteillä on sentään jonkinlaista "rappioromantiikkaa" mutta minä olen vain säälittävä pullukka. Pelottaa etten saa tätä kuriin ikinä, lapsesta asti karkki on ollut se juttu. ap
Olen kaksoisolentosi. Tosin liikun vain kausiluontoisesti, mutta heti kun kiireet/flunssa iskee jää urheilukin pois, ja todella pitkäksi aikaa myös :(
Sokeria olen yrittänyt oppia syömään kohtuudella, mutta ei siitä tule mitään. Olen kaikki tai ei mitään ihminen. Ja vaikka olisi 3kk onnistuneesti ei mitään-vaihe, yksi repsahdus johtaa taas monen kuukauden päivittäiseen sokerinmässäykseen. Ja nimenomaan mässäykseen. Oi niitä jäätelö- ja munkki orgioita!
Minullakin alkoi tänään "uusi elämä". Ihmeellistä tässä on se, että vielä olen pysynyt sokerittomana! Yleensä uusi elämä alkaa joka maanantai, ja menee läskiksi saman illan aikana.
Syön luultavasti tylsyyteen. Koen olevani laiska ihminen ja saan nautintoa nopeista mielihyvänlähteistä ja hedonistisesta löhöilystä viihteen parissa ja herkkuja nautiskellen. Olen tosin erittäin aikaansaava kun jokin vaatii tarmoni, eli luulen että syön oikeasti tylsyyteen. Ehkä minulla pitäisi olla äärimmäisen paljon menoja ja virikkeitä että pystyisin vastustamaan kiusausta. Ehkä olen perimmiltäni semmonen kokoajan jotain-tekevä, joka ei koskaan voi istua aloillaan? Nyt olen vaan jumiutunut tähän passiiviseen elämäntyyliin... Ja siitä on vaikea päästä pois.
Huh mikä romaani! Pahoittelut
Pystyisitkö korvaamaan herkut vaikka hedelmillä?
Tiedän tunteen. Vierotusoireet karkista oli paljon pahemmat kuin tupakasta. Tupakoinnin lopettaminen oli ihan lastenleikkiä. Mutta, 7vuotta ilman karkkia, todellakin kannatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vähän samankaltainen, mutta juon vielä kokista siihen koko ajan lisänä. Olen nyt ollut kaksi päivää juomatta kokista ja samalla herkkujen himoni on vähentynyt. Onko sinulla jotain asioita, jotka saavat aikaan herkkujen himon?
Täällä myös sokerinarkkari. Jos päätän korvata herkut hedelmillä niin syön siihen päälle vielä ne herkut. Pitäisi vaan päättää ettei syö ja joisi vettä ainakun tekee jotain mieli. Ja kaupasta ei toisi mitään herkkuja kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joopajoo1 kirjoitti:
Tiedän tunteen. Vierotusoireet karkista oli paljon pahemmat kuin tupakasta. Tupakoinnin lopettaminen oli ihan lastenleikkiä. Mutta, 7vuotta ilman karkkia, todellakin kannatti.
Mitä hyötyä karkittomuudesta on ollut? Itse olen ollut vuoden alusta asti ilman karkkia ja pullaa ja mietin jatkanko lopun elämäni vai en. Laihdutettavaa olisi vielä noin 15kg, mutta en tiedä laihtuuko tälläkään tavalla. Tietenkin on hyvä, jos paino edes lakkaa nousemasta.
Vierailija kirjoitti:
Joopajoo1 kirjoitti:
Tiedän tunteen. Vierotusoireet karkista oli paljon pahemmat kuin tupakasta. Tupakoinnin lopettaminen oli ihan lastenleikkiä. Mutta, 7vuotta ilman karkkia, todellakin kannatti.
Mitä hyötyä karkittomuudesta on ollut? Itse olen ollut vuoden alusta asti ilman karkkia ja pullaa ja mietin jatkanko lopun elämäni vai en. Laihdutettavaa olisi vielä noin 15kg, mutta en tiedä laihtuuko tälläkään tavalla. Tietenkin on hyvä, jos paino edes lakkaa nousemasta.
No pelkästään jo se, että laihduin 9kk:n aikana 20kg. Lisäksi olo on parantunut, olen pirteämpi, vähemmän ärtyisä. Mulla oli jo joitakin ongelmia sokereiden kanssa ja nekin hävisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sokeria tekee mieli nälkäisenä. Syö mieluummin vaikka vähän liikaa kunnon ruokaa, ettei ala nälkäisenä tehdä mieli sokerista välipalaa.
Mulla auttaa myös vain totaalilakko. En osaa syödä kohtuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivot pitää vaan uudelleenkouluttaa. Eikä se onnistu jos olet heti sortumassa. Tahdonvoimalla.
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö korvaamaan herkut vaikka hedelmillä?
Pystyykö alkoholisti korvaamaan viinansa vaikka alkoholittomalla siiderillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kohtalotoveri! Kärvistelen nyt kolmatta päivää, päänsärky on melkoinen ja sokerihimo sitä luokkaa etten kestä! Onneksi kello on jo näin paljon, lapsi nukkuu niin kauppaan ei voi mennä, eikä enää viitsi alkaa mitään leipomaan.
Melkein ostin tänään suklaata "jos vaikka johonkin reseptiin tarvii", ihan riippuvaisen ihmisen puhetta.
Lapsesta on se hyöty etten halua hänen näkevän tätä suklaansyöntiä, joten hänen nähtensä en osta enkä syö mitään herkkuja.
Kotona on kumminkin aina sokeria, ja usein iltaisin sorrun tekemään jotain, kuten kinuskia, karamellisoituja hedelmiä, tai mitä vaan missä on SOKERIA, se himo kyllä siivittää luovuuttakin keittiössä...
Lapselleni en tätä riippuvuutta halua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö korvaamaan herkut vaikka hedelmillä?
Pystyykö alkoholisti korvaamaan viinansa vaikka alkoholittomalla siiderillä?
Huono vertaus. Ei hedelmiin tule samanlaista himoa kuin johonkin karkkeihin. Sitä paitsi hedelmissä on vitamiineja ja ovat siksikin terveellisempi vaihtoehto. Täysin sokeriton ruokavalio on aika vaikea muutenkin ja johtaa todennäköisesti sortumiseen. Parempi vaan aluksi vältellä lisättyjä sokereita ja herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Sokeria tekee mieli nälkäisenä. Syö mieluummin vaikka vähän liikaa kunnon ruokaa, ettei ala nälkäisenä tehdä mieli sokerista välipalaa.
Tekee mieli ihan kylläisenäkin, varmaan niin totuttu tapa minulla. Tämä rajoittaa elämääni ihan helvetisti. Vaikea kuvitella edes että seurustelisin koska sitten joku näkisi iltaisin mitä oikeasti syön.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kohtalotoveri! Kärvistelen nyt kolmatta päivää, päänsärky on melkoinen ja sokerihimo sitä luokkaa etten kestä! Onneksi kello on jo näin paljon, lapsi nukkuu niin kauppaan ei voi mennä, eikä enää viitsi alkaa mitään leipomaan.
Melkein ostin tänään suklaata "jos vaikka johonkin reseptiin tarvii", ihan riippuvaisen ihmisen puhetta.
Lapsesta on se hyöty etten halua hänen näkevän tätä suklaansyöntiä, joten hänen nähtensä en osta enkä syö mitään herkkuja.
Kotona on kumminkin aina sokeria, ja usein iltaisin sorrun tekemään jotain, kuten kinuskia, karamellisoituja hedelmiä, tai mitä vaan missä on SOKERIA, se himo kyllä siivittää luovuuttakin keittiössä...
Lapselleni en tätä riippuvuutta halua!
Lopetin saman syyn takia. Mulla ei ollut edes raskausdiabetestä, mutta lapsella putosi sokerit kun syntyi ja joutui tarkkailuun. Lopetin karkinsyömisen, koska haluan että lapsella on terve äiti ja terveelliset elämäntavat esimerkkinä.
Ryhdy vegaaniksi, ja voit syödä makeita hedelmiä ja kasviksia niin paljon kuin haluat! Aivosi pyytävät sokeria, koska et anna niille oikeaa ravintoa. Kehosi toimii glukoosilla. Anna sitä sille, ja pääset noista mieliteoista ja kalorien rajoittamisesta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokeria tekee mieli nälkäisenä. Syö mieluummin vaikka vähän liikaa kunnon ruokaa, ettei ala nälkäisenä tehdä mieli sokerista välipalaa.
Tekee mieli ihan kylläisenäkin, varmaan niin totuttu tapa minulla. Tämä rajoittaa elämääni ihan helvetisti. Vaikea kuvitella edes että seurustelisin koska sitten joku näkisi iltaisin mitä oikeasti syön.
Mullakin teki usein makeaa mieli juurikin kylläisenä. Hiilarien rajoittaminen ruuassa vähensi sokerihimoa (kärsin edelleen, jos syön vaikka enemmän leipää, pastaa tms, niin huomaa heti että tekisi mieli jotain..) jonkin verran.
Alue: Aihe vapaa
Hear hear!