Olen sokerinarkkari
Hävettää niin paljon. Taas tänään piti aloittaa uusi elämäntapa ja motivaatio oli todella korkealla. Ei ole mennyt edes vuorokautta ja makaan vieroitusoireissa (oikeasti, en olisi ikinä uskonut tätä päänsärkyä ja levottomuutta) sängyssä ja itken koska tiedän että juoksen vielä tänään kauppaan hakemaan sitä helvetin karkkia. Syön muuten terveellisesti, liikun ja käyn psykoterapiassa (!!!) mutta tätä herkuttelua en vain saa kuriin. Masentaa. En halua luovuttaa mutta olen ihan toivoton tämän riippuvuuden edessä. Ymmärrän huumeriippuvaisia hyvin enkä usko että se himo voi olla yhtään tätä pahempi, huumeilla on vain sosiaalisesti ikävämmät seuraukset.
Kommentit (22)
Minulla ei karppaus vähentänyt sokerinhimoa ollenkaan. Vedin siitä huolimatta isot kasat karkkia, vaikka olin tosi tarkka muiden hiilareiden kanssa. Aloin kasvissyöjäksi ja se vähensi huomattavasti karkinhimoani, vaikka en edes yrittänyt. Lisäsin siis hiilarit takaisin ruokavaliooni.
Jos on koko elämänsä mättänyt karkkia, niin riippuvuus voi olla fyysisen lisäksi ehkä psyykkinenkin? Jonkinlainen karkinsyöntirituaali.