Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Menee hermo!

Vierailija
21.02.2006 |

Nyt on muutenkin fiilis niin latistunut, ja ukko ärsyttää aivan kamalasti...



Aloitin huushollin siivouksen, lelut keräsin lattialta sitten alkoi tämä miehen tavaroiden keräys, likainen sukka, likainen työtakki, housut, pari paitaa... ei herran jumala kun ei iso mies saa vaatteitaan pois lattialta. Ne jää siihen mihin ne tippuu... Auton osia on pakastimen päällä, ja jääkaapin päällä, jos menen niihin koskemaan niin alkaa armoton meuhaaminen " mihin sä sen laitoit?" Täytyy varmaan taas sadannen kerran aloittaa keskustelut illalla, mutta kokemuksesta tiedän ettei se mitään auta... Olen tehnyt sitäkin että en pese vaatteita jotka ei ole pyykkikopassa enkä kerää vaatteita ympäri huushollia, mutta kuinka ollakkaan sitten tulee ylätysvieraita ja minä saan syyt niskoille (asinakin ilmeet niin kertoo) että huh,huh kun on siivoton akka...

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tulee vieraita, kerro heille mistä on kyse : )

Vierailija
2/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun tulee vieraita niin tokaisen vaan miehelle, " viitsitkö kerätä noi paskaset vaatteesi, että ihmiset pääsee sohvalle istumaan?"



-ap-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ja mies tultiin eilen illalla samoihin aikoihin kotiin ja herättiin tänään samoihin aikoihin - miehellä on siis ollut tasan yhtä paljon aikaa tässä kotona kun minulla. Sanoin jo illalla, että minä en tiedä, mitä laittaa hänelle lounaaksi, niin että laittaa nyt vaan itse jotain. Marisi aamulla, että ei hänellä ole ollut aikaa (niin, playstation2 on tosiaan vaativa) ja kun totesin, että hänellä on ollut juuri yhtä paljon aikaa kun minullakin, lähti mielenosoituksellisesti töihin edes hei:tä sanomatta, ovet paukkuen. Pahuksen kakara.

Vierailija
4/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli kun itse olen kahden lapsen (1,5v ja 3v) kotona niin taas oikein innolla odotin, että miest ulee töistä. Ja pääsikin vielä normaalia aikaisemmin, eli jippii mä saan aikusita juttu seuraa... Niinpä herra sitten joi kahvin ja meni yläkertaan nukkumaan, kiehuin niin etten saanut sanotuksi mitään... mietin, että katsotaan miten tässä käy... Mies hiipi alas sitten valmiiseen ruokapäytään... ja kun lähdettiin ulos ruoan jälkeen, ja mies sitten ilmoitti voisin käydä kaverin luona kahvilla... ja olin taas ihan hiljaa, en sanonut juuta enkä jaata... tulihan se sieltä sitten kun lapset oli jo yökkärit päällä menossa nukkumaan... Mies tulikin sitten koneelle istumaan ja selaisi ties mitä auto sivuja netistä, ja sitten ilmoitti menen nukkumaan... Todellisuudessa ei koko päivänä varmaan 30 sanaa enempää toisillemme sanottu...

Vierailija
5/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutsi on kertonut että antoi kaikkien tiskien ym.sellaisten olla, korjas vaan omat ja lapsten jäljet, ja käytti itse kokoajan yhtä kahvikuppia jonka tiskasi, samoin ruokailuvälineet, kun minun isäni otti aina uudet.... niinpä sitten seuraus oli se että kun isän kavereita tuli käymään, niin äiti tokaisi vaan isälle: olen siivonnut omat jälkeni, siivoappa sinä omasi... eikä isän auttanu muuta tehä ku ruveta vieraiden edessä tiskaamaan.... saipahan edes yhden opetuksen elämässä!

Vierailija
6/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen luullut olevani ainoa nainen, jonka mies ei osaa tehdä mitään kotitöitä. Kaikilla tutuilla myös mies osallistuu siivoukseen.



Meillä jää joka ikinen päivä miehen likaiset vaatteet lattioille ja sohville. Kaiken huippu oli kun hän tuli töistä, riisui kengät ja sukat, jätti kengät hujan hajan eteiseen ja heitti haisevat sukat keittiön pöydälle! Eikä idiootti edes tajunnut miksi räjähdin hänelle!



En enää pese hänen vaatteitaan, jos ne eivät ole pyykkikorissa. Hän tulee joka ikinen kerta marisemaan, kuinka hänellä ei ole mitään puhdasta vaatetta. Näytän lattioilla lojuvia kasoja ja tokaisen " olisit tuonu noi pyykkiin ku kone oli käynnis. nyt saat pestä itte pyykkis" . Pari kertaa hän on tuollaisen kommentin seurauksena pari päivää tuonutkin pyykkinsä kylpyhuoneeseen, mutta sitten se aina unohtuu. Jos hän on tajunnut, että pesen pyykkiä, niin hän tuo kaikki vaatteensa sitten kerralla pesuun. Hänen vaatteistaan tulee 3 koneellista pyykkiä kerralla. Tosi ylentävää, kun mies arvostaa näköjään juuri tuon verran, että pesukoneeksi kelpaan. Muutoin emme oikeastaan edes ehdi nähdä.



Eilenkin hän tuli töistä kello 9 illalla, söi iltapalan ja meni nukkumaan. Olin taas oikein mielissäni.. Koko viikon olin hänelle hokenut, että maanantaina 9-10 minä katson sitten tv:tä. Oli kiva lähteä puoli 11 yöllä vielä koirien kanssa lenkille, kun en ollut aiemminkaan päässyt.



Tänään aamulla en saanut ' hei' tä enkä ' heihei' tä, koska mies oli niin vihainen siitä, että joutui heräilemään " vauvan" (yli vuoden ikäinen kuitenkin jo tuo vauva) takia yöllä. Syynä se, että minulla paloi pinna, kun olen jo 3 kertaa vierottanut vauvan yöpullosta (johon en ole häntä edes opettanut vaan mies teki tuonkin ystävällisen teon, kun ei jaksanut nukuttaa vauvaa muutoin) ja taas olen joutunut puolen tunnin välein laittaa öisin pulloa tai tuttia suuhun, vaihtaa vaippaa, vaihtaa pissaisia sänkyvaatteita (koska vauva on juonut niin paljon että vaippa on pettänyt), koska mies haluaa nukkua yönsä kunnolla. Sanoin aika tylysti miehelle että minulle riitti heräilemiset öisin (en ole 3 vuoteen nukkunut kunnon yöunia) ja on hänen tehtävänsä hoitaa vauvan heräämiset öisin tai opettaa vauva nukkumaan ilman pulloa, minä en aio enää nousta yhtä ainutta kertaa yöllä. Hän heräsi sitten yöllä aina siinä vaiheessa, kun vauva oli huutanut jo minuutin naama punaisena.



Toivottavasti jo viikon sisällä tulisi taas yörauha tähänkin huusholliin ja saisin vihdoinkin taas nukkua. Ja toivottavasti mies ymmärtää tällä kertaa, että en minä huvikseni tai ilkeyttäni häntä kiellä antamasta sitä yöpulloa, vaan siksi kiellän, että muuten siitä ei pääse ikinä eroon. Hyvä esimerkki on vanhin lapsi (2,5v), joka edelleen haluaa yöpullon. Olen häneltäkin sitä pulloa jo puoli vuotta yrittänyt ottaa pois ja selittänyt eläinvauvoista, jotka tarvitsevat sitä enemmän kuin hän. 2 kertaa olen hänenkin kanssaan onnistunut siitä luopumaan, mutta jos on miehen vuoro laittaa lapset nukkumaan (toinen laittaa lapset nukkumaan, toinen ulkoiluttaa koirat) niin hän antaa surutta pullon jos lapsi sitä pyytää. Ja taas saa sanoa hyvästit pullottomille öille..



Ehkä vielä joskus saan nukkua kunnolla muualla kuin epämukavalla sohvalla...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä isäntä meni just siksi päivä unille eilen, kun sattui yöllä heräilemään muutaman kerran juniorimme 1,5v huutoihin... Minä sitten hiivin jossakin vaiheessa pojan kanssa alakertaan sohvalle nukkumaan, ettei esikoinen herää ainakaan kovin montaa kertaa...



Minä olen tässä hautonut ero ajatusta jo viime kesästä asti, mutta en vaan saa aikaiseksi mitään... ei ole aikaa puhua, tekisi mieli vaan pakata romut kasaan ja napata lapset kainaloon ja lähteä, sittenpähän ehkä oppisi jopa siivoamaan...



Viime kesänä kiehahdin totaalisesti kun lähdin lasten kanssa viikoksi pois, ystäväni luokse satojen kilsojen päähän. Syötiin just ennen kuin istuttiin autoon, ja minulla sitten jäi astiat tiskipöydälle, ja harmitti kun en ehtinyt imuroida... olin petivaatteet tunkenut koneeseen ja ilmoitin, että ei kun päälle vaan... Mutta kun me viikon päästä tultiin kotiin, huusholli aivan järkyttävässä kunnossa. meidän astiat oli edelleen tiskipöydällä samoin miehen koko viikon astiat, eli toditetuksi tuli ettei ne itsestään kävele astiapesukoneeseen. Ja olihan ne petivaatteet pesty, mutta edelleen koneessa... sänky oli petaamatta ja verhot avaamatta... silloin räjähdin totaalisesti, otin vain puhtaita vaatteita mukaan ja ilmoitin, että menen äidilleni tasan siihen asti että huusholli on edes siinä kunnossa missä se oli kun minä lähdin...

Vierailija
8/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja on ihana tulla siistiin keittiöön missä kahvi on valmiina ja aamupalaa pöydässä. Koskaan ei jätä vaatteitaan eikä muitakaan kamojaan mihkään näkyville roikkuun. Kasvanut isossa perheessä jossa äiti ei ole ehtinyt hyysätä lapsiaan piloille. Itsellä 2 poikaa ja ovat hyvin omatoimisia ja siivoovat jälkensä, olen ajatellut niin että joskus joku ottaa heidät miehekseen ja en halua kellekkään antaa valmiiksi saamatonta mammanpoikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähdin viikoksi monen sadan kilometrin päähän äitini luokse kun kyllästyin siihen saastaan, enkä voinut viimeisilläni raskaana kaiket päivät siivota kotia miehen jäljiltä. Supisteli muutenkin. Viikon jälkeen kun tulin takaisin, kaikki mitä oli jäänyt (kuten valmiiksi tiskatut astiat, jotka olin jättänyt tiskipöydälle kuivumaan) olivat edelleen paikoillaan ja miehen tiskit ja sotkut siihen päälle. Ei ollut tikkua ristiin pannut.

Jotain muuta oli kyllä tainnut panna. Sänkyvaatteet oli pesty, makuuhuoneen lattialle oli ilmestynyt omituisia, kellertäviä läikkiä, nurkassa oli pyyhe mytyssä ja pyyhe oli kova koppura (sillä oli siis pyyhitty _jotain_ ja jätetty nurkkaan kuivumaan), toisessa nurkassa miehen kalsarit samassa kunnossa, sängystäni löytyi hiuspinni, jossa oli pitkiä punertavia hiuksia (minulla oli lyhyet ja vaaleat) ja lattialla sängyn vieressä oli muki.

Kysyin mieheltä, että mikä on homman nimi. Olen kuulemma vain vainoharhainen ja hiukset olivat kuulemma hänen siskonsa (joka ei käytä muuten pinnejä, eikä ole koskaan nukkunut sängyssäni, asuu samalla paikkakunnalla äitini kanssa), muki oli kuulemma jotenkin oudosti eksynyt makuuhuoneeseen kun hänen (naispuolinen) työkaverinsa oli käynyt kahvilla. Tällä työkaverilla on muuten pitkät, punertavat hiukset ja käyttää päivittäin erilaisia pinnejä ja hiuslisäkkeitä yms.

Erota en voi, kun lapset ovat pieniä ja tarvitsevat isäänsä.

Tsemppiä sinulle, ap!

t:7

----------------------------

Vierailija:


meillä isäntä meni just siksi päivä unille eilen, kun sattui yöllä heräilemään muutaman kerran juniorimme 1,5v huutoihin... Minä sitten hiivin jossakin vaiheessa pojan kanssa alakertaan sohvalle nukkumaan, ettei esikoinen herää ainakaan kovin montaa kertaa...

Minä olen tässä hautonut ero ajatusta jo viime kesästä asti, mutta en vaan saa aikaiseksi mitään... ei ole aikaa puhua, tekisi mieli vaan pakata romut kasaan ja napata lapset kainaloon ja lähteä, sittenpähän ehkä oppisi jopa siivoamaan...

Viime kesänä kiehahdin totaalisesti kun lähdin lasten kanssa viikoksi pois, ystäväni luokse satojen kilsojen päähän. Syötiin just ennen kuin istuttiin autoon, ja minulla sitten jäi astiat tiskipöydälle, ja harmitti kun en ehtinyt imuroida... olin petivaatteet tunkenut koneeseen ja ilmoitin, että ei kun päälle vaan... Mutta kun me viikon päästä tultiin kotiin, huusholli aivan järkyttävässä kunnossa. meidän astiat oli edelleen tiskipöydällä samoin miehen koko viikon astiat, eli toditetuksi tuli ettei ne itsestään kävele astiapesukoneeseen. Ja olihan ne petivaatteet pesty, mutta edelleen koneessa... sänky oli petaamatta ja verhot avaamatta... silloin räjähdin totaalisesti, otin vain puhtaita vaatteita mukaan ja ilmoitin, että menen äidilleni tasan siihen asti että huusholli on edes siinä kunnossa missä se oli kun minä lähdin...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi kaksi